SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita
SAK vaatii, että seuraava eduskunta palauttaa luottamuksen työmarkkinoille ja ohjaa Suomen takaisin pohjoismaiselle tielle. SAK julkisti tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle tänään maanantaina.
Istuva hallitus on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä työmarkkinoille, jotka ovat kasvattaneet työnantajapuolen valtaa ja kurjistaneet sekä työntekijöiden että työttömäksi joutuneiden asemaa. Tätä tilannetta SAK haluaa seuraavan hallituksen korjaavan.
– Talouden näkymättönä jarruna toimii pelko, jonka maan hallitus on aiheuttanut suomalaisille työntekijöille ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Viimeistään ensi vaalikaudella täytyy palauttaa suomalaisten usko reiluihin työmarkkinoihin ja tulevaisuuteen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
SAK peräänkuuluttaa paluuta pohjoismaiselle tielle. Pohjoismaisia elementtejä tarvitaan niin työmarkkinoille kuin työvoimapalveluihin.
– Valtion toimintaa tulee ohjata halu pysyä hyvinvointiyhteiskuntana, jossa julkinen valta tukee toimillaan ihmisten luottamusta instituutioihin ja omaan pärjäämiseen eri elämänvaiheissa. Keppiä on turha heiluttaa, jos ihmisille ei tarjota todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa.
SAK:n tavoitteet sisältävät useita työntekijöiden asemaa ja luottamusta lisääviä elementtejä. SAK hakee esimerkiksi tasapainoa työsuhteisiin vaatimalla työnantajan irtisanoessa pidempiä irtisanomisaikoja, tuotannollistaloudellisten irtisanomisperusteiden kiristämistä sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien aseman vahvistamista.
Meillä on työmarkkinatasapainoon liittyen lukuisia esityksiä – ja mikä parasta: ne eivät maksa juuri mitään.
Myös työmarkkinoiden rakenteita on uudistettava. Valtakunnansovittelijan asemaa pitää vahvistaa omalla tiedontuotannolla sekä itsenäisemmällä, riippumattomalla roolilla. Myös lainsäädäntöä pitäisi viilata paikallisessa sopimisessa siirtäen tulkintaetuoikeus työntekijäpuolelle ja tarkistaen lakkolainsäädännön tasapainoa. Lisäksi yleissitovuuden määritelmää pitäisi uudistaa kattavammaksi turvaamaan työehtojen taso muuttuvilla työmarkkinoilla.
– Meillä on työmarkkinatasapainoon liittyen lukuisia esityksiä – ja mikä parasta: ne eivät maksa juuri mitään. Velkajarrun vaatimuksista nämä eivät siis jää kiinni. Mikäli haluamme oikeasti suunnan kohti pohjoismaista mallia, työmarkkinoille pitää tuoda lisää tasapainoa työtekijöiden eduksi eikä kasvattaa isäntävaltaa, SAK:n Eloranta toteaa.
SAK vaatii myös reagointia työelämän epätoivottuihin ilmiöihin. Vaalitavoitteissa nostetaan esille rehottava työmarkkinarikollisuus.
– Olemme jo aiemminkin ehdottaneet työmarkkinarikollisuuden torjumiseen laajaa ja konkreettista toimenpidepakettia. Esimerkiksi alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Myös viranomaiset tarvitsevat lisää työkaluja ja resursseja, Jarkko Eloranta huomauttaa.
Kuluva hallituskausi on näyttänyt, että työelämän edunvalvonta on siirtynyt politiikkaan ja siksi SAK:lle on tärkeää tuoda omat näkemykset esille vaalien alla ja sen jälkeen. Työelämäasioista sopiminen ei saa tarkoittaa sitä, että työnantajien edunvalvojat neuvottelevat hallituksen kanssa palkansaajia edustavien ammattijärjestöjen ohi.
– Työntekijän asemaa heikentävät lait ovat toivottavasti viimeinen poliittisen oikeiston ja elinkeinoelämän soidintanssi. Seuraavalla hallituskaudella on palattava aitoihin neuvotteluihin.
SAK:n kaikki 59 tavoitetta työelämän parantamiseksi vaalikaudelle 2027–2031 löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.sak.fi/tavoitteet.