Euroopan ay-johtajat luovuttivat muistion liittokansleri Schröderille – Ay-liike esittää työllisyyssopimusta (28.1.1999)
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen tapasi tänään Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin Bonnissa Saksassa. Tilaisuudessa EU:n johtotroikkaan kuuluvien maiden ay-johtajat luovuittivat Schröderille Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n arvion Euroopan työllisyysopimuksesta. Tapaamisen yhteydessä käytiin myös läpi Saksan asialistaa.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö kannattaa eurooppalaista työllisyyssopimusta, jonka se katsoo täydentävän olennaisesti nykyistä vakaus- ja kasvusopimusta.
Euron menestyksekkäästä käyttöönotosta huolimatta talouden näkymät antavat aihetta myös huoleen. Tässä yhteydessä on vaarana, että myös työttömyys lähtee tänä vuonna uudeleen kasvuun. EAY pitää tästä syystä ilahduttavana, että Saksa puheenjohtajamaana on asettanut työllisyyspolitiikan etusijalle. Ehdotetulla eurooppalaisella työllisyysopimuksella tähdätään sekä makrotaloudellisen yhteensovittamisen lisäämiseen että myös eurooppalaisen työllisyysstrategian vahvistamiseen entisestään.
EU:n piirissä on noussut esiin tarve yhteisistä palkkapoliittisista linjauksista. Luxemburgin pääministeri on esittänyt harkittavaksi EU:n tasolla minimipalkkajärjestelmän vahvistamista. Saksan valtiovarainministeri on puolestaan toivonut palkkapolitiikan koordinointia Emu-maissa. EAY on valmis siihen, että työllisyyssopimuksen asialistalle otetaan myös palkkapolitiikkaa koskevia linjauksia.
EAY toivoo, että Saksa kiirehtii työntekijöiden perusoikeuksien edistämistä EU:ssa, esimerkiksi työntekijöiden tiedotus- ja kuulemismenettelyä koskevaa direktiiviä olisi saatava eteenpäin.
Liittokansleri Schröder totesi tapaamisessa, että Saksa pitää työllisyyssopimusata puheenjohtajakautensa tärkeimpinä asioina. Schröder lupasi kutsua koolle pyöreän pöydän kokouksen, johon Euroopan työmarkkinaosapuolet kutsutaan pohtimaan sopimuksen sisältöä. Schröder korosti, että eurooppalaisen työllisyyspolitiikan onnistumiseksi tarvitaan myös kansallista työllisyyspolitiikkaa ja kolmikantayhteistyötä.
Ohessa EAY:n muistio puheenjohtajamaalle.
Bryssel, 28. tammikuuta 1999.
EUROOPAN AMMATILLISEN YHTEISJÄRJESTÖN MUISTIO NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAMAALLE SAKSALLE.
1. Eurooppalainen työllisyyssopimus.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY kannattaa eurooppalaista työllisyyssopimusta, joka täydentäisi olennaisesti nykyistä vakaus- ja kasvusopimusta.
Euron menestyksekkäästä käyttöönotosta huolimatta talouden näkymät antavat todellista aihetta huoleen. Talouden nousu on heikentynyt Aasian ja Venäjän kriisien jälkivaikutusten vuoksi. Tässä yhteydessä on vaarana, että myös työttömyys lähtee tänä vuonna uudelleen kasvuun. Lisäksi Latinalaisen Amerikan kriisi saattaa heikentää tilannetta entisestään pitkäksi aikaa.
Tästä syystä on ilahduttavaa, että puheenjohtajamaa on asettanut työllisyyspolitiikan etusijalle. Ehdotetulla eurooppalaisella työllisyyssopimuksella tähdätään sekä makrotaloudellisen yhteensovittamisen lisäämiseen että myös eurooppalaisen työllisyysstrategian vahvistamiseen entisestään. Ehdotuksen pohjalta voidaan etsiä toimivaa vastausta Euroopan ongelmiin.
Sopimuksen makrotaloudellisen suuntaamisen osalta tulisi erityisesti painottaa kysyntä- ja tarjontapuolta.
Rahapolitiikka kuuluu EKP:n vastuualueeseen. Korkojen alentaminen vuoden 1998 lopussa viittasi siihen, että vakaustavoite ei pankin näkemyksen mukaan ole vaarassa, toisin kuin EU:n yleiset talouspoliittiset tavoitteet. Tilanne ei ole sen jälkeen muuttunut miksikään, paitsi että talouden näkymät ovat huonontuneet. Tämän vuoksi rahapolitiikkaa on syytä keventää edelleen osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Jäsenvaltioiden budjettipolitiikkojen yhteensovittamista on lisättävä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Budjettipolitiikat on myös otettava arvioinnin kohteeksi. Lyhyen aikavälin tavoitteena tulee olla 65 prosentin työllisyysaste 3,5 prosentin kasvulla. Keskipitkällä aikavälillä tulee pyrkiä 70 prosentin työllisyysasteeseen kolmen prosentin kasvulla. Investoinnit ovat tällöin keskeisessä asemassa. On hyödyn-nettävä mahdollisuudet investoida infrastruktuuriin (Euroopan laajuisiin verkkoihin). Vaarana on kuitenkin edelleen, että talouden nousu on lähes yksinomaan viennin ja investointien varassa. Kun muistetaan, että euro vahvistaa Euroopan kykyä yhtenäisen politiikan harjoittamiseen, budjettipolitiikat voidaan ja ne täytyykin suunnata kotimarkkinoiden kysynnän voimistamiseen, sillä se on edelleen ylivoimaisesti tärkein kysynnän osatekijä.
EAY pitää myönteisenä puheenjohtajamaan aikomuksia asettaa sitovampia ja paremmin todennettavia tavoitteita työllisyyspoliittisten suuntaviivojen osalta. Maailmanlaajuisen kriisin syvenemisen ja Euroopan erityisongelmien vuoksi aktiiviset työmarkkinapolitiikat ovat yhä välttämättömämpiä myös Euroopan mittakaavassa. EAY odottaa erityisen kiinnostuneena 127 artiklaa koskevaa mietintöä työllisyyspoliittisten näkökohtien sitomisesta muihin politiikkoihin siten, että tavoitteena on yleisen taloudellisen yhteensovitta-misen edistäminen.
EAY on tietoinen siitä, että palkkapolitiikalla, joka pysyy työmarkkinaosapuolten omassa määräysvallassa, on merkittäviä makrotaloudellisia vaikutuksia. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat omalta osaltaan edistä-neet olennaisesti vakauden turvaamista. EAY on täysin samaa mieltä puheenjohtajamaan kanssa sen toteamuksesta, jonka mukaan ”kilpajuoksu kohti alhaisia palkkoja” on vahingollista. Tulotasoa koskevaa keskustelua ei saa käydä pelkästään tuottavuuden yhteydessä, vaan siihen on sisällytettävä myös tulon-jakoon, työn organisointiin ja työaikaan liittyviä näkökohtia sekä rakennemuutos ja sosiaaliturva. Näin ollen esityslistalle on otettava kyseisiä alueita koskevia ay-liikkeen tavoitteita, mikäli työllisyyssopimuksen yhteydessä käsitellään palkkapolitiikkaa.
Menestyksekäs työllisyyssopimus voidaan solmia vain, jos ne osapuolet, joihin sopimus kohdistuu voimak-kaimmin, osallistuvat ja sitoutuvat voimakkaasti sen laatimiseen. EAY eurooppalaisena työmarkkinaosa-puolena korostaa jälleen valmiuttaan vuoropuheluun eurooppalaisten työnantajien sekä raha- ja budjetti-politiikasta vastaavien tahojen kanssa. EAY uudistaa ehdotuksensa, jonka mukaan uudistetusta pysyvästä työllisyyskomiteasta kehitettäisiin neuvoston, komission ja työmarkkinaosapuolten välinen yhteistoiminta-elin. Koska tätä välinettä ei vielä ole käytettävissä, EAY ehdottaa koostumukseltaan vastaavan erityis-ryhmän perustamista sopimuksen valmistelemiseksi.
2 Työntekijöiden oikeudet ja teollisuuden muutos.
Teollisuuden voimistuva rakennemuutos, jolle ovat tunnusomaista tuotannon siirtämiset ja fuusiot osana Euroopan dynaamista yhdentymisprosessia, vaatii työntekijöiden perusoikeuksien vakauttamista ja laajen-tamista Euroopan tasolla.
EAY uskoo, että Saksa tekee puheenjohtajakaudellaan voitavansa, jotta direktiivi Eurooppa-yhtiöstä ja siihen liittyvästä työntekijöiden osallistumisesta voitaisiin hyväksyä. EAY:n mielestä ehdotus, jonka silloi-nen puheenjohtajamaa Itävalta teki joulukuussa 1998, on hyvä perusta, koska se turvaa nykyiset kansalliset oikeudet parhaalla mahdollisella tavalla ja varmistaa samalla oikeuksien laajentamisen Euroopan tasolla.
Toivomme, että puheenjohtajamaa Saksa vie tiedotus- ja kuulemismenettelyä koskevaa direktiiviä huomattavasti eteenpäin. Kysymys on tällöin työntekijöiden perusoikeuksien käyttöönotosta Euroopan unionissa. Teollisuuden muutosta ajatellen ne ovat välttämättömiä.
Muutos on tunnistettava ajoissa, siihen on valmistauduttava ja sitä on muovattava. Vain siten voidaan välttää monien työntekijöiden lisääntyvä epävarmuus. Korkean tason asiantuntijaryhmä, joka on käsitellyt Euroopan komission toimeksiannosta teollisuuden muutoksen taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, ehdotti Wienin Eurooppa-neuvostossa seurantakeskuksen perustamista. EAY on vakuuttunut siitä, että ”teollisen muutoksen observatorion” perustamisella voisi olla myönteinen vaikutus, jos se asetetaan komission alaisuuteen ja yhdistetään eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun.
EAY pyytää puheenjohtajamaa Saksaa edistämään kyseisen välineen luomista ja ottamaan tällöin eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet mukaan neuvoa antavina osapuolina.
3. Sosiaalilainsäädäntö.
Jos Euroopan työmarkkinaosapuolten (EAY, UNICE ja CEEP) välinen puitesopimus määräaikaisista työ-sopimuksista solmitaan maaliskuun puoliväliin mennessä, neuvoston on käsiteltävä se nopeasti, jotta asiaa koskevan direktiivin laatiminen voidaan aloittaa.
EAY vetoaa puheenjohtajamaahan, jotta se kiirehtisi työajan organisointia koskevan direktiivin hyväksymistä ja ulottaisi direktiivin koskemaan myös niitä aloja, jotka ovat toistaiseksi sen ulkopuolella.
EAY pitää myönteisenä puheenjohtajamaan aloitetta kansallisten viranomaisten kansainvälisen yhteistyön käyttöönotosta rajat ylittävien tilapäisten työsuhteiden osalta erityisesti sosiaalietuuksien väärinkäytön ja laittoman työvoiman käytön estämiseksi.
Työntekijöiden terveydensuojelun alalla EAY odottaa päätöksiä asbestin laaja-alaisesta kiellosta (tuotanto, markkinointi ja käyttö) sekä lisäaloitteita neuvoston suositukseen asbestille altistumiseen liittyvien vaarojen ennaltaehkäisystä.
EAY:n näkökulmasta on erityisen tärkeää laatia sosiaalipoliittiset näkymät, jotka ulottuvat kauemmaksi kuin komission vuosille 1998-2000 esittämä sosiaalipoliittinen toimintaohjelma. EAY:n mielestä olisi tärkeä signaali, jos neuvosto hyväksyisi päätöslauselman, joka sisältäisi sosiaalipolitiikan suuntaviivat ja lainsäädännölliset elementit, joilla tähdätään unionin sosiaalipoliittisen säännöstön vahvistamiseen.
4. Sosiaalisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien peruskirja.
Puheenjohtajamaan aloite perusoikeuksia koskevan peruskirjan kehittämisestä ja sitä koskevien toimen-piteiden päättämisestä Kölnin Eurooppa-neuvostossa olisi EAY:n mielestä tärkeä askel.
EAY on jo kauan kannattanut sosiaalisten perusoikeuksien ja kansalaisoikeuksien kirjaamista Euroopan tasolla sekä ammattiyhdistystoimintaan liittyvien oikeuksien sisällyttämistä niihin. Nämä perusoikeudet tulisi kirjata sopimukseen. Ne ovat välttämättömiä Euroopan rakentamisen jatkon kannalta.
”Sosiaalisten kansalaisjärjestöjen ohjelmalla” EAY aloitti hiljattain kampanjan perusoikeuksien luettelon sisällyttämisestä seuraavaan työ- ja virkaehtosopimuksia koskevaan neuvottelukierrokseen. EAY pitää erittäin myönteisenä puheenjohtajamaan aikomusta ottaa ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt mukaan perus-kirjan muovaamiseen.
5. Euroopan unionin laajentuminen.
Laajentumisen sosiaalinen ulottuvuus on otettava paremmin huomioon prosessin muovaamisessa. Kyse ei tällöin ole ainoastaan siitä, että liittyvät maat hyväksyvät sosiaalisen säännöstön, vaan myös unionin stan-dardien kanssa yhteensopivien sosiaalisten järjestelmien kehittämisestä. Vain siten eurooppalaista sosiaa-lista mallia voidaan vakauttaa ja kehittää edelleen.
Työmarkkinaosapuolet on otettava nykyistä voimakkaammin mukaan laajentumisprosessiin sekä kansalli-sella että eurooppalaisella tasolla. Maaliskuussa Varsovassa pidettävällä ensimmäisellä jäsenvaltioiden ja hakijamaiden kansallisten ja eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten konferenssilla voi olla tässä suhteessa merkittävä vaikutus.
6. Ulkosuhteet.
Sosiaalisten ja ekologisten perusstandardien edistäminen kaikissa talous- ja kauppasuhteissa on erittäin tärkeää sosiaalisen edistymisen ja oikeudenmukaisten olosuhteiden varmistamiseksi kiihtyvässä maailman-laajuisessa kilpailussa.
Tälle tavoitteelle on annettava erityinen painoarvo WTO:n seuraavan, vuoden 1999 lopulla alkavan konferenssin valmisteluissa, jotka alkavat Saksan puheenjohtajakaudella.
EAY:n mielestä on ilahduttavaa, että puheenjohtajamaa Saksa pitää tärkeänä EU:n ja Välimeren alueen maiden suhteiden edelleen kehittämistä (Barcelona-prosessia). EAY arvostelee sitä, että sosiaalinen ulottu-vuus ei näissä suhteissa pääse läheskään riittävästi oikeuksiinsa, ja toivoo, että puheenjohtajamaa Saksa ottaa asian esille tulevassa hallitustenvälisessä konferenssissa, joka pidetään huhtikuussa Stuttgartissa.