Kansainväliset hyvät käytännöt yli 55-vuotiaiden työurien tukemiseksi

Tutkimus esittelee Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Alankomaiden työurien pidentämiseen liittyviä tavoitteita, toimia ja parhaita käytänteitä ja kertoo, miten Suomi voisi oppia näiden maiden kokemuksista ja onnistumisista.

Tutkimuksen tarkoitus

Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten Suomen verrokkimaissa on ratkaistu työurien pidentämiseen ja ikääntyneiden työllisyyteen liittyviä ongelmia. Selvityksessä on mukana Tanska, Ruotsi, Saksa ja Alankomaat. Keskiössä on erityisesti, miten maiden järjestelmät ottavat huomioon fyysistä työtä tekevät ja vähemmän koulutetut työntekijät.

Keskeiset havainnot

Selvityksen esimerkit hyvistä käytännöistä on nähtävä osana verrokkimaidensa järjestelmien kokonaiskuvaa, eikä niitä voi sellaisenaan ehdottaa suomalaisen järjestelmän osaksi. Niiden tarkoitus on osoittaa pikemmin sitä, miten toimivia, rohkeita, pitkäjänteisiä ja osin myös huomattavan anteliaita käytäntöjä verrokkimaissa on käytössä.

Esiin nostetut käytännöt ovat esimerkki sellaisesta lainsäädännön ja sopimisen kulttuurista, joka tunnistaa ikääntyneiden työntekijöiden erityisaseman tai tukee heidän uraansa ja elämäänsä yleisesti. Käytännöt ovat osoitus myös toiminnasta, joka pyrkii panostamaan talouden perustoimijaan, ihmiseen, tukemalla tämän asemaa, osaamista ja hyvinvointia.

Johtopäätökset

Keskeisin johtopäätös on, että verrokkimaissa kuljetaan pitkälti Suomen kanssa vastakkaiseen suuntaan. Siinä missä Suomessa aikuiskoulutusjärjestelmää romutetaan, tukijärjestelmistä ja palveluista leikataan sekä työntekijöiden asemaa heikennetään, muualla ikääntyneiden erityistarpeet tunnistetaan työmarkkinaosapuolten sekä valtion tasolla. Jatkuvaa oppimista kehitetään, kuntoutusta toteutetaan tehokkaasti ja ikääntyneille tarjotaan työsuhteissa turvaa, etuja ja joustoa. Vaikka muiden maiden mallit eivät missään nimessä ole täydellisiä, ovat verrokkimaiden käytännöt kuitenkin ehdottomasti paremmassa linjassa tutkimuskirjallisuuden kanssa.

Tanska

Tanskassa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työllisyystilanne on monessa mielessä Euroopan huippua: Tanskassa on 55–64-vuotiaiden ja aivan erityisesti yli 65-vuotiaiden ryhmässä korkea työllisyysaste. Tanskassa ikääntyneet työllistyvät Euroopan parhaiten ja myös pitkäaikaistyöttömyyttä on vähän. Pitkät työurat myös jakautuvat eri ammattikuntien välillä tasaisemmin kuin esimerkiksi Suomessa.

• Yksi keskeisin taitojen kehittämisen järjestelmä duunarialojen työntekijöiden kannalta on ammatillisten jatko-opintojen ja koulutuksen AMU-järjestelmä. AMU-koulutus on työmarkkinapainotteista, lyhytkestoista ja valtion tukemaa. Järjestelmä mahdollistaa joustavan uudelleenkouluttautumisen ja uranvaihdon.
• Aikainen eläke (Arne-eläke) on suunnattu matalammin koulutetuille ja pitkän uran tehneille. Järjestelmä pyrkii tasa-arvoon tunnustamalla, että jatkuva eläkeiän nosto kohtelee epätasa-arvoisesti niitä, joiden työ on fyysisesti raskasta.

Ruotsi

Myös Ruotsissa yli 55-vuotiailla menee monilta osin Suomea paremmin. Erityisesti työllisyysaste on korkea ja 55–64-vuotiaiden ryhmässä se on EU-maiden korkein.

• Ruotsissa ikääntyneillä on erityissuoja irtisanomisuhan tilanteissa ja LAS-laki suojaa pitkissä työsuhteissa. Irtisanomisjärjestys perustuu senioriteettiin. Järjestelmää on viimeksi kehitetty vuonna 2022, jolloin ehtoja löysennettiin mutta vastineeksi muutosturvaa vahvistettiin.

Saksa

Ikääntyneiden työllisyyden kasvu on ollut Saksassa yksi OECD-maiden nopeimmista. Toisin kuin Pohjoismaissa, Saksan lähtötilanne oli kuitenkin huomattavasti matalampi. Saksassa on erityisen paljon työpaikkoja, joilla on korkea riski kadota.

• Pätevyyssäädös ja asetus tulevaisuuden työstä rakentavat pohjaa muutoksessa olevien työmarkkinoiden vaatimalle jatkuvalle oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Työntekijöitään työajalla kouluttavat yritykset voivat saada kompensaatioita, jonka taso määräytyy yrityksen koon, koulutuksen muodon sekä mukana olevien työntekijöiden määrän ja erityispiirteiden mukaan. Järjestelmä on erityisen kannustava pienille yrityksille ja heikossa asemassa olevia ryhmiä kouluttaville.
• Säädös osallistumismahdollisuuksista koostuu kahdesta erilaisesta työllisyysohjelmasta, jotka tarjoavat palkkatuetun työn mahdollisuuksia pitkään työttömänä olleille. Osallisuusohjelman tavoitteena on palkkatuen kautta toteutunut pitkäaikainen työskentely, kun taas integraatio-ohjelmassa pyrkimys on tiukemmin työllistyminen normaaleille työmarkkinoille. Varsinkin osallisuusohjelma on auttanut erityisesti yli 45-vuotiaita. Kumpikaan ohjelma ei kuitenkaan typisty pelkkään palkkatukeen, vaan niihin sisältyy myös työn aloittamista tukevaa, työpaikalla tapahtuvaa kohdennettua ohjausta.

Alankomaat

Alankomaissa ikääntyneiden työllisyysaste on Euroopan huippulukemissa. Erityisesti 55–64-vuotiaiden ryhmässä työllisyys on korkealla, ja 65–74-vuotiaissakin.

• Yleisen työaikajoustavuuden lisäksi työehtosopimuksiin on laajasti neuvoteltu niin sanottuja ”sukupolvisopimuksia” . Sopimuksilla tarkoitetaan järjestelmiä, joissa tietyn iän ylittäneen työntekijän on mahdollista vähentää työaikaansa ilman mittavaa tulonmenetystä ja säilyttää eläkekertymänsä.
• Työnantajalla on poikkeuksellisen laaja vastuu työntekijöidensä tukemisesta sairausaikana sekä heidän kuntouttamisensa edistämisestä.

Politiikkasuositukset

Kaikissa verrokkimaissa ikääntyneiden tilanne, kehittyvät työmarkkinat sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet on huomioitu joustavammin kuin Suomessa ja niin valtio kuin työnantajat kantavat vastuunsa sekä tunnistavat toimien kannattavuuden.

Verrokkimaiden käytäntöjä havainnoidessa korostuvat koulutuksen ja jatkuvan oppimisen merkitys, kuntoutus ja työssäjaksamisen tukeminen sekä joustavammat, yksilöä paremmin tukevat palvelut. Samaan aikaan kun Suomessa on luovuttu aikuiskoulutustuesta, leikattu työllisyyspalveluista ja heikennetty työntekijän asemaa, muualla on tehty myös toisin.

Monessa verrokkimaassa on tunnistettu paremmin se, että ikääntyneiden työntekijöiden tukeminen, kouluttaminen ja kohtaaminen sekä erityisten haasteiden tunnistaminen kannattaa niin yksilön, työnantajien kuin talouden suuren kuvan kannalta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus perustuu korkeakouluharjoittelija Linnea Kilpelän selvitykseen. Selvityksessä käytetyt lähteet ja haastattelut löytyvät tutkimuksen lopusta.