Valtiontilintarkastajien vuoden 2006 kertomuksen valmistelu
Eduskunta
Valtiontilintarkastajien kanslia
00102 EDUSKUNTA
Valtiontilintarkastajien esiin ottama kysymys työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaannosta on erittäin tärkeä. Olemme Suomessa yhteisesti nostaneet yhteiskuntapolitiikan keskiöön pyrkimyksen menestyä kansainvälistyvässä kilpailussa osaavalla työvoimalla ja tuotantoelämälle suotuisalla yhteiskunnallisella ilmapiirillä. Näihin kuuluvat olennaisina osina sosiaalisten rakenteiden kestävyys ja yhteiskunnallista kehitystä tukeva pluralistinen sopimistoiminta, jotka takaavat taloudellisen kehityksen ennakoitavuuden ja tasapainoisuuden. Kehittynyt työmarkkinayhteistyö on osaltaan tukemassa sellaista kansanvaltaista hallintojärjestelmää, joka takaa eri väestö- ja ammattiryhmille mahdollisuuden tuoda julki ammatillisia ja taloudellisia intressejään ja oikeutetusti odottaa niiden tulevan kohtuudella huomioon otetuiksi myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Työllisyyden hoitaminen on ollut viimeiset 15 vuotta hallitusten ohjelmien päähuomion kohteena, mutta olemme edelleenkin tilanteessa, jossa rakenteellinen työttömyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Viime vuosien myönteinen työllisyyskehitys on positiivisesta suunnastaan huolimatta liikkunut 9-8 % työttömyyden tasossa. Samanaikaisesti julkisuudessa on kerrottu eräiden tuotannon alojemme kärsivän työvoimapulasta. Vuosien 1989-90 ylikuumentuneessa taloustilanteessa olimme vastaavassa ylikysyntätilanteessa, mutta työttömyys oli silloin n. 4 % luokkaa. Tämä viittaa siihen, että työttömyyden rakenteellinen ongelma on kasvanut &#;8211 jopa kaksinkertaistunut – ja että työvoimapolitiikkamme aktiivisuus on ollut olosuhteisiin nähden liian vaatimatonta – jopa niukkaa.
Pääministeri Ahon hallitus teetti ulkopuolisilla asiantuntijoilla arvion Suomen talouspolitiikasta ja työllisyyden hoidosta 1990 –luvun alussa. Selvityksen yksiselitteinen johtopäätös oli, että Suomi antaa työllisyyspolitiikkansa passiivisuudella työttömyyden kasvaa tasolle, josta sitä on vaikea vähentää. Arvion ei annettu vaikuttaa työvoimapolitiikkaamme, vaan Suomi käytti ja käyttää edelleenkin työttömyyteensä absoluuttiseen ja suhteelliseen tasoon nähden pohjoismaista vähiten voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Viime vuosikymmenen alun tasoon nähden tilanne on vuosien mittaan selvästi parantunut, mutta sijamme on sama – viimeinen. Tästä syystä työttömyyden rakenteellinen luonne on kasvanut ja tulee valitettavasti säilymään sellaisena vielä useita vuosia, jos ei työvoimapolitiikan mahdollisuuksia tietoisesti kasvateta.
SAK pitää tärkeänä, että omaksumme aktiivisen työvoimapoliittisen linjauksen, jonka pääsisältönä tehokkaan työnvälityksen ohella on luoda kansalaisille turvaa niissä muutostilanteissa, joita maailmanlaajuisen kilpailun ja lyhytjänteisemmän yritystoiminnan olosuhteissa joudumme kokemaan. Suomalaisen tuotannon menestystekijöitä voivat tulevaisuudessa olla taloudellisesti, tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja terveellisesti tuotetut tuotteet, joilla on laajentuvilla markkinoilla kilpailuetua juuri näillä ominaisuuksilla. Entistä useampi työntekijä kohtaa työurallaan tilanteen, jossa uudelleen muovautuva tuotantoelämä edellyttää siirtymistä tehtävästä toiseen, useamman ammatin hallintaa sekä valmiutta siirtyä kokonaan toiselle alalle. Kansalaisten hyväksyntä tällaiselle kehitykselle on saavutettavissa vain siten, että yhteiskunnan ”suojaverkko” yltää turvaamaan nämä muutokset yhteistyössä yritysten, niiden henkilöstön edustajien ja viranomaisten kanssa.
Viime tuloratkaisussa SAK sai toteutetuksi ns. muutosturvan, jossa merkittävää on se, että työvoimahallinto voi ryhtyä yhteistyössä irtisanovan yrityksen ja sen henkilöstön kanssa toimenpiteisiin välittömästi sen jälkeen, kun työvoiman vähentämisratkaisut on saatettu yhteisten neuvottelujen kohteeksi. Tämän kaltainen toimintalinja on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi, koska kokemukseenkin perustuen voidaan nähdä, että alkaneet työttömyysjaksot kestäessään aina lisäävät tuntuvasti riskiä joutua pitkäaikaistyöttömyyteen.
Kun valtiontilintarkastajien arvion voi odottaa vaikuttavan työvoimapolitiikan tuleviin linjauksiin, niin haluamme tuoda tässä yhteydessä pohdittavaksi mm seuraavat työllisyyspolitiikasta esittämämme tavoitteet:
Ohjaus ja neuvonta
Työvoimatoimistojen kokoaminen seutukunnittain isommiksi kokonaisuuksiksi on perusteltua. Näin voidaan osaltaan parantaa työvoimapolitiikan uudistusten toteuttamista ja yhtenäistää toimintatapoja. Olisi kuitenkin edelleen tarpeen pohtia työhallinnon ohjausjärjestelmän toimivuutta ja tuloksellisuutta.
On syytä parantaa työhallinnon mahdollisuuksia antaa ohjausta ja neuvontaa sekä lisätä yhteistyötä opetushallinnon kanssa. Muuttuvilla työmarkkinoilla työllistyminen edellyttää työttömyysajan käyttöä uusien valmiuksien hankintaan. Erityisesti vähemmän koulutusta saaneiden kohdalla tarvitaan tehostettua ohjausta, jotta eri koulutusvaihtoehdot voidaan selvittää ja samalla tukea asiakkaan motivoitumista.
Työvoimapalvelujen mitoitus työttömyyden tasolle
SAK huomauttaa, että edelleenkään työvoimapolitiikan aktiivitoimia ei ole riittävästi tarjolla. Hallituksen tavoitteena on nostaa julkisen työvoimapalvelun aktiivitoimenpiteissä olevien työttömien määrä lähemmäs 30 prosenttia. Valmisteilla olevilla uudistuksilla on vaikutusta aktivointiasteeseen, mutta tehdyillä päätöksillä hallituksen tavoite ei näytä toteutuvan.
SAK on jo pitkään vaatinut lisää voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja aktivointiasteen nostamista pohjoismaiselle tasolle. Valmisteilla olevat uudistukset ovat askel tällä tiellä, mutta eivät riitä. Viimeisten vuosien aikana on tehty monia työvoimapalveluiden uudistuksia, jotka kuitenkaan eivät ole riittävästi vähentäneet vaikeasti työllistyvien määrää. Keskeinen syy epäonnistumiseen on, ettei uudistuksiin ole riittävästi osoitettuja voimavaroja ja myös uudistusten toimeenpano on jäänyt puolitiehen. Näyttää siltä, että jo työttömyyden alkuvaiheessa työttömän työnhakijan uudelleen työllistymismahdollisuuksien selvittely tehdään työvoimatoimistoissa hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi lain mukaisia työnhakusuunnitelmia tehdään hyvin vaihtelevasti ja niiden laatu on useimmiten hyvin heikko. Myös aktiivitoimien laadussa ja tarkoituksenmukaisuudessa työttömän työnhakijan kannalta on parannettavaa.
Kaikille työttömille tulee tehdä työllistymissuunnitelma ja turvata tarvittaessa mahdollisuus päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen tai muun tarpeellisen työvoimapalvelun piiriin. Nykyisin resurssein noin puolet pitempään työttöminä olleista koulutukseen halukkaista voi päästä koulutukseen. Monet asiakkaat tarvitsevat pitempikestoista koulutusta, mutta nykyisin resurssein koulutuspituuksia on lyhennetty, jotta useammalle voidaan koulutus tarjota.
Työvoimapolitiikan toimien tuloksellisuuden lähtökohta on, että työvoimatoimistot voivat nopeasti ja kattavasti selvittää työnhakijan mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tämän jälkeen on tarpeen työnhakusuunnitelmassa yhteisesti todeta miten ja millä toimilla tähän päämäärään voidaan päästä. SAK korostaa, että työnhakusuunnitelmat ovat tarpeellisia ja pitää tärkeänä, että työhallinnon toimin suunnitelmien laatua olennaisesti parannetaan nykyisestä. Ei voida ajatella, että suunnitelmat olisivat tehokkaan työnhaun este, vaan paremminkin ne ovat edellytys tuloksekkaalle toiminnalle työvoimatoimistoissa.
Omaehtoisen liikkuvuuden lisääminen – tukitaso
Aikuisten opiskelunaikaista tukea on syytä korottaa niin, että ammatillinen liikkuvuus omaehtoisen kouluttautumisen kautta kasvaa. Nykyisellään aikuiskoulutustukea saavia on n. 8000 vuosittain. Määrää tulisi kasvattaa tuntuvasti.
Kuntoutus
Yhteistyöstä Kelan kanssa on palvelukeskuksissa saatu myönteisiä kokemuksia erityisesti vaikeimmin työllistettävien asiakkaiden palvelusta. Tällaisen toimintalinjan vahvistamista on syytä tukea.
Tukityöstä avoimille työmarkkinoille
Tukityötä ja työkokeiluja käytetään asiakkaan työkunnon testaamiseen sekä ammatinvalinnalliseen suuntautumiseen. Näiden muotojen käyttöä on syytä tehostaa ja asettaa niissä tavoitteeksi yksilöllisen polun syntyminen avoimille työmarkkinoille. Tämä voi edellyttää jaksojen pidentämistä sekä ohjauksen ja neuvonnan tehokasta käyttöä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry