Työllistymisen ongelmat eivät ratkea sosiaaliturvaa leikkaamalla  

Blogi 23.02.2023 09:13 Siekkinen Saana
Johtaja Saana Siekkinen

Useiden puolueiden vaaliohjelmissa on esitetty erilaisia leikkauksia sosiaaliturvaan ja erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Silmiin pistävää kuitenkin on, että mitä lähemmäs vaalit tulevat, sen yleisemmällä tasolla kannanotoissa pysytään. 

Pisimmälle sosiaaliturvan osalta on mennyt kokoomus, jonka viime syksynä julkistetussa varjobudjetissa ehdotetaan jättimäisiä leikkauksia sosiaaliturvaan. Ehdotukset käytännössä romuttaisivat koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan.  

Kokoomuksen esityksessä muun muassa puolitetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto, pidennetään työssäoloehto 12 kuukauteen, porrastetaan turvan tasoa ja lopetetaan eläkkeen kertyminen työttömyysturvasta kokonaan. Puolueen talouspoliittisessa ohjelmassa nämä leikkaukset on piilotettu tuloloukkujen purkamisen alle. 

Nämä vaalit eivät näytä isoa kuvaa muuttavan. Työttömyysturvan leikkaaminen on jo pidempään ollut monien tahojen kestoratkaisu työllisyyden parantamiseksi. Ansioturvan keston ja tason leikkaaminen perustuu ajatukselle, että ansioturvan saajat ovat niin hyvässä taloudellisessa asemassa, että leikkaamisen varaa on, ja että työttömät eivät viitsi lähteä töihin ennen kuin ansiosidonnainen työttömyysturva päättyy. Tätä usein selitetään alla olevalla kuvalla. 
 

Jos kuvaa vaivautuu katsomaan tarkemmin, niin näkee, että valtaosa työttömistä työllistyy varsin nopeasti. Kolmannes löytää uuden työn alle kolmessa kuukaudessa ja yli puolet löytää uuden työpaikan alle puolessa vuodessa. Tosiasiassa suurin osa työttömiksi jääneistä hakee uutta työtä aktiivisesti. Voi kysyä, tehdäänkö työttömyysturvaratkaisua puolen miljoonan ihmisen tarpeisiin vai 2000 ihmisen? 

Ketkä työttömäksi sitten jäävät? Työttömäksi jäävät selvästi useammin pienituloiset palkansaajat. Työttömyyttä edeltävä palkka on ollut useimmiten 2000–2500 euroa kuukaudessa. Niinpä myös ansiosidonnainen työttömyysturva jää pieneksi. SAK:laisen ammattiliiton jäsenen keskimääräinen ansioturva on alle 1500 euroa kuukaudessa, josta jää käteen reilu tonni. Moni toki saa asumistukea työttömyysturvan päälle. Mutta siitäkään huolimatta sosiaaliturvalla ei juhlita. 

Varsinkin vaalien alla monimutkaisiin ongelmiin esitetään yksinkertaisia ratkaisuja. Työttömyysturvan leikkaus on yksi sellainen. SAK kysyi lähes 800 työttömältä syitä, miksi uutta työtä ei ole löytynyt. Työttömät kertoivat ykkössyyksi terveydentilan ja toiseksi iän. Suuri osa kertoi myös toimeentulon ongelmista, jotka kasvavat nopeasti työttömyyden pitkittyessä. 

Tutkimus tarjoaa pienen kurkistuksen työttömyyden monimutkaiseen vyyhtiin ja myös sen, että vaikka kuinka leikkaisimme sosiaaliturvaa, kaikki työttömät työnhakijat eivät silti työllisty. Kysymys on esimerkiksi terveydentilasta ja työkyvystä, koulutuksesta, ikäsyrjinnästä koko yhteiskunnassa ja tarjolla olevien työpaikkojen laadusta. 

Mitä siis pitäisi tehdä? Minä aloittaisin siitä, että kaikille työnhakijoille on tarjolla kunnon palveluita työnhakuun ja työkyvyn ongelmiin tartutaan heti työttömyyden alussa. Toiseksi lisäisin voimakkaasti peruskoulun varassa olevien koulutusta, koska heidän työllisyysasteensa on nyt vain reilut 40 prosenttia. SAK:n selvityksessä toimeentulon ja terveyden ongelmia on erityisesti vähemmän koulutetuilla. 

Kolmanneksi muistutan, että työnantajien vastuulla on paljon. Työvoimapulan keskellä työnantajat voivat rohkeasti työllistää myös ikääntyviä ja osatyökykyisiä ihmisiä. Myös työsuhteiden laadulla on väliä. Työntekijöitä on helpompi löytää, jos tarjolla on kohtuullisen toimeentulon turvaava työ ja työpaikalla on perusasiat kunnossa. 

Nyt on hyvä hetki haastaa puolueita ja ehdokkaita vastaamaan siihen kiperään kysymykseen, miten työllisyyden ja työttömyyden monimutkaista vyyhtiä oikeasti aiotaan ratkoa seuraavalla vaalikaudella.