Ikääntyneiden työntekijöiden hyvä asema Tanskassa ei ole sattumaa
"Tanskalaisten ikääntyneiden hyvä asema ei ole sattumaa: ihmisiin panostetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvat työmarkkinat huomioiden. Suurin osa uran loppuvaiheessa olevista tanskalaisista nauttii ylimääräisistä lomapäivistä ja seniorikeskusteluista, joissa työtä suunnitellaan uudestaan."
Linnea Kilpeläinen, Korkeakouluharjoittelija 2026
Tanskassa yli 55-vuotiaiden työikäisten tilanne on monella tapaa Suomea parempi. Työllistyminen on Euroopan unionin työelämän tutkimuslaitoksen Eurofundin mukaan Euroopan huippua, työllisyysaste on korkea ja pitkäaikaistyöttömien määrä verrattain pieni. Myös uran loppuvaiheen työ on laadukasta, sillä tanskalaiset kokevat usein työnsä voimaannuttavaksi. Tällaista työtä määrittää kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista, vähäisempi kuormittavuus sekä merkityksellisyyden tunne.
Olisi ehkä helppo sanoa, että yli 55-vuotiaiden tilanne juontaa suoraan Tanskan hyvään talous- ja työllisyystilanteeseen. Tanskan ammattiliittojen keskusjärjestö FH:n asiantuntijan Anders Lorentzenin mukaan tämä on kuitenkin vain osittainen totuus. Hyvän tilanteen taustalla on myös vahva sosiaaliturvajärjestelmä sekä halu panostaa ikääntyneisiin ja näiden työuriin.
Erityinen onnistumisen paikka on osaamisen kehittäminen ja ammatillinen jatkokoulutus, jota on kehitetty työmarkkinaosapuolten yhteistyössä. Tanskan AMU eli Arbejdsmarkedsuddannelse -järjestelmän kautta niin työntekijät kuin työnhakijatkin voivat hakeutua ammatillisille lyhytkursseille kehittämään osaamistaan ja kursseja yhdistelemällä jopa suunnata kohti uutta urapolkua.
Kurssien pääpaino on aloilla, jotka tarvitsevat uutta työvoimaa. Erityisesti digitalisaation ja vihreän siirtymän vaatimat taidot korostuvat tarjonnassa. Järjestelmä on maksullisuudestaan huolimatta saavutettava. Se näkyy: Tanskassa on OECD:n mukaan verrattain pieni ero koulutukseen osallistumisessa työntekijöiden ja työttömien välillä.
AMU hyödyttää sekä työntekijää että työnantajia. Yksilö voi luottaa siihen, että osaamista on mahdollista kehittää ja uraa vaihtaa. Työnantajat taas voivat luottaa siihen, että saatavilla on aina osaavaa, ajanmukaisesti koulutettua työvoimaa.
”Tanskassa pysähdyttiin kysymään, onko kaikille sama, korkea eläkeikä reilu.”
Vaikka Tanskassa ikääntyneiden asema on monella tapaa hyvä, on sielläkin silti niitä, jotka eivät meinaa jaksaa työelämässä. Erityisesti nuorena työnsä aloittaneita, usein kuluttavaa työtä tekeviä ajatellen luotiinkin tidlig pension -järjestelmä, joka tunnetaan tutummin sosiaalidemokraattien mainoksessa esiintyneen panimotyöntekijän mukaan Arne-eläkkeenä.
Arnen kautta 42, 43 tai 44 vuotta työelämässä ollut voi eläköityä maksimissaan kolme vuotta ennen varsinaista eläkeikäänsä. Vain pitkä ura vaaditaan – esimerkiksi työkyvyn heikentymistä ei tarvitse olla.
Järjestelmä on FH:n Lorentzenin mukaan ensi sijassa tasa-arvotoimi. Sen kautta useampi duunarikin saa viettää terveitä ja arvokkaita eläkevuosia. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset elävät pidempään ja terveempinä kuin kuluttavien ja matalasti palkattujen alojen työntekijät. Tanskassa pysähdyttiin kysymään, onko kaikille sama, korkea eläkeikä reilu.
Arne on osoitus toimesta, jonka ytimessä ei ole talous: eriarvoisuuteen puuttuminen koetaan itsessään arvokkaaksi päämääräksi.
Tanskalaisten ikääntyneiden hyvä asema ei ole sattumaa: ihmisiin panostetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvat työmarkkinat huomioiden. Suurin osa uran loppuvaiheessa olevista tanskalaisista nauttii ylimääräisistä lomapäivistä ja seniorikeskusteluista, joissa työtä suunnitellaan uudestaan.
Suomessakin voitaisiin pohtia, kannattaako aikuiskoulutuksen romuttaminen ja jatkuva palveluista leikkaaminen. Voitaisiinko Suomessakin tehdä toisin?