EU:ssa puretaan nyt sääntelyä vimmalla – pitääkö palkansaajan olla huolissaan?

Sääntelyn purku on nyt taikasana, jolla EU:n kilpailukyvyn uskotaan parantuvan. Palkansaajien on syytä olla varuillaan, ettei työntekijöiden turva samalla heikkene. Mitä Suomen työntekijöille merkittävää EU:sta on odotettavissa lähitulevaisuudessa?

Olemme tottuneet siihen, että EU:sta tulee esityksiä, jotka ovat suomalaisen työntekijän näkökulmasta hyviä tai neutraaleja. On arvoitus, jatkuuko linja samana, koska kaksi vuotta vallassa olleelta komissiolta ei ole vielä tullut työelämään liittyviä lainsäädännöllisiä esityksiä.

Komission pelikirjassa korostuu nyt sääntelyn purku, joka käytännössä tarkoittaa aiempien direktiivien vesittämistä. Siitä suomalaisenkin palkansaajan on syytä olla huolissaan.

Toinen huolta herättävä asia on se, miten Suomen hallitus vie säännökset maamme lainsäädäntöön. Esimerkiksi tuoreimman palkka-avoimuusdirektiivin osalta Suomi ei saanut lakipakettiaan ajoissa valmiiksi. SAK:n mielestä lakiluonnos ei myöskään täytä edes direktiivin vähimmäisvaatimuksia, ja se jätti siitä eriävän mielipiteen. Samoin teki STTK.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä näkee hallituksen toimintamallissa selvän eron aiempaan.

– Ennen työmarkkinajärjestöjen kanssa oli aitoja neuvotteluja. Nyt kolmikanta on jäänyt muodollisuudeksi. Hallituksella ei ole ollut tahtoa löytää yhteistä konsensusta.

Lisäksi hallituksen linja on nyt avoimesti se, että viime kaudella hyväksytyt EU-lait pannaan täytäntöön minimitasolla. Ennen tällaista ei ole ainakaan lausuttu ääneen.

– Direktiivihän on aina vähimmäistaso, joka jäsenmaiden on suotavaakin ylittää. Joskus Suomessakin on sovellettu direktiivejä työntekijälle myönteisemmin. Nyt ohjenuorana on työnantajien velvoitteiden minimointi.

Tavoitteena työvoiman reilu liikkuvuus

Mitä EU:sta sitten on syytä odottaa ensi syksynä ja talvena? Todennäköisesti luvassa on palkansaajille sekä hyvää että huonoa.

– Komissio puhuu kauniisti laadukkaista työpaikoista ja työmarkkinaosapuolten osallistamisesta asioiden valmisteluun, mutta pelkona on, että hyvät asiat jäävät tehokkuusajattelun alle, epäilee SAK:n ja STTK:n yhteisen EU-edustuston FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Syyskuussa komissiolta on tulossa esitys reilun liikkuvuuden paketista, jolla säännellään työntekijöiden liikkumista EU-maasta toiseen.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n peruspilareista, mutta erityisesti maasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden kohteluun liittyy paljon haasteita, joita paketilla olisi hyvä pyrkiä ratkomaan.

Liikkuvuuspaketti sisältää kolme lainsäädäntöaloitetta. Ensimmäinen on esitys eurooppalaisesta sosiaaliturvakortista, jonka pitäisi helpottaa sosiaaliturvaoikeuksien siirtymistä jäsenvaltioiden välillä sekä helpottaa väärinkäytösten huomaamista ja myös vähentää byrokratiaa. Se tulee toimimaan osana eurooppalaista digitaalista lompakkoa.

Toinen aloite liittyy Euroopan työviranomaisen ELA:n toimivallan kasvattamiseen. Sen roolia ja resursseja halutaan vahvistaa, jotta se voi tehokkaammin valvoa työvoiman liikkuvuutta ja työehtojen toteutumista.

– Kysymys kuuluu, annetaanko ELA:lle valta toteuttaa itsenäisiä tutkimuksia työehdoista ja -oloista, ja oikeus saada kaikki tässä tarvittavat tiedot. Ay-liike toki toivoisi sitä, SAK:n Ristelä huomauttaa.

Kolmas aloite taas koskee osaamisen siirrettävyyttä, ja sillä pyritään edistämään tutkintojen ja osaamisen tunnustamista ja sujuvampaa siirtymistä maasta toiseen.

Susanna Salovaara pitää esityksiä kannatettavina, mutta korostaa, että liikkuvuuteen liittyvän sääntelyn pitäisi ulottua myös EU:n ulkopuolisista maista lähetettyihin työntekijöihin. Nyt he jäävät täysin ELA:n toimivaltuuksien ulkopuolelle ja ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa, kuten vaikkapa Suomeen tulleiden marjanpoimijoiden kohtelu ihmiskauppasyytteineen osoittaa.

Laadukkaiden työpaikkojen kokonaisuutta odotellaan

Ehkä merkittävin tuleva aloite liittyy laadukkaisiin työpaikkoihin. Se on luvassa loppuvuodesta, mutta saattaa myöhästyä. Sisältökin ja muotokin ovat vielä pitkälti huhupuheiden varassa.

– Ei tiedetä, tuleeko direktiivi vai sitovampi asetus. Joka tapauksessa kyseessä on iso kokonaisuus, jolta odotamme paljon, Salovaara toteaa.

Palkansaajien toiveena olisi tietysti mahdollisimman laaja laadukkaiden työpaikkojen agenda, joka sisältäisi ainakin reilun palkkauksen sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämisen.

Todennäköisesti pakettiin kuuluu ainakin työterveys ja -turvallisuus, tekoälyn käyttö työpaikoilla, algoritmijohtaminen sekä alihankintaketjujen sääntely.

Tärkeä kysymys on alihankintaketjuissa esiintyvien väärinkäytösten torjuminen. Pekka Ristelä kertoo palkansaajien kantana olevan, että urakoitsijan pitäisi olla vastuussa koko ketjusta ja aliurakoitsijoiden määrää pitäisi voida rajoittaa. Riskialoja ovat esimerkiksi rakennusala ja siivousala.

– Mitä pidempi ketju, sitä vaikeampi väärinkäytöksiä on selvittää ja syyllisiä saada kiinni. Suomessakin on paljon ulkomaisia toimijoita, jotka katoavat, kun asioista aletaan kysellä. Tähän olisi tärkeää saada EU-tason sääntelyä, koska samat yritykset toimivat eri maissa.

Salovaara ja Ristelä nostavat molemmat esille myös ajatuksen psykososiaaliseen kuormitukseen ja stressiin liittyvästä sääntelystä, joka vielä uupuu, vaikka palkansaajajärjestöt ovat sitä tavoitelleet. Kyse on esimerkiksi siitä, milloin pitää olla työnantajan tavoitettavissa.

Samaan kokonaisuuteen liittyy myös valvonta. Mitä voidaan valvoa sähköisesti ja mitä siitä pitää tiedottaa? Voidaanko esimerkiksi sähköpostia valvoa? Viime kaudella laaditussa tekoälyasetuksessa on säädetty tietyistä asioista, kuten että tekoäly ei voi tehdä päätöstä työntekijän irtisanomisesta. Muuten tekoälyasetus ei juurikaan koske työelämää.

Tiedossa ei vielä ole, tuleeko komissiolta näitä asioita koskeva lakiesitys.

EU:n uusi yritysmuoto luo uhkapilviä väärinkäytöksistä

Palkansaajien näkökulmasta erittäin huolestuttava aloite on uusi eurooppalainen yhtiömuoto EU Inc, jonka komissio esitteli maaliskuussa. Se mahdollistaisi yrityksen perustamisen mihin tahansa EU-maahan 48 tunnissa. Menettelyllä halutaan Pekka Ristelän mukaan osallistua ketteryyskilpailuun muutaman Yhdysvaltain veroparatiisimaisen osavaltion kanssa, joissa vastaava on mahdollista.

Hänestä on ymmärrettävää, että yrityksen perustaminen yritetään tehdä sujuvaksi, mutta nyt on ”mopo karannut käsistä”. Kaavailtu yritysmuoto helpottaisi pöytälaatikkoyritysten perustamista ja siten muun muassa veronkiertoa. Yrityksen voisi perustaa heikon lainsäädännön maahan ja teettää työt muualla. Samaa porsaanreikää käyttäen voitaisiin heikentää työntekijöiden tiedonsaanti- ja osallistumisoikeuksia yrityksissä.

– Jos esitystä ei olennaisesti korjata, Eurooppa voi paremman kilpailukyvyn sijaan saada uuden mittakaavan ongelman sääntöjä kiertävistä ja reilua kilpailua vääristävistä yrityksistä, kirjoittaa Ristelä asiaa valottavassa blogikirjoituksessaan.

Hoppu lainvalmistelussa saattaa kostautua

Syyskuussa odotetaan julkisten hankintojen direktiivin päivittämiseen tähtäävää komission aloitetta, joka luultavimmin tulee asetusmuotoisena. Lisäksi on tulossa suunnitelma EU:n sosiaalisen pilarin toimeenpanosta.

– Nyt mennään niin kovaa vauhtia, että riskinä on sääntelyn heikko laatu. Ennen lainvalmistelu kesti pari vuotta, mutta nyt 6–8 kuukautta, Susanna Salovaara kuvaa.

Hurjaa tahtia komissio on pitänyt myös aiemman lainsäädännön purkamisessa kilpailukyvyn nimissä. Se on tehnyt jo kahdeksan niin sanottua omnibus-pakettia, joissa aiempia direktiivejä vesitetään. Niistä työelämää ovat koskeneet yritysvastuuseen ja digitalisaatioon liittyvät kokonaisuudet, joissa työntekijöiden asemaa on heikennetty.

Niissä on palkansaajien näkökulmasta saavutettu lähinnä torjuntavoittoja, kun osa pahimmista heikennyksistä on onnistuttu estämään. Eikä työlle ole loppua näkyvissä.

Työnantajajärjestöt nimittäin ovat sekä Suomessa että EU-tasolla esittäneet, että myös työ- ja tasa-arvopolitiikan sääntely tulisi avata, mukaan lukien palkka-avoimuusdirektiivi ja työaikasääntely.

Tämä luo Susanna Salovaaran ja Pekka Ristelän mukaan paljon epävarmuutta. Komissiosta on vakuutettu, että työelämäsääntelyä ei lähdetä heikentämään, mutta lobbaus on voimakasta.

– Komission painottamat laadukkaat työpaikat eivät synny sääntelyä purkamalla, vaan vahvistamalla työntekijöiden oikeuksia, työsuojelua ja reiluja työehtoja, muistuttaa Salovaara FinUnionsin uutisessa.

EU:n sääntelystä on tullut jopa entistä tärkeämpää suomalaiselle palkansaajalle, koska EU-lainsäädäntö suojaa Suomenkin työntekijöitä kulloisenkin hallituksen tavoitteista riippumatta.

– Jos EU-säädökset puuttuvat, työehdot heikkenevät meilläkin, Pekka Ristelä summaa.

Teksti: Laura Ventä