Yritykset ulkoistavat marjanpoiminnan riskit poimijoille

Blogi 26.08.2016 12:56 Lehto Anu-Tuija
Lakimies Anu-Tuija Lehdon kasvokuva.

Ulkomaiset marjanpoimijat ovat taas metsissämme ja soillamme. Vaikka poimijoista ei ole vielä ollut isoja otsikoita, heitä ei ole syytä unohtaa. Köyhemmistä maista tulevat poimijat keräävät parin euron tuntipalkalla luonnonmarjoja Suomen marjateollisuudelle – ilman työoikeuksia.

Ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön marjayritysten kanssa vuonna 2014 tekemä niin kutsuttu aiesopimus oli viranomaisten ja elinkeinoelämän vastaus marjanpoiminnassa ilmenneisiin vakaviin ongelmiin. Se ei silti takaa poimijoille vähimmäisehtoja, sillä kokopäiväinen poiminta toteutetaan edelleen ilman työsuhteita ja työsopimusta.

Tänä vuonna päivitetyn sopimuksen mukaan marjayrittäjien on huolehdittava, että poimijoilla on mahdollisuus ansaita vähintään 30 euroa päivässä. TEM selvitti viime vuonna kyselyllä tilannetta sekä yritysten että poimijoiden näkökulmasta. Vaikka raportin mukaan suuri osa poimijoista oli tyytyväisiä Suomen keikkaansa, noin joka neljännen poimijan ansiot jäivät kulujen vähentämisen jälkeen tappiolle tai ainakin alle aiesopimuksessa määritetyn 30 euron vähimmäispäiväansion.

Aiemmista selvityksistä tiedetään poimijoiden työskentelevän joka päivä 12–15 tuntia. Näin ollen tuntipalkaksi tulee parhaimmillaankin vain muutama euro.

Nykytilanteessa marjayritykset ulkoistavat poimijoille marjastukseen liittyvät riskit kuten heikon sadon. Poimijoiden vastausten perusteella yritykset näyttäisivät parantaneen yleisiä majoitus- ja ruokailuoloja, mutta poimijoiden enemmistö korosti, että marjoista maksettiin liian vähän.

Maaseutuviraston mukaan metsämarjoista maksettu kilohinta ei ole noussut vuosiin. Mustikkakilosta on kyselyn mukaan maksettu poimijoille 1,20–1,40 euroa ja lakoista 8–9 euroa. Puolukoista maksettiin euro kilolta.

Ministeriön kyselyn mukaan valtaosa poimijoista oli maksanut thaimaalaiselle koordinaattorille siitä, että he ovat päässeet Suomeen poimimaan marjoja. Raportin mukaan jopa 60 prosenttia poimijoiden ansioista menee erilaisiin kuluihin kuten matka-, majoitus-, ruokailu- ja autonvuokrakuluihin. Raportissa pohditaan, peritäänkö samoja kuluja mahdollisesti useamman kerran.

Metsämarjanpoimijoiden asemaa olisi hyvä tilaisuus parantaa parhaillaan täytäntöön pantavan EU:n kausityödirektiivin yhteydessä. Suomi on kuitenkin päättänyt, ettei direktiiviä sovelleta metsämarjanpoimijoihin vetoamalla siihen, etteivät poimijat ole työsuhteessa. Kuitenkin TEM:n tilaamassa raportissa vuodelta 2013 suositettiin nimenomaan työsuhteiden turvaamista poimijoille. Tällekin sektorille olisi itse asiassa helppo luoda työehtosopimus ja turvata vihdoinkin poimijoille heille kuuluvat oikeudet.

Anu-Tuija Lehto
Lakimies, SAK
@AnuTuijaLehto

Kaari Mattila
Pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 25. elokuussa 2016.