Luontoaarteet turvaan -kampanjassa esitetään konkreettisia muutosvaatimuksia. Esimerkiksi turvemaiden ojituksia rajoittamalla koti- ja mökkirantojen vesistöjä saataisiin palautettua uimakelpoisiksi. Kuva Marika Koskensalo Lehtikuva.
SAK on mukana Luontoaarteet turvaan -kampanjassa
Kampanjan tavoitteena on muistuttaa eduskuntavaalien alla puolueita luonnon tärkeydestä myös talouden ja turvallisuuden perustana. SAK lähti mukaan, koska kampanjan tavoitteet vastaavat hyvin pitkälle SAK:n tavoitteita ilmastopolitiikassa.
Luontoaarteet turvaan -kampanjan taustalla ovat ikävät tosiasiat: Ilmaston lämpeneminen ja luontokato, jotka lisäävät sään ääri-ilmiöitä, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttavat kielteisesti ihmisten arkeen ja esimerkiksi työn turvallisesti tekemisen mahdollisuuksiin.
Kampanjaan osallistuu useita järjestöjä yhteiskunnan eri aloilta ja sen ovat käynnistäneet Koneen säätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace.
SAK lähti mukaan, koska kampanjan tavoitteet vastaavat hyvin pitkälle SAK:n tavoitteita ilmastopolitiikassa.
– Seuraavan hallituksen pitää mielestämme edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa ja sitoutua kansalliseen hiilineutraalisuus 2035-tavoitteeseen. Näin voimme parhaiten varmistaa erityisesti puhtaasta energiasta hyötyvän vientiteollisuutemme kilpailukyvyn ja hyvälaatuiset työpaikat, sanoo SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.
Hänestä oli virkistävää huomata, että vihdoin muutkin toimijat kuin vain ammattiyhdistysliike vaativat kunnianhimoisen ilmasto- ja luontopolitiikan osana toimia työntekijöiden turvan vahvistamiseksi murroksessa.
Kampanjassa esitetään konkreettisia muutosvaatimuksia. Esimerkiksi turvemaiden ojituksia rajoittamalla koti- ja mökkirantojen vesistöjä saataisiin palautettua uimakelpoisiksi.
Suomalaisille tärkeistä metsistä puolestaan saadaan parhaiten hyvinvointia ja työtä pitkälle tulevaisuuteen, kun hakkuut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi ja keskitytään korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiseen.
Björkbacka korostaa, että terveellinen ja turvallinen elin- ja työympäristö on turvattava kaikille – myös tuleville sukupolville.
Luontolaki olisi voinut estää Googlen jättihakkuut
Kampanjassa vaaditaan Suomeen luontolakia, joka kokoaisi nykyään hajallaan olevat lupa- ja valvontavastuut yhden lain piiriin ja sanktioisi rikkomukset.
– Tällä hetkellä esimerkiksi rikkomuksia ympäristövaikutustenarviointiin liittyen ei ole sanktioitu, koska Suomessa on luotettu siihen, että yritykset toimivat vastuullisesti.
Jos luontolaki olisi voimassa, Björkbackan arvion mukaan Googlen hakkuiden tyyppinen ympäristörikos olisi voitu estää.
Työntekijät mukaan suunnittelemaan vihreää siirtymää
SAK:n Pia Björkbacka nostaa kampanjasta esiin vaatimuksen siitä, että seuraava hallitus laatii metsä- ja energiasektoreille sekä laajemmin eri teollisuudenaloille oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelman. Suunnitelmissa ennakoitaisiin ilmasto- ja luontotoimien työllisyysvaikutuksia ja sitä, millaista koulutusta ja osaamista vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen työntekijöiltä edellyttää.
– Työntekijöiden ja ammattiliittojen on tärkeää päästä vaikuttamamaan vihreää siirtymää vahvistaviin politiikkatoimiin. Näin parannetaan kaikkien omistajuutta ja sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.
Björkbacka huomauttaa, että toistaiseksi työntekijöiden edustajat eivät ole päässeet osallistumaan tasapuolisesti työnantajien edustajien kanssa ministeriöiden ilmasto- ja energiapolitiikkasuunnitelmien ja sektorikohtaisten vähähiilitiekarttojen suunnitteluun.
– Niissä ei ole edelleenkään kestävää työllisyyttä edistäviä toimia, kuten ilmastotoimien työllisyysvaikutusten arviointia ja osaamistarvekartoituksia. Erityisen vähän on kiinnitetty huomiota työntekijöiden riittävään sosiaaliturvaan työn murroskohdissa.
Pia Björkbackan mukaan tähän pitää tulla muutos, ja tulevan hallituksen on otettava työntekijöiden edustajat mukaan energia- ja ilmastostrategioiden ja maankäyttösektorisuunnitelman sekä toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen päivittämistyöhön.
– SAK:n lähtökohta on, että työntekijöiden koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen osana onnistunutta vihreää siirtymää on varattava osa EU:n koheesio- ja rakennetuista sekä kansallisista yritystuista. Lisäksi päästökauppatuloista pitäisi kohdentaa osa näihin toimiin.