Millaisilla keinoilla koronakriisin talousvaikutuksia voidaan lieventää? – SAK:n ekonomistit vastaavat viiteen kysymykseen
1. Lomautuksia on jo paljon. Millä keinoilla voimme välttää niiden muuttumisen irtisanomisiksi ja työttömyydeksi?
– Akuutissa kriisissä on tärkeää pitää yritykset pystyssä, jotta liiketoimintaa estävien rajoitusten poistuttua on työpaikkoja, joihin voi palata. Sen takia yrityksille on suunnattu suoria tukia, lainoja ja maksuaikaa veroihin ja maksuihin.
– Yritystukien lisäksi tarvitaan myös elvytystä, eli käytännössä julkisia investointeja tai kotitalouksien kulutuksen tukemista, jotta kriisin jälkeen on riittävästi kysyntää.
2. Onko elvytys nyt kriisin keskellä järkevää?
– Elvytys on yleensä aina perusteltua silloin, kun työttömyys on koholla. Elvytyksestä ei kuitenkaan ole suurta hyötyä silloin, kun epidemian rajoitustoimet käytännössä estävät liiketoiminnan ja sitä kautta työllisyyden palautumisen. Nyt kun rajoitustoimia on jo alettu vähitellen purkaa, elvytyskin tulee ajankohtaiseksi. Eniten elvytystä todennäköisesti tarvitaan ensi vuonna.
– Elvytystä kannattaa tehdä muun muassa julkisia investointeja lisäämällä. Taantumassa kannattaa esimerkiksi aikaistaa infrahankkeita tai tehdä ilmastopolitiikkaan liittyviä investointeja.
3. Miksi ihmisten ostovoiman tukeminen olisi nyt viisasta ja mikä on hyvä tapa tukea sitä?
– Työttömien ostovoiman tukeminen työttömyysturvan määräaikaisella korotuksella olisi solidaarista työnsä menettäneitä kohtaan. Se olisi myös talouspoliittisesti viisasta, koska se tukisi kotimaisen kysynnän palautumista ehkäisemällä työttömyyden aiheuttamia maksuvaikeuksia ja velkaantumista.
– Sen sijaan yleinen ostovoiman tukeminen ei välttämättä ole hyödyllistä. Työnsä säilyttäneillä rahaa on voinut jäädä säästöön, koska epidemian rajoitustoimien takia ei ole päässyt esimerkiksi käymään kaupoissa ja ravintoloissa tai matkustamaan.
4. Julkisuudessa on esitetty tuloverotuksen ja muun muassa arvonlisäveron alentamista. Olisiko tämä fiksua vai pitäisikö verotusta sen sijaan kiristää?
– Koronakriisin aiheuttaman laskun maksaminen tulee edellyttämään myös veronkorotuksia, mutta sellaisen kiristävän talouspolitiikan aika ei ole nyt taantumassa. Myös nousukautena, kun talous elpyy, pitää harkita tarkkaan, mitä veroja kiristetään. Tavoitteena pitää olla, että verot kohdistuvat mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.
– Nyt pitää elvyttää, mutta yleinen veronkevennys ei välttämättä ole siihen tehokas keino. Monessa tapauksessa veronkevennys voisi johtaa lisääntyneen kulutuksen sijaan siihen, että kotitaloudet säästävät aiempaa enemmän. Sen sijaan kohdennetut veronkevennykset, esimerkiksi palvelualojen arvonlisäveron alentaminen tai kotitalousvähennyksen vahvistaminen, voivat olla hyviä keinoja tukea kulutusta.
5. Koronakriisin hoitaminen maksaa ja Suomi joutuu ottamaan lisää velkaa. Tarkoittaako velkaantuminen sitä, että esimerkiksi sosiaalietuja on leikattava tulevaisuudessa?
– Matalien korkojen takia kasvaneilla velkatasoilla ei välttämättä ole isoa vaikutusta Suomen julkiseen talouteen, mutta epäilemättä koronakriisi ainakin jossain määrin vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista.
– Kasvava velkataso tulee varmasti lisäämään paineita sosiaalietuuksien leikkauksia kohtaan, mutta on poliittinen valinta, miten julkisen talouden tasapainottaminen aikanaan tehdään. SAK:n mielestä talouden sopeutusta pitää tehdä ennemmin verotuksen kautta, jotta voidaan suojella hyvinvointivaltion ytimessä olevia palveluita ja etuuksia leikkauksilta.
– On hyvä huomata, että julkinen velka on osittain keskuspankin omituksessa, eli valtio on tavallaan velkaa itselleen. Tämän velan hoitoon on esitetty erilaisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ikuisuuslainoja tai velan alaskirjaamista. Näitä vaihtoehtoja on syytä tässä tilanteessa harkita.
