SAK budjettiriihestä: Satsaukset työttömien palveluihin tervetulleita, ikääntyneiden työllisyyttä tuettava työkykyä ja osaamista vahvistamalla

SAK pitää hallituksen budjettiriihessä sopimia työvoimapolitiikan lisämäärärahoja erittäin tervetulleina. Määrärahat mahdollistavat työttömien yksilöllisen työnhaun tukemisen. SAK on valmis hallituksen esittämiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi. Sellaiseen prosessiin SAK ei kuitenkaan voi sitoutua, jonka päätepisteenä olisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon heikentäminen.
16.09. 16:29
SAK
Kuva: Olivia Ranta / Lehtikuva

SAK:n mielestä työllisyyden vahvistamisessa pitää painottaa keinoja, joilla tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia työllistymiseen. Monelta osin budjettiriihen päätökset vastaavat tätä lähtökohtaa.

– Budjettiriihen panostukset osaamiseen, työttömien työnhaun tukemiseen ja palkkatukeen ovat oikean suuntaisia. Myös elvytyksen jatkaminen ja siitä seuraava julkisen talouden velkaantuminen on tässä tilanteessa perusteltua, koska sillä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Budjettiriihessä sovittu neuvottelutoimeksianto työmarkkinajärjestöille sisältää mittavia odotuksia ikääntyneiden työllisyyden parantamisesta. Käytännössä hallitus vaikuttaa tavoittelevan työttömyysturvan lisäpäivien lyhentämistä tai poistamista.

– SAK ei hyväksy sellaista lähtökohtaa, että työllisyyttä parannettaisiin heikentämällä sosiaaliturvaa ja leikkaamalla työttömien toimeentulosta. Lähdemme neuvotteluihin hakemaan keinoja, joilla vahvistetaan ikääntyneiden työkykyä, työssä jaksamista, osaamista ja työsuhdeturvaa.

Sosiaaliturvan ohella pitää SAK:n mukaan arvioida myös irtisanomisesta työnantajalle koituvia kustannuksia ja työntekijöiden työsuhdeturvaa. Irtisanomiset aiheuttavat monia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia työnsä menettävissä kotitalouksissa, paikallisyhteisöissä ja kokonaisilla talousalueilla.

Irtisanomisten kielteisten seurauksien välttämiseksi on varmistuttava riittävän velvoittavasta yritysten yhteiskuntavastuusta. Työttömyysturvan lisäpäiviin sisältyy nykyään irtisanovan työnantajan omavastuumaksu, joka osaltaan hillitsee irtisanomisten kohdentumista heikommin työllistyviin iäkkäisiin työntekijöihin.

– Irtisanovan työnantajan omavastuusta on tärkeä pitää kiinni vastaisuudessakin, mutta sen toteutustapaa voidaan kehittää, Eloranta ehdottaa.

Paikallisen sopimisen osalta budjettiriihessä sovittiin selvitys- ja työryhmätyön jatkamisesta. SAK korostaa, että työehtosopimukset ovat työntekijöiden turva ja tasapuolisen neuvotteluasetelman tae.

– Paikallista sopimista pitää edistää työ- ja virkaehtoehtosopimusten puitteissa hallitusohjelman mukaisesti. Järjestäytymättömiä yrityksiä ei voi asettaa parempaan asemaan kuin järjestäytyneitä, eikä työehtosopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen ohittaminen käy. Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden oikeutta valita kaikille työpaikoille luottamusmies on lainsäädännössä syytä täsmentää.

Työnhakijan yksilölliset tarpeet huomioitava työnhakumallissa

SAK kiittää budjettiriihen päätöstä merkittävästä lisämäärärahasta TE-toimistoille ja inhimillistä suhtautumista työttömyysturvan karensseihin. Lisäpanostukset työvoimapalveluihin mahdollistavat työttömän henkilökohtaisen neuvonnan lisäämisen ja sen myötä suunnitelmallisen ja tuloksekkaan työnhaun.

– Karenssien kohtuullistaminen ja huomautusten käyttöönotto tukevat ihmisten työnhakua kohti myönteistä lopputulosta eli työllistymistä. SAK on pitkään ehdottanut karenssien kohtuullistamista. Nykyiset kohtuuttoman ankarat karenssit ennemminkin rajoittavat työttömän järkevää toimintaa, Jarkko Eloranta huomauttaa.

Hallitus teki myös päätöksen pohjoismaisen työnhakumallin käyttöönotosta. SAK on edelleen huolissaan, miten työttömien vaihtelevat tilanteet ja yksilölliset tarpeet voidaan huomioida työnhakumallissa. Kategorinen työnhakuvelvoite kohtelee työttömiä työnhakijoita eri tavoin, riippuen ammattialasta, työkyvystä ja asuinpaikasta.

– Karenssien kohtuullistamisen lisäksi on tärkeää, että työttömille asetetaan aidosti yksilöllinen työnhakutavoite. Jatkovalmistelussa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei työnhakijoille synny kohtuuttomia velvoitteita.

Koronakriisi on vaikuttanut epätasaisesti talouden toimialoihin – esimerkiksi paperin kysyntä on pudonnut Euroopassa kriisin myötä jopa 30 prosenttia. SAK pitää tärkeinä budjettiriihessä tehtyjä päätöksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi. Sähköveron alennus Euroopan unionin asettamaan minimiin, päästökauppakompensaation uudistaminen sekä väylämaksujen puolittaminen tukevat kotimaisen teollisuuden uudistumista ja työllisyyttä.

– Työvoiman osuus kaikista teollisuuden kustannuksista on vain murto-osa. On hyvä, että hallitus vaikuttaa päätöksillään muihin keskeisiin kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin, kuten logistiikan ja energian hintaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.