Valtioneuvoston selonteko siirtymäaikalain vaikutuksista sekä työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksista työmarkkinatilanteeseen eri aloilla

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

1. Laki on ollut tarpeen

Siirtymäaikalaki, jota selonteossa ei ehdoteta enää jatkettavaksi, otettiin käyttöön hallituksen ja eduskunnan päätöksellä työmarkkinajärjestöjen yhteisestä suosituksesta. EU:n laajentuminen haluttiin toteuttaa suomalaisilla työmarkkinoilla ja sisämaan maantiekuljetuksissa hallitusti ja asteittain. Päätökseen vaikutti myös se, että pari vuotta sitten työllisyystilanne oli jopa huononemaan päin, eikä myöskään työehtojen valvontajärjestelmää oltu ehditty laittaa vielä kuntoon. Myös kansalaismielipide tuki siirtymäaikajärjestelyjä, joiden käyttöönotolla haluttiin viestittää, että laajentuminen toteutetaan hallitusti.

SAK edellytti, että vastaavaa siirtymäaikaa olisi sovellettu muillekin herkille palvelualoille kuin sisämaan kuljetuksiin. Hallitus ja työnantajapuoli eivät kuitenkaan suostuneet Saksasta ja Itävallasta poiketen rajoittamaan lainkaan palvelujen vapaata liikkuvuutta. Siirtymäaikalakiin jäi siis palvelujen mentävä porsaanreikä ay-liikkeen kannan vastaisesti ja sen varoituksista huolimatta.

Lain voimassaolo on ollut tarpeen ja hyödyllistä. Kuten selonteosta ilmenee, sen nojalla on voitu tuhansissa tapauksissa tarkistaa, onko kyseiseen tehtävään saatavissa kotimaista työvoimaa, ja ovatko tulijoille tarjottavat työehdot työehtosopimusten ja Suomen lainsäädännön mukaiset.

Sadoissa tapauksissa työlupa on jouduttu eväämään, koska nämä ehdot eivät ole täyttyneet. Laki on auttanut uusien EU-maiden kansalaisia saamaan lailliset työehdot ja estänyt heidän hyväksikäyttöään halpatyövoimana. Selonteko osoittaa myös, että laki on ollut erittäin tarpeellinen työkalu poliisille ja muille viranomaisille, jotka sen nojalla ovat voineet torjua harmaata taloutta ja pimeää ulkomaista työvoimaa työpaikkakohtaisilla tehoiskuilla.

Ilman siirtymäaikalakia ja sen poistamisesta käytyjä neuvotteluja ei myöskään olisi saatu aikaan niitä parannuksia työehtojen valvonnan resursseihin ja valtuuksiin, joista on sovittu viime tulopoliittisessa ratkaisussa ja nyt viimeksi ns. Ulteva 2 -työryhmässä koskien mm. tilaajan vastuuta koskevaa lainsäädäntöä. Jos rajat olisi kokonaan avattu vappuna 1.5.2004, neuvottelujakaan lisäkeinoista suomalaisten työehtojen varmistamiseksi tuskin olisi saatu käynnistettyä. Koska parempi työehtovalvonta hyödyttää sekä suomalaisia ja täällä jo asuvia ulkomaalaisia työntekijöitä että rehellisesti toimivia kotimaisia yrittäjiä, on sen parantaminen koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeä asia.

Ulkomaalaista työvoimaa ja yleensäkin ulkomaalaisia koskevien asenteiden kehittymisen kannalta on enemmän kuin tarpeen varmistaa se, etteivät kansalaiset koe &#;8211 aiheesta tai aiheetta –, että ulkomaista työvoimaa käytetään korvaamaan tai syrjäyttämään kotimaista työvoimaa tai että ulkomailta pyritään tuomaan halpatyövoimaa polkemaan suomalaisten palkkoja tai muita työehtoja. Myös asennetasolla EU:n laajentumisen toteuttaminen halli-tusti on ollut viisas ja vastuullinen ratkaisu.

2. Laki voidaan nyt purkaa

Valtioneuvoston selonteko on valmisteltu kolmikantaisesti. Valmisteluvaiheessa saavutettiin yksimielisyys, joten SAK tukee kaikilta osin selonteon linjauksia. Kuten loppuosaan sisältyvästä hallituksen kannanotosta ilmenee, sovittiin samalla, että toteutetaan uusien EU-maiden Suomeen tulevien työntekijöiden rekisteröinti sekä säädetään tilaajan vastuuta koskeva laki. Molemmat asiat ovat jo edenneet.

Ulteva 2 -työryhmä sai viime viikolla valmiiksi lakiesityksensä, joka auttaa karsimaan niitä lieveilmiöitä, joita liittyy yleensä aliurakoitsijoiden ja vuokratyövoiman käyttöön jo kotimaassakin, mutta erityisesti myös tilanteissa, joissa palveluja ostetaan rajan takaa esimerkiksi Virosta ja Puolasta. SAK edellyttää, että työryhmän lakiehdotus käsitellään mahdollisimman ripeästi, ja että laki tilaajan vastuusta saadaan voimaan vielä tämän vuoden aikana, mieluiten jo ennen kuin siirtymäaika poistuu. Työntekijöiden rekisteröintiä koskeva esitys valmistuu 30.3. mennessä.

Näyttää ilmeiseltä, että työryhmässä löydetään toimiva ratkaisu, jolla varmistetaan, että Suomessa aina tiedetään, kuka täällä on töissä, kenen palveluksessa ja millä ehdoilla. Samalla on valmistelussa ulkomaisten, täällä työtä tarjoavien vuokratyö- ja aliurakointiyritysten rekisteröinti, jotta aina on tiedossa myös tarpeelliset työnantajaa koskevat tiedot. Toimivin ratkaisu on ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ennakkoehtona sille, että yritys harjoittaa toimintaa Suomessa.

SAK toivoo, että valiokunta viittaisi lausunnossaan tarpeeseen saada lakiesitykset tilaajan vastuusta ja rekisteröintitoimenpiteistä viivyttelemättä eduskuntaan.

Lain purkamista helpottaa siis se, että työehtojen valvonnan edellytykset paranevat. Työsuojelupiireihin on saatu viime syksynä 9 ulkomaalaistarkastajaa. KRP:n PUT-yksikköön on tulossa vielä huhtikuun aikana lisää voimavaroja niin, että henkilökunnan kokonaismäärä nousee 24:ään. Aikoinaan tupossa sovittu poliisiyksikkö on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tarpeelliseksi.

SAK toivoo, että valiokunnan lausumassa viitattaisiin tarpeeseen varmistaa valvonnalle riittävät resurssit ja valtuudet.

Parantunut työllisyystilanne on lisäksi peruste sille, että laki voidaan kumota.

Lain päättymisen jälkeen on työnantajien vuoro lunastaa lupauksensa siitä, että he halua-vat mieluummin palkata uusien EU-maiden kansalaisia suoriin työsuhteisiin.