Reilu työ -verkosto: Työperäisen hyväksikäytön kriminalisointia on syytä selkeyttää

Työperäinen hyväksikäyttö on kriminalisoitu rikosnimikkeillä, joiden soveltaminen on käytännössä osoittautunut hankalaksi. Tiettyihin hyväksikäyttötilanteisiin on vaikea puuttua ja saada tekijät rikosvastuuseen, ja tulkintakäytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea. Siksi lainsäädännön muutostarpeita tulisi arvioida kiireellisesti. Perjantaina 7.10. vietetään kansainvälistä Kunnon työn päivää.
07.10. 09:00
SAK JA JÄRJESTÖT
Kuva Marjaana Malkamäki.

Viime vuosina on tunnistettu, että työperäinen hyväksikäyttö on laaja ongelma Suomessa monilla aloilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi alipalkkauksena, liian pitkinä työaikoina tai maksujen perimisenä työpaikasta. Vakavammissa tapauksissa työntekijää saatetaan kiristää tai painostaa, tai hän saattaa muusta syystä kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä tilanteeseen. 

Tällä hetkellä useimmiten työperäisen hyväksikäytön uhri on ulkomaalainen työntekijä, joka ei tunne oikeuksiaan Suomessa ja joka on työnantajasta riippuvainen esimerkiksi saadakseen oleskeluluvan. Työperäinen hyväksikäyttö voi kuitenkin joissain tapauksissa koskettaa myös suomalaista työntekijää. 

Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa kriminalisoitu eri rikosnimikkeillä, kuten esimerkiksi työsyrjintä, kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta, törkeä kiskonta ja ihmiskauppa. Käytännössä näiden rikosnimikkeiden soveltaminen on osoittautunut haastavaksi, eikä niiden aina katsota kattavan kaikkia hyväksikäyttötapauksia. Tämä aiheuttaa sen, että tiettyihin hyväksikäyttötilanteisiin on vaikea puuttua, eivätkä tekijät joudu rikosvastuu-seen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hyväksikäyttö jatkuu ja yleistyy entisestään. 

Ehkä yleisin käytettävä rikosnimike on kiskonnantapainen työsyrjintä, joka on säädetty nimenomaan työelämässä tapahtuvaan hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Tämä nimike kuitenkin edellyttää, että tapauksessa pystytään osoittamaan syrjintäperuste sekä syy-yhteys syrjivän teon ja syrjintäperusteen välillä. Käytännössä tulee pystyä osoittamaan, että työnantaja on esimerkiksi maksanut työntekijälle liian pientä palkkaa tämän kansalaisuuden tai alkuperän vuoksi. 

Tapauksissa, joissa osalle samaa kansalaisuutta oleville työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja osalle ei, on hankalaa käytännössä osoittaa työnantajan toiminnan syrjivyys kansalaisuuden perusteella, vaikka alipalkatuiksi työntekijöiksi olisivat selvästi valikoituneet esimerkiksi työnantajaan nähden riippuvaisemmassa ase-massa olevat työntekijät. Näitä tapauksia on vaikea tunnistaa työsuojelun valvonnassa. Esitutkinnassa ja syyteharkinnassa tapauksia arvioidaan vaihtelevasti ja osa tapauksista tulkitaan pelkiksi palkkariidoiksi. Tämän vuoksi suuri osa tapauksista ei päädy oikeuden arvioitavaksi eikä oikeuskäytäntöä ole syntynyt riittävästi. 

Työsyrjintänimikkeet edellyttävät lisäksi aina työsuhdetta, minkä vuoksi ne soveltuvat huonosti tilanteisiin, joissa työsuhde on verhottu yrittäjyydeksi. Kiskontarikostunnusmerkistön on lainvalmisteluaineistossa todettu soveltuvan myös työperäisiin hyväksikäyttötapauksiin, mutta myös sen osalta esiintyy vastaavia soveltamishaasteita.

Verkoston toimijat ovat käytännön työssään todenneet, että on suuri tarve parantaa uhrien oikeusturvaa sekä rikosvastuun toteutumista ilmiön torjumiseksi. Näkemyksemme mukaan tulisi selvittää, voitaisiinko hyväksikäyttöön paremmin puuttua, mikäli työperäinen hyväksikäyttö kriminalisoitaisiin suoraan ilman tarvetta osoittaa työsyrjintää. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti vuonna 2020 kahta uutta työperäisen hyväksikäytön tilanteisiin soveltuvaa rikosnimikettä: kiskonta ja törkeä kiskonta työ-elämässä. SAK on taas esittänyt muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia.

Useista toimista huolimatta työperäinen hyväksikäyttö lisääntyy jatkuvasti ja on jo osittain muodostunut osaksi suomalaisia työmarkkinoita. Tämän vuoksi lainsäädäntömuutostarpeita tulisi arvioida kiireellisesti.

Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työ-suhdeneuvonnan (nykyisin SAK:n työsuhdeneuvonta) toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. 

Reilu työ -verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammattiliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Maahanmuuttovirasto, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Monika-Naiset liitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoituksen tuki ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Suomen Pakolaisapu ry, Helsingin kaupunki ja Diakonissalaitos. 

Tutustu SAK:n ensi vaalikauden tavoitteisiin

SAK:n kärkitavoitteita ensi vaalikaudelle on työmarkkinarikollisuuden saaminen kuriin. Haluamme, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että työperäistä hyväksikäyttöä voidaan nykyistä tehokkaammin estää ja ehkäistä. Myös työehtojen valvontaa ja uhrien oikeuksia on vahvistettava. Lue lisää osoitteesta www.vaalitavoitteet.fi
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.