Aikuiskoulutustuki on matkalla silppuriin – toivottavasti järki voittaa eduskunnassa

Hallituksen tavoite lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa etenee ja sivuille ei vilkuilla. 

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 15. helmikuuta. Julkisesti muun muassa työministeri on vähätellyt tuen lakkauttamisen vaikutuksia ja luvannut tilalle korvaavia toimia pikaisesti niin että katkos jää lyhyeksi. Syksyllä perustettiinkin sosiaali- ja terveysministeriön vetämä kolmikantainen työryhmä, jonka tarkoitus on etsiä korvaavia keinoja. Odotukset eivät olleet suuret, mutta vähäinenkin toive työryhmän aidosta halusta auttaa työntekijöitä osaamisen kehittämisessä on karissut. 

Työntekijäjärjestöt ovat tuoneet useita omia ehdotuksiaan työryhmään syksystä asti, mutta niitä ei kelpuuteta. Pari ehdotusta toki päätyi välillä tekstiin, mutta ilmeisesti poliittisen ohjauksen voimalla ne katosivat seuraavasta versiosta. Ainuttakaan perustelua ei ole kuultu siitä, miksi ehdotuksia ei voi edes nostaa muistioon. Toisaalta työnantajapuolen esitykset on kirjattu sanasta sanaan. 

Näillä näkymin korvaava vaihtoehto tulee olemaan lainaan perustuva malli, joka toteutettaisiin opintotuen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Myös muita ajatuksia opintotuen kehittämisestä on, mutta nämä kaikki lainamalli mukaan lukien tulisivat voimaan vasta syksyllä 2027.  

Lausuntokierroksella hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta sai murskakritiikin ja syystä. Ilmeisesti nykyisen tuen positiivisia vaikutuksia ei edes yritetty arvioida, kun taas kaikille negatiivisille puolille oli yllättäen pystytty euromäärät tai työllisyysvaikutukset arvioimaan. Ainoana uudistusta kannatti Suomen yrittäjät, lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto antoi asialle hiljaisen hyväksynnän lausumalla neljä ympäripyöreää riviä. 

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi kriittisen arvion hallituksen esityksen luonnoksesta 14. helmikuuta. Neuvoston mukaan vaikutusarvioita oli tehty, mutta niistä oli hankala muodostaa kokonaiskuvaa. Myös muun muassa sukupuolivaikutusten arviointi puuttui. Neuvosto esittikin esityksen korjaamista. Lisäksi lausuntoajan lyhyyttä arvosteltiin. On tärkeä huomata, että lainsäädännön arviointineuvosto ei ota kantaa esityksen sisältöön, vain siihen, miten se on perusteltu.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on malliesimerkki nyt vallalla olevasta valmistelukulttuurista, jolla työntekijöiden asemaa heikennetään. Mitään aitoja neuvotteluja ei käydä ja työntekijäpuolen ehdotuksista ei olla valmiita edes keskustelemaan.

Työntekijäpuolta on arvosteltu rajusti, että se ei tuo omia ehdotuksiaan esille. Olemme esittäneet muun muassa, että aikuiskoulutustuen rahoitus tulisi jatkossakin yhteisvastuullisesti työttömyysvakuutusmaksuista ja tuen hallinnoimisesta vastaisi Työllisyysrahasto, jolla on toimivat ja tehokkaat järjestelmät ja asiantuntijat. Tuen ehtoja olemme valmiita muuttamaan, niin että tuen käyttö lisääntyisi heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla ja vastaisi työvoimapulaan. Tuen painopiste olisi työn ohessa opiskelussa. Nämä kaikki ovat mukana työryhmän tehtävänannossa. Myös lausuntokierroksella lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat tämän tyyppistä mallia.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on malliesimerkki nyt vallalla olevasta valmistelukulttuurista, jolla työntekijöiden asemaa heikennetään. Mitään aitoja neuvotteluja ei käydä ja työntekijäpuolen ehdotuksista ei olla valmiita edes keskustelemaan. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi osaamisen kehittämistä kaikenikäisille, mutta aitoa tahtoa parantaa asiaa ei tunnu olevan. Toivottavasti järki voittaa viimeistään eduskunnassa.