Yhdessä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta – Suomen ay-liikkeen tuella saavutetaan vakaampia yhteiskuntia

Ammattiliittojen yhdessä perustama kehitysyhteistyöjärjestö SASK juhlii tänään 40 vuotista taivaltaan, sopivasti kansainvälisenä kunnon työn päivänä. Alussa taisteltiin apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa, nyt työelämän ihmisoikeuksia puolustetaan laajalti.

Heikompien puolustaminen yli valtioiden rajojen on ammattiyhdistysliikkeen arvomaailman ydintä. Suomalaisilla ammattiliitoilla on kautta historian ollut kansainvälisiä yhteyksiä sekä omia solidaarisuushankkeita jo kauan ennen erillisen järjestön, SASKin, perustamista vuonna 1986. Yhdistämällä voimat saatiin resurssit hyödynnettyä tehokkaammin ja haettua työlle myös ulkopuolista rahoitusta. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKista tuli ay-liikkeen yhteinen ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyöjärjestö.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikön Pekka Ristelän mielestä SASKin missio työelämän ihmisoikeuksien edistäjänä on vähintään yhtä ajankohtainen kuin 40 vuotta sitten.

– Kovalla työllä on monin paikoin saavutettu parannuksia työntekijöiden asemaan, mutta myös hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan ovat koventuneet. Kerran saavutetut oikeudet eivät ole koskaan lopullisesti turvassa. Siksi SASKin ja sen muissa maissa toimivien sisarjärjestöjen työlle on pysyvä tarve.

Ei ole liioittelua sanoa, että muutokset parempaan sekä meillä että maailmalla ovat ay-liikkeen ansiota. Yksikään työntekijän kannalta positiivinen uudistus ei ole tullut pyytämättä eikä yllättäen vaan työntekijöiden yhteistyön kautta.

Hyviä tuloksia monella tasolla

Neljänkymmenen toimintavuotensa aikana SASK on saavuttanut isoja ja pienempiä tuloksia eri puolilla maailmaa.

Voidaan tarkastella joko ruohonjuuritasoa, jossa erilaiset parannukset työpaikoilla vaikuttavat konkreettisesti ihmisten päivittäiseen elämään. Tai voidaan katsoa valtakunnallisen tason muutoksia työntekijöiden oikeuksissa ja niiden toteutumisessa lainsäädännön ja demokratian kehittymisen kautta eri maissa. Tai sitten voimme kiinnittää huomiota ihmisten yhteiseen tekemiseen, ymmärryksen kasvattamiseen puolin ja toisin, tukemiseen ja välittämiseen – siihen solidaarisuuteen.

Moni suomalainen toimija haluaa nostaa esiin SASKin saavutuksista juuri yhteistyön, niin myös Ristelä sekä SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja.

– SASK on tukenut ay-liikkeen yhteistyön rakentamista monissa maissa ja maanosissa sekä globaalilla tasolla, Ristelä muistuttaa.

Kivioja korostaa myös suomalaisen ay-liikkeen laajaa tukea SASKille sekä yhteistyötä tukea saavien työntekijöiden ja heidän liittojensa kanssa.

– Pidän tärkeänä saavutuksena, että suomalaiset liitot arvostavat SASKin tekemää työtä, osallistuvat toimintaamme aktiivisesti ja kokevat kumppaneidemme kanssa työskentelyn merkityksellisenä.

Isoja onnistumisia hänen ovat mielestään SASKin tuella saavutetut yhteiskunnalliset muutokset kuten äitiysvapaiden pidentäminen Filippiineillä ja monessa muussa maassa sekä esimerkiksi Nepalin demokratiakehitys ja tuoreempi sosiaaliturvan laajennus.

Olemme yhä riippuvaisempia kansainvälisistä normeista

Kansainvälisyyden parissa työtä tekevät törmäävät jatkuvasti kysymykseen, miksi meidän pitäisi välittää kaukana työskentelevien ihmisten oloista. Pekka Ristelän mielestä kyse on ihmisyydestä: emme voi olla välinpitämättömiä tietäessämme vääryyksistä.

Lisäksi valtioiden välinen kilpailu, suuryritysten globaali valta, rajat ylittävät tuotantoketjut ja ihmisten liikkuminen työn perässä tarkoittavat, että hyvää työelämää ei saavuteta eikä puolusteta pelkästään kotimaassa toimien.

– Olemme Suomessakin yhä riippuvaisempia kansainvälisistä normeista, joiden puolustaminen tai kehittäminen edellyttää vahvaa globaalia ay-liikettä.

Ristelä muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että globaalin etelän vaikutusvalta maailmanpolitiikassa kasvaa, eikä meillä ole varaa siihen, että valtaa käyttävät työelämän ihmisoikeuksista piittaamattomat vallanpitäjät.

Pienentyneet resurssit näkyvät SASKin työssä

Miltä sitten näyttää SASKin tulevaisuus, kun kehitysyhteistyön rahoitus on jatkuvasti valtion leikkauslistalla ja iso leikkaus iski järjestöön alkuvuodesta?

– SASK on ennen kaikkea suomalaisen ay-liikkeen solidaarisuusjärjestö. Vaikka kehitysyhteistyön rahoituksen yllä on synkkiä pilviä, näen SASKin tulevaisuuden sellaisena, kuin ay-liike toivoo sen olevan, toteaa toiminnanjohtaja Juska Kivioja.

Tänä päivänä SASKin jäseniä ovat SAK, STTK sekä suuri joukko suomalaisia ammattiliittoja, yhteensä 37 järjestöä. Järjestön perustivat aikanaan SAK ja sen muutama jäsenliitto. Nykyään iso osa rahoituksesta tulee ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista, loput ay-liikkeeltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.

Pienentynyt rahoitus on kuitenkin muuttanut tänä vuonna SASKin toimintaa merkittävästi.

– Jouduimme karsimaan toimintamaiden ja hankkeiden määrää ja supistamaan erityisesti kotimaan toimintoja. Pienemmät resurssit tulevat näkymään työmme tuloksissa. Katse on nyt nostettava tulevaisuuteen ja etsittävä uusia rahoituksia, sanoo Kivioja.

Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan vastavoimana itsevaltiaille

Kehitysyhteistyö on murroksessa myös maailmalla. Yhdysvaltojen leikattua rahoitustaan voimakkaasti pelikenttä jää auki autoritaarisille valtioille, jotka vievät maailmalle omaa ideologiaansa.

SAK:n Pekka Ristelä näkee kehitysrahoituksen vähentämisen SASKin kaltaisilta ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajilta olevan suoraan pois siitä panoksesta, jolla Suomi puolustaa itselleen tärkeitä arvoja: ihmisoikeuksia, demokratiaa ja rauhaa.

– Ilman ay-liikettä ja muuta vapaata kansalaisyhteiskuntaa tyrannien häikäilemättömyydelle ei ole pidäkkeitä. Sellaista maailmaa en usko suomalaisten haluavan.

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia todellakin kulkevat käsi kädessä. Niitä kumpaakin suomalainen ay-liike tukee SASKin kautta.

Kysytäänpä vielä muutamilta muilta SASKia lähellä olevilta toimijoilta, mitä he arvostavat järjestön työssä eniten.

Mikä mielestäsi on SASKin tärkein saavutus?

Annika Rönni-Sällinen, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM

Olemme ylpeä SASKin tekemästä työstä. Yhteisten kehityshankkeidemme avulla etenkin yksityisten palvelualojen naiset ja nuoret ovat saaneet tietää oikeuksistaan ja pystyneet kouluttautumaan luottamushenkilöiksi omilla työpaikoillaan. Solidaarisuus maailman työntekijöiden kesken kantaa hedelmää, ja olemme monissa maissa saaneet todistaa ay-liikkeen kasvua ja voimaantumista loistavin tuloksin, jotka ovat johtaneet jopa lainsäädäntömuutoksiin.

Susanna Haapalainen, pääsihteeri, Pohjolan julkisalojen ammatillinen yhteisjärjestö

Globaalin etelän työntekijät ovat saaneet edistettyä oikeuksiaan, ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntiin. Esimerkiksi Nepalissa synnytys johtaa yhä harvemmin äidin tai vauvan kuolemaan, kiitos vapaaehtoisten yhteisöterveydenhoitajien, jotka ovat SASKin tuella puolustaneet asemaansa ja oikeuttaan toimeentuloon.

Julkisen sektorin näkökulmasta merkittävä saavutus on kansainvälisen työjärjestön ILOn julkisalan työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia koskevan yleissopimuksen C151 ratifiointi Filippiineillä vuonna 2017 vuosikausien vaikuttamistyön tuloksena. SASKin ja sen kumppanien työ vahvistaa yhteiskunnallisia rakenteita ja luo edellytyksiä vakaudelle.

Farizan Fajari, SASKin alue-edustaja, Aasia

Nostan esiin kotitaloustyöntekijöitä koskevan lain, joka hyväksyttiin viimein tänä vuonna kotimaassani Indonesiassa yli 20 vuoden vaikuttamistyön tuloksena. Se muuttaa noin 4,2 miljoonan kotien työntekijän elämän. Laki tunnustaa heidät virallisesti työntekijöiksi ja takaa heille oikeuden muun muassa palkkaan, lepoon, sosiaaliturvaan ja turvallisiin työoloihin. Vastaava kehitys nähtiin Kolumbiassa, jossa laki tuli voimaan viime vuonna.

Lea Väänänen, liittosihteeri, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Mielestäni yksi SASKin merkittävimmistä saavutuksista on luottamuksen rakentaminen hankekumppaneiden – rahoittajien ja toteuttajien – välille. Sitä kautta rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Laura Ventä