Saadaanko elpymispaketista uusi suunta EU:n talouden ohjaukselle?

Blogi 29.09. 09:30 Marttinen Anni
Anni Marttinen

Euroopan unionin jäsenmaat valmistelevat parhaillaan alustavia suunnitelmiaan elpymispaketin rahojen käytölle. Heinäkuussa Eurooppa-neuvostossa päätetty elpymispaketti on poikkeuksellinen investointi EU:n historiassa. Yhteensä 750 miljardia euroa jaetaan EU:n tulevaisuuden rakentamiseen, ja siitä Suomen osuus tulee olemaan noin kolme miljardia euroa. Paketti avaa merkittäviä mahdollisuuksia kestäville ja uutta työtä luoville investoinneille. 

Jäsenmaiden suunnitelmat elpymispaketin käytöstä toimitetaan Euroopan komissiolle 15.10. mennessä. Valtiovarainministeriö johtaa kansallista työryhmää elpymispaketin suunnitelmasta. Ministeriö on aloittanut kattavat sidosryhmäkuulemiset, joihin myös SAK on osallistunut EU-tason kuulemisten lisäksi. 

Hallitus linjasi budjettiriihessään 16.9. pääpiirteet elpymisrahastosta saatavien rahojen käytölle: 

Lähde: valtiovarainministeriö

Elpymispaketin ohjeiden mukaan vähintään 30 prosenttia rahoista käytetään niin sanottuun vihreään siirtymään tukemaan talouden rakennemuutosta kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa. Tämä on tervetullut suunta. Elpymisrahastosta on mahdollista kohdistaa varoja muun muassa turpeen energiakäytön murrokseen ja energiaintensiivisen teollisuuden kestävään muutokseen.

Vihreän siirtymän tulee olla oikeudenmukainen. Siksi on pidettävä huolta myös työllisyys- ja koulutuspolitiikasta niin, että erityisesti mahdollisuudet ihmisten uudelleen koulutukseen ja työllistymiseen paranevat.

Loput elpymispaketista suunnataan terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamiseen, infrastruktuuriin ja digitalisaatioon, työmarkkinoiden toimintaan, kilpailukyvyn turvaamiseen sekä tutkimus- ja innovaatiokehitykseen. Nämä investoinnit ovat tärkeitä kestävämmän Suomen rakentamiselle.

Isot julkiset hankkeet, kuten raideliikenteen parantaminen, lisäävät tehokkuutta ja kilpailukykyä. Hiilineutraaliuteen siirtyminen voi synnyttää kokonaan uusia toimialoja, joissa Suomi voi toimia kansainvälisenä veturina. Digitalisaatio toimii myös tuottavuuden kasvun ajurina. 

Komissio on selvästi oppinut virheistään ja ottaa EU:n kriisin jälkeisen rakentamisen uudella tavalla tehtäväkseen.

Koronakriisi ja elpymispaketti muuttavat myös tiettyjä vakiintuneita prosesseja EU:ssa. Eurooppalainen ohjausjakso, johon elpymisrahasto on sidottu, tulee luonteeltaan muuttumaan komission 17.9 antaman tiedonannon mukaan ainakin tilapäisesti. Komissio on ottanut vastuulleen rakentaa elpymisrahaston ohjauksesta aikaisempaa enemmän tulevaisuuteen suuntautuva.

Tämä on hyvä uutinen, koska ohjausjakso rakennettiin vuonna 2011 alun perin vain julkisen talouden tasapainon ja makrovakauden seurantaan. Ohjausjakson raamit nojaavat edelleen voimakkaasti kiristävään talouspolitiikkaan, mikä kriisitilanteen elpymisvaiheessa voi johtaa myötäsyklisyyteen talouspolitiikassa, kuten finanssikriisin jälkeen kävi. Komissio on selvästi oppinut virheistään ja ottaa EU:n kriisin jälkeisen rakentamisen uudella tavalla tehtäväkseen. 

Komissiossa elpymisrahaston kansallisen suunnitelman hyväksymiseen tulee vaikuttamaan muun muassa se, kuinka hyvin suunnitelmaan on sisällytetty ilmasto- ja ympäristömittareita. Tämä on poikkeuksellinen kehityspiirre. Vaikka jo viime vuonna Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi ohjausjakson muutoksista vihreämpään ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan ja ohjausjaksoa uudistettiinkin joiltain osin, nyt vaikuttaa siltä, että uudistamisessa otetaan suuriakin harppauksia nopeasti. 

Elpymisrahaston kansallisten suunnitelmien hyväksymisessä painavat ilmasto- ja ympäristömittareiden lisäksi kohdistukset kasvuun, työllisyyteen ja kestävyyteen. Kolmantena hyväksymiseen vaikuttaa vuoden 2019 maakohtaisten suositusten toimeenpano. Tämä voi olla ristiriitainen kriteeri, kun ottaa huomioon talouden tämänhetkisen poikkeuksellisen tilanteen verrattuna vuoteen 2019. Suomen saamasta 70 suosituksesta 36 oli sosiaalisia. Maakohtaisten sosiaalisten suositusten suunta on ollut vahvasti hyvinvointivaltiota ja sen palveluita leikkaava ja siten linjassa tiukkojen finanssipoliittisten suositusten kanssa. Yli puolet (20) suosituksista on liittynyt eksplisiittisesti tai implisiittisesti palveluiden, etuuksien tai palkkojen supistamiseen (Elomäki, Anna ja Marttinen, Anni (2020): Tasa-arvo, demokratia ja politiikka: EU:n kiristynyt talouspoliittinen ohjaus ja talouspoliittinen päätöksenteko Suomessa)

Vuonna 2019 Suomen saamissa suosituksissa oli mukana muun muassa alijäämän pienentäminen. Olen kuitenkin toiveikas, etteivät komission hyväksymiskriteerit syrjäytä paketin kokonaisvaikutuksia, varsinkin kun EU:n velka -ja alijäämäsäännötkin jäädytettiin tänä vuonna. En halua uskoa, että Euroopan komissio sortuu uudestaan finanssikriisin jälkeisiin virheisiin, jotka tuottaisivat myötäsyklisiä ja siten kehitystä haittaavia talousvaikutuksia koronakriisin aikaisessa ja jälkeisessä tilanteessa.