Aktiivimallin kehittämisestä ei yksimielisyyttä – SAK haluaa edelleen eroon koko mallista

– Vuoden aikana on nähty, että jo ennakkoon arvioidut aktiivimallin ongelmat ovat toteutuneet.  Esimerkiksi ikääntyville ja osatyökykyisille työttömille aktiivimallista on tullut pelkkä työttömyysturvan leikkuri, koska heillä on suuria vaikeuksia täyttää mallin ehtoja, sanoo SAK:ta työryhmässä edustanut johtaja Saana Siekkinen.

SAK uudistaisi työttömyysturvan ja työttömien palvelut – oikeudet ja velvollisuudet – kokonaisuutena tammikuussa julkaisemansa Kannustava työllistymisturva -ehdotuksia hyödyntäen.

– Työttömän velvollisuuksien tulisi perustua aina selkeään ja hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa perustuvaan työllistymissuunnitelmaan, Siekkinen painottaa. 

Hallitus asetti osana irtisanomislainsäädäntöä koskevan kiistan ratkaisua kaksi erillistä työryhmää, joista toinen käsitteli aktiivimallia ja toinen ns. aktiivimalli kakkosta eli omaehtoisen työnhaunmallia. Työryhmien toimeksiannoissa oli rajattu pois mallien tarkastelu kokonaisuutena. 

– Erillisessä tarkastelussa ei ole järkeä. Me haluamme kehittää työttömien palveluita, oikeuksia ja velvollisuuksia kokonaisuutena, emmekä rakentaa työttömille kahta erilaista aktiivisuuden mittaria. Tästä muodostuisi työttömälle entistä monimutkaisempi ja vaikeammin hahmotettava kokonaisuus, kun tavoitteena päinvastoin pitäisi olla yksinkertaisempi, selkeämpi ja ymmärrettävämpi työttömyysturva.

Saana Siekkinen paheksuu aktiivimallin kumoamista koskeneen kansalaisaloitteen saamaa käsittelyä eduskunnassa. Eduskunta hylkäsi yli 140 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen hallituspuolueiden äänin helmikuun lopussa.

– Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään, että aktiivimalli näyttää kohdistuvan ikäryhmittäin ja alueellisesti epätasa-arvoisesti työttömyysetuuden saajiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote työryhmän työn päättymisestä.