Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Mikä muuttui määräaikaisissa t…

Kuva: Tero Vesalainen / iStock.

Uutinen

Mikä muuttui määräaikaisissa työsuhteissa? Lue juristin vastaukset!

Työsopimuslain muutokset tulivat voimaan kesäkuun alussa. Lakimuutokset heikentävät määräaikaisten työntekijöiden, lomautettujen ja irtisanottujen turvaa.

SAK:n juristi Sanna Mannonen vastaa kuuteen kysymykseen, jotka koskevat erityisesti määräaikaisten työntekijöiden asemaa lakimuutosten jälkeen.

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perustetta?

Ennen lakimuutosta määräaikaiselle työsopimukselle oli aina oltava jokin peruste, esimerkiksi sijaisuus tai määräajan kestävä urakka tai hanke. Poikkeuksena oli määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa: sen voi solmia ilman perustetta enintään vuodeksi.

Lakimuutoksen myötä työnantajalla on mahdollisuus solmia työntekijän kanssa enintään vuoden kestävä määräaikainen työsopimus ilman perustetta. Sen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä ei ole aikaisemmin työskennellyt saman työnantajan palveluksessa tai edellinen työsuhde saman työnantajan kanssa on päättynyt vähintään viisi vuotta aikaisemmin.

Voiko perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia tehdä useampia yhden vuoden aikana?

Ei voi. Vaikka perusteeton määräaikainen työsopimus kestäisi alle vuoden, ei työnantaja voi enää solmia saman työntekijän kanssa uutta määräaikaista työsopimusta ilman perustetta vuoden enimmäiskeston kuluessa.

Voiko perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa?

Työntekijä tai työnantaja voivat irtisanoa perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajan osalta edellytyksenä kuitenkin on, että hänellä on työntekijän irtisanomiseen työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste.

Mitä velvollisuuksia työnantajalle tulee siitä, että hän tekee perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen?

Ennen perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Työsuhde voi jatkua joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena sopimuksena, jolle on perusteltu syy.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle työpaikkaa, jos hän harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työtä on tarjottava ajanjaksona, jonka pituus on kolmasosa työsuhteen kestosta työsuhteen päättymisestä laskien. Jos perusteeton määräaikaisuus on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuus kestää kaksi kuukautta työsuhteen päättymisestä.

Mitä vaikutuksia lakimuutoksella on työntekijöiden asemaan?

Hallituksen omassa lakiesityksessäkin tunnistetaan riski työelämän tasa-arvon heikkenemisestä. Erityisesti riskinä on raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntyminen, jonka yleisin muoto oli jo ennen työsopimuslain muutoksia määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen.

Arvioiden mukaan lakimuutos lisää vastentahtoisesti määräaikaisessa työssä olevien määrää ja luo syrjiviä rakenteita, mikä aiheuttaa naisiin kohdistuvaa välillistä syrjintää. Lakiesityksenkin mukaan heikennykset ja niiden kielteiset vaikutukset kohdistuvat naisiin ja erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Tämä voi johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen ja sillä voi olla vaikutusta myös perheen lapsilukuun.

Akava Worksin kyselyn mukaan noin puolet työnantajista arvioi lakimuutoksen vaikuttavan organisaation työsuhdekäytäntöihin. Näistä työnantajista 74 prosenttia arvioi, että osa määräaikaisista työsuhteista solmitaan jatkossa ilman perustetta.

Työllisyyden osalta vaikutukset ovat epäselviä. Viimeaikaisen tutkimuksen perusteella kuitenkin näyttäisi, että määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen ei lisää työllisyyttä. Esimerkiksi Italiassa tehtyjä uudistuksia hyödyntäneen tutkimuksen mukaan määräaikaisten työsuhteiden käytön lisääminen ei lisännyt työllisyyttä, mutta se vaikeutti erityisesti nuorten työntekijöiden asemaa.

Mitkä muut asiat muuttuivat lakimuutosten myötä?

Työsopimuslain muutokset myös rajaavat työnantajien takaisinottovelvollisuuden koskemaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä tai organisaatioita, kun se nyt koskee kaikkia työnantajia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienemmillä työpaikoilla työskentelevien irtisanomissuoja heikkenee, kun kyse on työnantajan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tekemistä irtisanomisista. Työnantajan ei siis pienemmissä yrityksissä tarvitse jatkossa kutsua entistä työntekijää töihin, vaikka työnantaja tarvitsisi uuden työntekijän irtisanotun työntekijän työsuhteen päätyttyä.

Takaisinottovelvollisuuden kesto säilyy ennallaan. Sen pituus on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta, takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.

Lisäksi lakimuutos lyhentää lomautusilmoitusajan 14 päivästä seitsemään päivään. Jatkossa palkanmaksu siis loppuu ja lomautus alkaa nopeammin kuin nyt.

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 20.5.2026. Artikkelia on muokattu, koska lakimuutos tuli voimaan 1.6.2026.