SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Hallitus ei budjettiriihessä päättänyt uusista sopeutustoimista tai työllistämistoimista. Suomessa on jo enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa. Ensi vuoden valtion budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

– Hallitus vesittää velkajarrusopimusta jo ennen kuin sen tiukemmat kriteerit ovat edes voimassa. Budjettiriihessä julkista taloutta olisi ollut syytä vahvistaa EU:n taloussääntöjen vuoksi, mutta hallitus viittasi kintaalla tälle, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi vakauttaa julkinen talous. Hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta. Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà sanoo.

Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä.

– Hallituksen kovapäisyys kostautuu, kun se ei ole valmis palauttamaan sosiaaliturvan suojaosia asiantuntijoiden suosituksista huolimatta, Patrizio Lainà huomauttaa.

Palkkatuen vahvistaminen ja työvoimakoulutuksen edistäminen jäivät myös tekemättä.

– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä. Nyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille, Lainà sanoo.

Ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen. Vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee.

Luottamuksen eriytyminen on myös merkittävä kasvun jarrun. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta, kun taas suurituloisten helliminen veronkevennyksillä on pönkittänyt heidän luottamustaan.

Työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ei hallitus puuttunut. Esimerkiksi Kotkan akkumateriaalitehtaan tuoreet kokemukset osoittavat, että suomalaisen työntekijän kannalta tällainen toimettomuus on kestämätöntä.