Tuposeto tunnustaa suomalaisen palkkamallin hyvät tulokset
SAK:n johtaja Pertti Parmanne:
Tuposeton tuore raportti kertoo, että sopimustoiminnalla ja palkanmuodostuksella on voitu osaltaan edistää työllisyyttä ja vakaata talouskasvua sekä tukea hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Palkka- ja veroratkaisut yhdistämällä on onnistuttu turvaamaan samanaikaisesti palkansaajien ostovoiman ja kilpailukyvyn myönteinen kehitys, vakaa talouskasvu sekä julkisen talouden tasapaino. Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen on työllisten määrä on lisääntynyt lähes 300 000:lla.
Maltillinen, ala- ja yrityskohtaisista tuottavuuseroista riippumaton kansantaloudelliseen palkkanormiin ja ajattelutapaan perustuva yleinen palkkalinja on jättänyt runsaasti voittovaroja yrityksiin käytettäväksi työpaikkoja luoviin investointeihin, toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen.
Viime vuosina yritysten investoinnit ovat kuitenkin suuntautuneet yhä lisääntyvästi ulkomaille. Tätä toimikunta pitää väestön ikärakenteen heikentymisen ohella yhtenä tärkeimpänä talouskasvua ja työllisyyttä rajoittavana tekijänä. Toimikunta toteaakin, että tuotannon ja työllisyyden kestävän kasvun kannalta on välttämätöntä, että yritykset investoivat Suomeen riittävästi, vaikka talouden kasvu jäisi lähivuosina hitaammaksi kuin viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Ratkaisut kiristyvään kilpailuun ja nopeasti muuttuviin markkinoihin on löydettävä tuottavuudesta, osaamisesta, laadusta, sosiaalisesta pääomasta, hyvästä infrastruktuurista ja muista reaalisen kilpailukyvyn osatekijöistä.
Työmarkkinaratkaisuilla voitaisiin toimikunnan mukaan parhaiten tukea työllisyystavoitteiden toteutumista maltilliset, työllisyyttä edistävät palkkaratkaisut ja niitä tukevat veronkevennykset yhdistämällä. Tuposeton arviot antavat kuitenkin samalla tukea SAK:n vaatimukselle, että seuraavalla tulokierroksella palkansaajan ostovoiman kasvusta palkankorotuksilla tulee olla verokevennyksiä suurempi osuus. Tuposeton arviot eivät sen sijaan tue työnantajajärjestöjen pyrkimyksiä irtautua Suomessa noudatetusta palkkamallista siirtämällä palkankorotuksista sopiminen yritystasolle.
Toimikunta arvioi tuottavuus- ja kannattavuuserojen huomioon ottamisen palkanmuodostuksen keskeiseksi haasteeksi. Tulokseen perustuvien palkanosien osuus palkanmuodostuksesta on toistaiseksi vielä ollut suhteellisen vähäinen. Keskeinen syy tähän on se, että työnantajajärjestöt ovat järjestelmällisesti viime vuosina kieltäytyneet sopimasta tulospalkkioille yhteisiä pelisääntöjä.
Raportin yhteydessä julkaistuissa valtiovarainministeriön laskelmissa jää huomiotta esimerkiksi keskeisiä kotimaisen kysynnän työllisyysvaikutuksia. Onkin todettava, että laskelmat eivät valitettavasti kestä ammattiekonomistien kriittistä tarkastelua.
*****************************
Tulopoliittisen selvitystoimikunnan tuloneuvottelujen yhdeksi tausta-aineistoksi laatimassa raportissa mm. tarkastellaan, millaisia vaatimuksia talouden toimintaympäristön muutokset, kuten globalisaatio ja sen myötä tapahtuva kilpailun koventuminen, asettavat sopimustoiminnalle ja palkanmuodostukselle.
Tuposeton raportti Valtiovarainministeriön verkkopalvelussa (pdf).
Lisätietoja:
– SAK:n vastaava ekonomisti Ismo Luimula, puh. 040 522 3613
– Ekonomisti Helena Pentti, puh. 040 521 2850