Yleissitovuus ei ole ongelma

Blogi 09.12.2016 09:29 Eloranta Jarkko
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta

Professori Bengt Holmström tarjoaa monimutkaiseen kysymykseen turhan yksinkertaista vastausta antaessaan ymmärtää, että työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen ja paikallisen sopimisen hallitsematon lisääminen olisivat keskeisiä ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Hän on viitannut tähän muun muassa Helsingin Sanomien haastattelussa 8. joulukuuta. 

On perustavanlaatuinen väärinkäsitys väittää, että työehtosopimusten yleissitovuus on joustavien työmarkkinoiden ja työpaikoilla tapahtuvan sopimisen este.

Holmström viittaa Ruotsiin, jossa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että käytännössä Ruotsin järjestelmä ei työehtosopimusten sitovuuden suhteen juuri poikkea Suomesta. Ruotsissa sopimusten kattavuus on toteutettu niin sanotuilla liityntäsopimuksilla.

Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä, kun työn luonne muuttuu. Uudistaminen ei voi kuitenkaan tarkoittaa palkansaajien turvattomuuden, työnantajien sanelun tai yritysten välisen epäreilun kilpailun lisääntymistä.

Työehtosopimusten yleissitovuus turvaa työnteon vähimmäisehdot ja ehkäisee palkkasyrjintää sekä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Yleissitovissa työehtosopimuksissa sovitaan esimerkiksi sairausajan palkasta, äitiys- ja isyysvapaan palkasta ja lomarahoista. Näistäkö pitäisi lisäjoustojen nimissä luopua?

Työehdoista neuvoteltaessa työntekijä on suhteessa työnantajaan heikommassa asemassa. Väite siitä, että kaikki yrittäjät ymmärtäisivät työntekijöiden arvon, ei riitä takeeksi säällisille työsuhteen ehdoille. Se kuulostaa pikemminkin paluulta torppariaikaan, jolloin työntekijän toimeentulo oli kiinni isännän armollisuudesta.

Työlainsäädännön lähtökohta on heikomman osapuolen suojelu. Samaan lähtökohtaan pohjautuvat työntekijöiden oikeus järjestäytyä, oikeus lakkoon ja oikeus neuvotella työehtosopimuksia. Nämä oikeudet perustuvat Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin ja ne määrittävät perustuslaissa turvatun järjestäytymisen vapauden sisältöä.

Sivistyneessä yhteiskunnassa lähtökohtana pitää olla, että yritykset eivät kilpaile palkkoja ja muita työehtoja polkemalla vaan laadukkaalla palvelulla ja tuottavalla työllä.