Vapautta ja hyvät tulot

Blogi 12.12.2017 08:00 Juntunen Riitta
SAK:n tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen

"Löysin työn Facebookin kautta. Sitä mainostettiin työnä, jossa on paljon vapautta ja hyvät tulot," kertoo Nepalista Suomeen muuttanut ruokalähetti Chiranjibi Chapagain Mahdollisuuksien aika -hankkeen haastattelussa. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi alustatalouden mukaista ruokalähettiyritystä, kotimainen Wolt ja kansainvälinen Foodora. Lähetit ottavat kännykällään vastaan asiakkaiden ruokatilauksia, noutavat ruuan ravintoloista ja toimittavat sen asiakkaalle. Suurin osa ajaa tilauksia polkupyörällä ja osa joko skootterilla tai autolla. Tilaukset ja maksut hoituvat yritysten verkkosovellusten eli alustojen kautta.

SAK:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa Työterveyslaitoksen tutkija haastatteli muutamia ruokalähettejä heidän työoloistaan. Kaikki ei ollutkaan ihan yhtä auvoista kuin mainos Facebookissa antoi ymmärtää.

"…Meille tuli lisää painetta. Meidät pakotettiin ajamaan nopeampaa. Tilauksia piti jakaa nopeammin. Työvuoroista ei ollut varmuutta seuraavalla päivälle, viikolle tai kuukaudelle. Yritys ei myöskään takaa työtunteja eikä kanna huolta riittävästä ansiotasosta," Chapagain kertoo.

Ei työsuhteen turvaa

Valtaosa ruokaläheteistä ei ole työsuhteessa lähettiyritykseen, vaan tekee töitä itsenäisenä ammatinharjoittajana, freelancerina. Kun lähetti toimii freelancerina, hänellä ei ole mitään työsuhteen tuomaa turvaa, ei sairasloman palkkaa, ei palkallisia lomapäiviä, ei työterveyshuoltoa eikä mahdollisuutta osallistua työnantajan kustantamaan koulutukseen tai työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Firma ei myöskään hoida lähetin lakisääteisiä sairaus- ja eläkemaksuja eikä verojen ennakonpidätystä. Se ei kustanna lähetin työvälineitä. Kulkuvälineen hankinta, huollot, bensat ja vakuutukset sekä tapaturma- ja vahinkovakuutuksen ottaminen jää lähetin kontolle.

Ruokalähettinä työskentely on etenkin ulkomailta tulleille ja suomen kieltä heikosti osaaville nuorille keino saada ansioita joko opiskelun ohessa tai oman alan vakityötä etsiessä. Arviolta 70–80 prosenttia ruokaläheteistä on ulkomaalaistaustaisia.

Taistelua työvuoroista

Työvuoroista osa on taloudellisesti kannattavampia kuin toiset. Vain osa vuoroista on tuntipalkkaisia ja osassa vuoroista maksetaan toteutuneiden toimitusten mukaan. Haastateltavien mukaan yleinen suuntaus on tuntipalkkaisten vuorojen vähentäminen.

Jotta niin kutsuttuja hyviä vuoroja saisi, täytyy ruokalähetin vahtia jatkuvasti puhelintaan ja olla valmiudessa varaamaan vuoroja. Yhden haastateltavan mukaan työvuorojen jako toimii suunnilleen samalla lailla, kuin jos joku heittäisi yhden luun ja päästäisi 20 koiraa irti sen perään.

Vuorojen jakamiseen vaikuttaa myös lähetin "suorituskategoria", johon hänet on määritelty toimitusnopeuden, innostuneisuuden, asiakasarvioiden ja joidenkin muiden haastateltaville tuntemattomien kriteereiden perusteella.

Ruokalähettien suoriutumista seurataan jatkuvasti. Yrityksen sovellus kerää dataa esimerkiksi kunkin tilauksen toimittamiseen käytetystä ajasta ja reiteistä sekä tilauksen luovuttamiseen käytetystä ajasta asiakkaan luona. Lähettitiimin vetäjä jakaa joka viikko tiimiläisille kunkin suoriutumisesta kerätyn datan ja käy palautekeskustelun lähetin kanssa, jos suoritustaso ei vastaa tavoitteita.

Entä ne hyvät tulot?

Jos lähettityöllä pitää elättää itsensä, on haastateltavien mukaan "oltava koko ajan töissä". Käteen jäävällä rahalla saattaa saavuttaa pääkaupunkiseudulla minimitoimeentulon, jos pitää vain yhden vapaapäivän viikossa. Mutta silloinkin lähetillä pitäisi olla joko edullinen vuokra-asunto tai kimppakämppa, eli asumismenot pitäisi voida jakaa jonkun muun kanssa.

Palkka ei käytännössä mahdollista säästämistä, lomamatkoja tai lainan lyhentämistä. Sairastuminen on freelancer-lähetille merkittävä taloudellinen riski, sillä sairasajan palkkaa hän ei saa.

Tarvitaan lainsäädännön päivittämistä

Ruokalähettien tekemä keikkatyö on selkeä esimerkki alustatalouden mahdollistamasta uudenlaisesta työn tekemisen tavasta. Se on sen verran uusi ilmiö, että tämänhetkinen työlainsäädäntö ei kaikilta osin pysty vastaamaan työntekijöiden suojelun tarpeisiin.

SAK:n mielestä alustatyöntekijöiden asema on turvattava. Myös työlainsäädäntöä on tarvittaessa uudistettava siten, että alustatyötä ja alustojen kautta työtä tekevien keikkatyöntekijöiden asema selkeytyy.

Alustatyöntekijöiden aseman turvaava uudistustyö on aloitettava, ennen kuin ilmiö pääsee laajenemaan ja sen sääntely tulee vaikeammaksi.

Riitta Juntunen
SAK:n tutkimusasiantuntija
@riittajuntunen

Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017. Riitta Juntunen on ohjannut teemaa koskevaa selvitystyötä. Kaikki teemaa koskevat aineistot löytyvät Mahdollisuuksien aika -kampanjasivulta.