Miten muuttaa passiivinen jäsenyys aktiiviseksi toiminnaksi? 

Blogi 31.10. 13:50 Kukkola Jussi
Jussi Kukkola

”Kyllä ihmiset tulevat mukaan toimintaan, kun ovat liittyneet jäseneksikin.” ”Kyllä kaikki työntekijät varmasti tietävät, kuka on luottamusmies”. Kuulostaako tutulta? Oletamme asioita, mutta emme varmista niitä.

Me emme halunneet vain olettaa, joten kysyimme, millaista toimintaa ja edunvalvontaa 20–40 -vuotiaat SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet toivovat liitoiltaan ja keskusjärjestöltä.

Vastausten perusteella myös nuoremmat jäsenet arvottavat ammattiliittojen merkityksen korkealle, sillä vastaajista 89 prosenttia koki liittojäsenyyden joko erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi. Tärkeimmät ammattiliittoon ja työttömyyskassaan kuulumisen syyt ovat liitosta saatu tuki ongelmatilanteissa työpaikalla, ansiosidonnainen työttömyysturva ja liiton neuvottelemat työehdot.

Vaikka ammattiliiton jäsenyys koetaan tärkeäksi, moni vastaaja ilmoittaa silti olevansa enemmän passiivinen kuin aktiivinen jäsen. Vastaukset ovat linjassa muun suomalaisen yhdistyskentän kanssa, jossa kansantautina on aktiivisten toimijoiden vähyys.

Kaikkien ei tarvitse olla superaktiiveja, sillä yhdistysten tärkein perusta on jäsenistö. Liittymällä jäseneksi ihminen osoittaa tukea yhdistyksen edustamalle arvomaailmalle ja olemassaololle. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä aktiiveineen.

20–40-vuotiaissa on paljon jäseniä, jotka voisivat lähteä mukaan toimimaan nykyistä aktiivisemmin

Teettämämme jäsenkyselyn perusteella 20–40-vuotiaissa on kuitenkin paljon jäseniä, jotka voisivat lähteä mukaan toimimaan nykyistä aktiivisemmin. Kuinka löydämme heidät ja saamme mukaan toimintaan? Kysely antaa tähän selkeästi kolme tarttumapintaa:

  1. Kukaan ei ole kysynyt mukaan.
  2. Ei ole tarpeeksi tietoa toiminnasta ja ammattiliiton tehtävistä.
  3. Toimintatapojen pitäisi olla nykyaikaisia, eli lisää joustavuutta toimia omilla ehdoilla.

Nyrkkisääntö aktiiville: Älä oleta vaan kysy, kerro ja kannusta

Yhdistysten perisynti on olettaminen, johon alussa viittasin. 

Tämä tapamme olettaa asioita pitää muuttaa tavaksi varmistaa. Varmistaminen vie aktiiveilta kuten luottamushenkilöiltä enemmän aikaa ja energiaa kuin olettaminen, mutta takaan, että sillä saadaan lisää jäseniä mukaan toimintaan. Vain varmistamalla saadaan tieto kulkemaan ja kysymyksille vastaukset.

Sosiaalinen media muuttaa käsitystämme aktiivisuudesta

Aktiivisuuden mittarit ovat pysyneet pitkään samankaltaisina. Usein aktiiviksi koetaan henkilö, joka osallistuu fyysisesti järjestettyyn tapahtuma- tai kokoustoimintaan – sitä kun on helppo mitata. 

Sosiaalinen media kuitenkin muuttaa käsitystämme aktiivisuudesta. Enää aktiivisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että käyt kokouksissa, vaan sen sijaan sosiaalisessa mediassa kirjoitat ja perustelet, kuvaat ja äänität tai jaat tietoa.

Myös kokousten olomuotoa on mahdollista muuttaa joustavammaksi teknologiaa hyödyntäen, esimerkiksi Skypen tai Google Hangoutsin muodossa. Näin myös tärkeänä pidettyyn kokoustoimintaan voisi saada uusia ihmisiä, kun ne ovat paikasta ja osin ajasta riippumattomia. 

Nyrkkisääntö nykyiselle aktiiville kuuluu yksinkertaisesti: kysy, kerro ja kannusta. Varmistamista voisi tutummin kutsua myös järjestämiseksi. Näillä ei toki kaikkia tulevia haasteita päihitetä, mutta ainakin niiden voittaminen helpottuu huomattavasti.

Tutustu SAK:n jäsentutkimukseen