Potkulaki on turha: ”Miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki”

SAK:n edustajiston jäsenet Jape Lovén, Päivi Rantanen ja Katja Mäkelä ovat yksimielisiä siitä, että irtisanomissuojaa heikentävä potkulaki pitäisi perua. Miksi korjata sellaista, mikä ei edes ole rikki, ihmettelee Lovén.

Potkulaissa näkyy Orpon-Purran hallituksen ideologinen suhtautuminen paljaimmillaan, sanoo Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoa AKT:tä ja ahtausalaa SAK:n edustajistossa edustava Jape Lovén.

Päivi Rantanen ja Katja Mäkelä nyökyttelevät vieressä. Kolmikko toteaa, että henkilöön liittyvän irtisanomisen helpottaminen ei varsinaisesti yllätä.

– Sitä on oppinut jo odottamaan, että mitä se hallitus seuraavaksi keksii, toteaa Teollisuusliiton Katja Mäkelä. Hän on ammatiltaan varastotyöntekijä

Osassa työehtosopimuksia todetaan, että henkilöperusteiseen irtisanomiseen tarvitaan painava ja asiallinen syy. Näin on nykyään myös laissa, mutta hallitus esittää nyt sen muuttamista niin, että pelkkä asiallinen syy riittäisi.

Ahtausalaa koskevassa työehtosopimuksessa painava syy säilyi talven neuvottelukierroksella, mutta sitä ei löydy läheskään kaikista SAK:laisten alojen työehtosopimuksista.

Potkulaki ei ole vielä herättänyt kovin paljon keskustelua työpaikoilla, haastateltavat sanovat. He arvioivat syyksi sen, että vielä ei oikein tiedetä, millainen laki loppujen lopuksi on ja miten se tulee käytännössä vaikuttamaan. Lakimuutoksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn kesäkuun puolivälissä.

– Epävarmuus ainakin lisääntyy työpaikoilla, Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Päivi Rantanen sanoo. Hän on ammatiltaan sairaanhoitaja.

Lisääntyvätkö mielivaltaiset irtisanomiset?

Lovénia, Rantasta ja Mäkelää riepoo, että lain valmistelussa on kuunneltu tarkkaan työnantajien ja yrittäjien edustajien toiveita samalla kun työntekijöitä edustavien näkemyksiä ei ole huomioitu. Lisäksi lakiin on tehty sen valmistelun aikana lisäheikennyksiä. Esimerkiksi alisuoriutuminen on nostettu lakiin irtisanomisperusteeksi. Myös varoitusta ei aina tarvitsisi antaa ennen irtisanomista.

– Tämähän tarkoittaa, että irtisanomisperusteista uhkaa tulla yhä tulkinnanvaraisempia ja mielivaltaiset irtisanomiset lisääntyvät, Vuosaaren satamassa työskentelevä Jape Lovén sanoo.

Myös Päivi Rantanen ja Katja Mäkelä ovat erityisen huolissaan siitä, että alisuoriutuminen tulee lakiin irtisanomisperusteeksi ilman tarkempaa määritelmää.

– Työntekijän ja työnantajan kemiat eivät aina kohtaa. Onko tulevaisuudessa niin, että työnantajan on helppo irtisanoa työntekijä, josta ei vaan tykkää, Päivi Rantanen kysyy.

Katja Mäkelää pohdituttaa, onko iäkkäämpi työntekijä jatkossa helpompi irtisanoa, kun alisuoriutuminen on yksi peruste.

Jape Lovén epäilee, että kärsijöiksi voivat joutua erityisesti fyysistä, suorittavaa työtä tekevät. Myös työturvallisuudesta saatetaan tinkiä, kun yritetään ”suoriutua” työnantajan asettamien mittareiden mukaisesti.

Kolmikko huomauttaa, että heidän työpaikoillaan työntekijöiden ja työnantajan suhde on toimiva ja asioita voidaan selvitellä keskustelemalla.

Kovaa kritiikkiä hallitukselle ja muistutus yhteisöllisyyden merkityksestä

Edustajiston yleiskeskustelussa korostui hallituksen päätösten kritisointi. Muutamissa puheenvuorossa kannettiin myös huolta yhteisöllisyyden rapautumisesta, mikä heijastuu muun muassa ammattiliittojen toimintaan ja jäsenmääriin.

– Hallitus ei edes pyri tasapainoon työelämään liittyvässä lainsäädännössä, tuhahti Posti- ja logistiikka-alan PAU:n Leo Harra puhujapöntöstä. Hän kritisoi puheenvuorossaan erityisesti potkulakia.

Marika Ruusunen Palvelualojen ammattiliitosta Pamista huomautti, että potkulaki heikentää parturi- ja kampaamoalan työehtoja entisestään.

– Alalla ei ole ollut yleissitovaa työehtosopimusta sitten marraskuun 2018. Nyt vielä lailla heikennetään työntekijän irtisanomiskynnystä. Tilanne on useimmilla työntekijöillä kestämätön. Kun liiton neuvottelemia palkankorotuksia ei ole, ansiotaso ei ole juuri noussut.

Ruususen mukaan tämä on johtanut siihen, että pahimmillaan työntekijän pitää turvautua jopa pikavippeihin selvitäkseen elämisen kustannuksista.

Teatteri- ja media-alan Temen Henri Lindeman muistutti puheenvuorossaan, että yhdessä tekeminen lisää hyvinvointia ja on myös oleellista ammattiliittojen toiminnassa.

– Yhdessä tekeminen antaa merkitystä ja toivoa sekä tuo turvaa. Yhä useampi ei kuulu ammattiliittoon. Miksi? Tehdään järjestäytymisestä nykyistä näkyvämpää, Lindeman ehdotti.

Tutustu edustajiston tekemiin aloitteisiin, ne koskevat muun muassa työajan lyhentämistä.