Eduskunnan käsittelyssä oleva eläkeuudistus tähtää siihen, että myös nuorille voidaan maksaa tulevaisuudessa kohtuullinen eläke. Kuva iStock.
Eläkekatto kuulostaa paremmalta kuin on
Eläkeuudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Samaan aikaan vaaditaan kuitenkin lisäuudistuksia ja julkisuudessa sinkoilee erilaisia esityksiä siitä, miten eläkkeitä pitäisi leikata. Yksi ehdotuksista on korkeita eläkkeitä leikkaava eläkekatto.
Eläkekatto on käytössä monissa maissa. Yleisimmin se toteutetaan asettamalla työansioon perustuva eläkepalkkakatto, eli palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry.
SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari ei pidä tällaista kattoa toimivana ratkaisuna. Korkeita eläkkeitä leikkaava eläkekatto kuulostaa paremmalta kuin mitä se on.
– Se heikentäisi eläkkeiden rahoituspohjaa ja lisäisi painetta nostaa eläkemaksuja. Lisäksi se vaikuttaisi varsin hitaasti julkiseen talouteen.
Näätsaari arvioi, että eläkekaton säätäminen todennäköisesti lisäisi lisäeläkevakuutusten ottamista, mikä puolestaan heikentäisi paremmin ansaitsevien luottamusta työeläkejärjestelmään.
Mitä matalammalle katto asetetaan, sitä todennäköisemmin syntyy erilaisia lisäeläkejärjestelmiä. Esimerkiksi Ruotsissa eläkepalkkakatto on 4180 euroa kuukaudessa, Norjassa 6530 euroa ja Italiassa 8750 euroa. Kaikissa näissä kolmessa maassa on käytössä erilaisia lisäeläkejärjestelmiä.
Jatkuva puhe eläkeleikkauksista aiheuttaa ymmärrettävästi huolta ihmisissä, harmittelee Näätsaari.
– Eläkkeiden leikkaamiseen ei työeläkejärjestelmän näkökulmasta ole perusteita. Parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä oleva uudistus parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja täyttää hallituksen asettaman tavoitteen julkisen talouden vahvistamisesta.
Eläkeleikkauksista haetaan tilkettä valtion talouden alijäämään ja kiihtyvään velkaantumiseen. Moni esitetyistä toimista vaikuttaisi kuitenkin hitaasti ja lopulta varsin vähän valiontalouteen.
Viime aikoina käydyssä keskustelussa on ehdotettu eläkekaton lisäksi muun muassa palkattomien jaksojen eläkekertymän poistamista, eläkkeitä korottavan indeksin jäädyttämistä määräajaksi, varojen siirtämistä eläkerahastoista sote-palveluiden rahoittamiseen ja eläkeläisten verotuksen kiristämistä.
Sinikka Näätsaari huomauttaa, että esillä olleet leikkausvaihtoehdot
voivat vaikuttaa julkiseen talouteen myös heikentävästi. Jos esimerkiksi päätettäisiin, että palkattomilta jaksoilta kuten perhevapaan, työttömyyden tai tutkinnon suorittamisen ajalta ei kerry työeläkettä, voisi yhteiskunnalle syntyä lisäkustannuksia.
– Eläkekertymän poistaminen esimerkiksi perhevapaiden ja tutkinnon ajalta koskisi erityisesti nuoria, joiden luottamusta eläkejärjestelmään ei pitäisi heikentää vaan pikemminkin lisätä
Työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla rahoitettavien etuuksien leikkaamista voitaisiin joutua kompensoimaan verovaroin ja tämä johtaisi kansaneläkemenojen kasvuun. Jos etuuksien leikkaamista ei kompensoida, köyhien eläkeläisten määrä lisääntyisi.
Sinikka Näätsaari painottaa, että työeläkejärjestelmän ja eläkerahastoihin kerättävien varojen tarkoitus on ensisijaisesti huolehtia ja turvata nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien eläkkeet ja siihen myös tuorein eläkeuudistus tähtää. Tästä seuraa, että työeläkejärjestelmän uudistukset suunnitellaan huomioiden eläkejärjestelmän tarpeet. Tämä tuntuu nyt monilta leikkauksia vaatineilta unohtuneen.
Eläkeuudistus pähkinänkuoressa
- Syy eläkeuudistukseen on väestön ikääntyminen ja oletettua heikompi syntyvyys.
- Uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä, eli sitä, että meillä on varaa maksaa kohtuulliset eläkkeet myös tulevaisuudessa.
- Jatkossa työeläkevarjoja saa sijoittaa osakkeisiin nykyistä enemmän. Lisäksi eläkevarojen rahastointia lisätään, mikä on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää.
- Uudistukseen sisältyy myös uusi vakauttaja – ns. indeksirajoitin – joka hillitsee sitä, että eläkkeet nousisivat palkkoja enemmän.
- Eläkeuudistukseen liittyvät lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja ne tulevat voimaan asteittain heinäkuun alusta.