Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Ympäristövaikutusten arviointi…

Lausunnot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Kirjeenne 15.4.2008 nro 7536/815/2008

Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut tilaisuuden antaa lausunnon Loviisa 3-ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.

Fortum Power and Heat Oy:n hankkeessa on kysymys Loviisaan Hästholmenin saarelle rakennettavasta kevytvesireaktorista, joka olisi sähköteholtaan noin 1000- 1800 megawattia. Reaktori olisi joko painevesi- tai kiehutusvesireaktori. Laitoksen rakentaminen alkaisi noin vuonna 2012 ja se otettaisiin käyttöön vuoden 2018 paikkeilla. Käyttöikä olisi noin 60 vuotta.

Voimalaitosrakentamisen lisäksi hanke sisältää ydinpolttoaineen välivarastoinnin, voimalaitosjätteen käsittelyn ja loppusijoituksen sekä tarvittavan voimansiirtoyhteyden rakentamisen. Myös raakaveden hankintajärjestelmän uusiminen ja merikuljetusten lastausalue sekä jätevesipuhdistamon laajennus kuuluvat hankkeeseen.

SAK on syksyllä 2007 antanut lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, jonka perusteella lausunnolla oleva arviointiselostus on tehty. SAK viittaa edellä mainitussa lausunnossaan todettuihin näkökohtiin erityisesti edelleen ajankohtaiseen sähköntuotannon lisäkapasiteetin tarpeeseen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tekeminen ei vielä tarkoita päätöstä voimalan rakentamisesta, johon tarvitaan aikanaan yhtiön oman investointipäätöksen lisäksi myös valtioneuvoston ja eduskunnan myötävaikutusta. YVA on kuitenkin välttämätön edellytys hankkeen jatkosuunnittelulle ja toteutukselle. Se tarjoaa samalla myös viranomaisille, paikallisille asukkaille ja eri sidosryhmille mahdollisuuden lausua mielipiteensä ja vaikuttaa hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu myös hankkeen toteutumatta jättämisen vaikutuksia.

Hankkeen perusteluna on se, että sähkönkulutus on kasvanut Suomessa. Vuonna 1985 kulutus oli 50 TWh ja viime vuonna 90,3 TWh. Työmarkkinajärjestöjen tammikuussa 2007 julkaiseman energiaraportin mukaan voimalan ajatellun valmistumisvuoden tienoilla kulutus on käytön tehostumisesta ja säästötoimista huolimatta jo miltei 110 TWh. Yhtiö viittaa KTM:n WAM-skenaarioon, jonka mukaan kulutus olisi noin 100 TWh vuonna 2015 ja 108 TWh vuonna 2025. Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän Keskusliittoa arvioivat sähkönkulutuksen nousevat Suomessa 115 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Erilaisista ennusteista huolimatta on selvää, että tarvetta uuden ydinvoimalan kautta saatavalle sähköntuotannon lisäkapasiteetille on olemassa rakensipa uuden ydinvoimalan sitten TVO, Fortum tai Fennovoima.

Toinen painava näkökohta, joka puoltaa lisäydinvoiman rakentamista, on tarve hillitä kasvihuonekaasujen päästöjä. EU:n päästörajoitusten edelleen tiukentuessa Suomen on käytännössä mahdotonta täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, mikäli kaikki päästöttömät energiavaihtoehdot eivät ole käytettävissä. Yhtiö viittaa EU:n komission tämän vuoden tammikuussa esittämään toimenpidepakettiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä Suomen hallituksen valmistelemaan ilmasto- ja energiastrategiaan.

Kyse on myös sähkön hinnannousupaineiden hillitsemisestä ja Suomen kansantaloudelle aiheutuvan päästökauppalaskun pienentämisestä. Vähäinen näkökohta ei myöskään ole energiaomavaraisuutemme turvaaminen. Korkean teknologian maana Suomen tulee olla sähköntuotannossa mieluummin viejä- kuin tuojamaa. Liiallinen riippuvuus sähköntuonnista Venäjältä tulee välttää. Uusi voimala lisäisi tarjontaa ja siten myös kilpailua sähkömarkkinoilla, mikä on tarpeellinen ja hyvä asia.

Työmarkkinajärjestöjen yhteisen energiavuoropuhelun raportin mukaan Suomen tulee jatkaa omaksumaansa monipuolisen energiatuotannon linjaa. Mitään päästötöntä vaihtoehtoa ei ole viisasta sulkea pois energia-valikostamme. Järjestöjen esittämä malli maamme sähköntuotannosta vuoteen 2025 sisälsi myös kuudennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen, jolla katettaisiin noin puolet tulevasta sähkönlisätarpeesta. Bio- ja vesivoimalla sekä maakaasulla ja vähäisemmässä määrin myös tuulivoimalla tuotettaisiin toinen puoli.

Merkittävä näkökohta on myös arviointiselostuksessa mainittu mahdollisuus tulevaisuudessa käyttää ydinvoimaa yhdistettyyn sähkön- ja lämmön-tuotantoon. Tällä tavoin voitaisiin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä myös kaukolämmön tuotannossa.

Eri sidosryhmien ja paikallisten asukkaiden mahdollisuus tulla kuulluksi ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä on tärkeää. YVA-selostuksen mukaan yleisölle on järjestetty erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia sekä tiedotettu muuten eri tavoin. Suhtautumista hankkeeseen on selvitetty myös asukaskyselyllä, jossa enemmistö vastanneista kannatti hanketta. Enemmistö sekä miehistä (57%) että naisista (53%) kannatti hanketta. Vastustajia oli miehistä 25 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Vastausten perusteella merkittävimmiksi riskitekijöiksi koettiin radioaktiiviseen päästöön johtava onnettomuus ja ydinjätteiden loppusijoitus.

Keskeisintä arvioinnissa on se, kuinka varmistetaan laitoksen häiriötön toiminta ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Suomessa Säteilyturvakeskus ylläpitää ydinturvallisuuden erittäin korkeaa vaatimustasoa. Rakenteilla olevasta Suomen viidennestä ydinvoimalasta saadut kokemukset ja ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamisesta kertynyt uusin kansainvälinen tieto on syytä hyödyntää täysimääräisesti seuraavia laitoksia suunniteltaessa. Yhtiön tulee ottaa mahdolliset STUK:n näkökannat ympäristövaikutusten arvioinnista kokonaisuudessaan huomioon.

SAK pitää tärkeänä jatkuvaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja korostaa, että myös ay-liikkeen edustajia kaikista henkilöstöryhmistä on asianmukaisesti informoitava hankkeesta. Erityisesti Sähköliiton ja Loviisan ammatillisen paikallisjärjestön edustajat on pidettävä ajan tasalla hankkeen etenemisen suhteen.

Uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus sijoittaa Posiva Oy:n toimesta Eurajoen Olkiluotoon, jossa on käynnistetty hanke loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi.

Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristysruiske Itä-Uudenmaan aluetaloudelle ja työllisyydelle sekä Loviisan kaupungin verotuloille. Kokonaisuudessaan uuden ydinvoimalaitosyksikön investointien kautta

arvioidaan syntyvän työtä noin 21 000 henkilötyövuoden verran. Kuudelle vuodelle jaettuna rakennusaikainen työllisyysvaikutus olisi suoraan noin 2200 henkilötyövuotta vuodessa ja välillisesti noin 1250 henkilötyövuotta vuodessa. Uuden voimalaitoksen käyttöhenkilökuntaa tarvittaisiin arvion mukaan 250 henkilöä.

Loviisa 3-ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiselostus antaa hyvän pohjan hankkeen jatkovalmistelulle. Viranomaisten tehtävänä on arvioida, että kaikki lain vaatimat asiat sisältyvät selostukseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry