Valtioneuvoston periaatepäätökset uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa ja kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta

I Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa

SAK kannattaa uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämistä kokonaistaloudellisesti tehokkain keinoin. Julkiset hankinnat voivat olla tavoitteen saavuttamisessa yksi keino.

Kuten periaatepäätöksen liitteessäkin todetaan, melkein ¾-osaa julkisista hankinnoista muodostuu kuntien, kuntayhtymien tai muiden kunnallisten organisaatioiden hankinnoista. Tämä periaatepäätös koskisi kuitenkin vain valtion hankintayhtiöitä ja olisi suositusasteella muita julkisia yhteisöjä koskeva asiakirja. Numeraalisessa tavoitteen asettamisessa lähdetään kuitenkin siitä, että koko julkinen sektori hankkii cleantech-ratkaisuja vuosittain vähintään 300 miljoonalla eurolla. Tavoite on perusteltavissa, jos kuntasektori saadaan mukaan. Periaatepäätöksessä tulee todeta, että ilman kuntia tavoite ei ole toteutettavissa. Näin ollen oleellista on varmistaa se, että myös kunnat saadaan toimimaan julkisissa hankinnoissaan tämän periaatepäätöksen hengessä.

SAK:n näkemykset eräisiin esityksiin:

• Sähköstä vähintään 60 prosenttia on uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vuonna 2015 vai 2020. Sähkön alkuperästä on esitettävä kolmannen osapuolen todistus.

Tavoite on epärealistinen ja liian mekaaninen. Tavoitteen hyväksyminen edellyttäisi syvällistä taloudellisten ja ekologisten vaikutusten arviointia.

• Uudisrakentamisessa julkiseen käyttöön tulee tavoitteena olla lähes nollaenergia- tai passiivitalo vuoden 2015 jälkeen.

Ennen tavoitteen hyväksymistä tulisi arvioida sen vaikutus rakentamisen kustannuksiin ja arvioida rakentamismääräyksillä saavutettujen hyötyjen suhdetta kasvaneisiin kustannuksiin. Kosteus- ja homeongelmien yhteys tiiviimpään ja kasvaneeseen eristämiseen tulisi selvittää ennen tavoitteen hyväksymistä, jo nyt mm. homekoulujen korjaaminen vie julkisia varoja kymmeniä miljoonia vuodessa. SAK esittää tavoitteeksi, ettei julkinen rakentaminen saisi jäädä yleistä rakentamisnormia heikommaksi energiatehokkuudeltaan.

• Kuljetuksia ja yksityisautolla liikkumista on vähennettävä 10 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2015 mennessä hyödyntämällä logistiikkaratkaisuja, työsuhdematkalippuja sekä etä – ja videoneuvottelutekniikkaa.

Periaatepäätöksen tavoite on kunnianhimoinen ja kannatettava. SAK edellyttää, ettei henkilöstön työsuhteen ehtoihin tehdä muutoksia ilman todellisia neuvotteluja valtion henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tämä tulee kirjata myös periaatepäätökseen. On syytä muistaa, että valtio on jo tällä vaalikaudella heikentänyt työntekijöiden kohtelua muuttamalla kilometrikorvausten verotuskäytäntöä.

• Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Näin mekaaniseen tavoitteeseen ei ole syytä ryhtyä. Julkisissa hankinnoissa on ensisijaisesti varmistettava ravitsemussuositusten täyttyminen ja toissijaisesti (”jos ylimääräistä rahaa on”) voidaan edistää poliittisia ja ideologisia tavoitteita. Sikäli kun kyse on henkilöstöruokailusta, SAK ja henkilöstöjärjestöt edellyttävät asianmukaista henkilökunnan kuulemista ja neuvottelua ennen ruokatarjonnan poliittista ohjaamista. Ruokahävikin vähentämisessäkin tehokas toimintatapa on tarjota sellaista ruokaa, jolle on kysyntää. Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin myös lähiruoan ja ruokaketjujen selvittämisen merkitys.

Innovaatioiden edistämiseksi julkisilla hankinnoilla esitetään taloudelliseksi kannusteeksi kuntien cleantech-ratkaisujen referessikohteisiin suunnattavaa rahoitusta esimerkiksi Tekes-ohjelmien tai muiden kehitysrahoitusvälineiden kautta. Idea on kannatettava ja uusien cleantech-ratkaisujen syntymiseksi olisi käytettävä laajasti EU:n kilpailulainsäädännön sallimia mahdollisuuksia liiketoimintamahdollisuuksien aukaisemiseksi suomalaisille yrityksille. Cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012.

Ohjelma pyrkii kehittämään cleantech -liiketoimintaa uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi Suomeen. Ohjelman tavoitteena on luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa suomalaisten cleantech -yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.

Ohjelman tavoitteena on kehittää Suomesta paras kotimarkkina cleantech -yrityksille, joka luo vahvan perustan menestykselle kansainvälisillä markkinoilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi julkisten hankintojen tukea parhaan kotimarkkinan syntymisestä. Keinoina voisi hyvin toimia mm. demonstraatiohankkeet, joissa valtio ja sitä lähellä olevat toimijat olisivat vahvoina riskinkantajina ja myös tutkimuslaitokset usein mukana.

II Valtioneuvoston periaatepäätös Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta Vähemmällä viisaammin 2012

Periaatepäätösluonnoksessa on esitetty kannatettavia tavoitteita, joiden mukaan Suomi on ympäristöystävällinen, resurssi- ja materiaalitehokas talous sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjä. SAK:n mielestä on tärkeää tavoitella myös sitä, että Suomessa on näiden kestävien tuotteiden tuottajia eli korkean tason teollista tuotantoa.

Käsitettä ”vihreä talous” ei pidä käyttää, koska sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. SAK ehdottaa että tämä käsite korvataan systemaattisesti käsitteellä kestävä kehitys tai kestävä talous, jolle on määritelty sisältö jo YK:n alaisen Brundtlandin komission raportista (1987) alkaen.

SAK:n näkemykset eräisiin ehdotuksiin

• (2) Selvitetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ympäristöasioiden hallinnan ja kehittämisen sisällyttämistä osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa ja yhteistoimintalakia (TEM).

SAK on tyytyväinen, että kestävän talouden edistämisessä on huomioitu myös työntekijät ja heidän roolinsa työpaikoilla. On perusteltua selvittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolien kanssa se, onko ympäristöasioiden hallinnan ja kehittämisen sisällyttäminen osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa ja yhteistoimintalakia peruteltua vai toimisiko joku muu menetelmä paremmin.

• (4) Sisällytetään koulutusjärjestelmän opintosuunnitelmiin alaasteelta korkeakoulutukseen energia- materiaalitehokkuutta sekä vihreää taloutta edistäviä aineita ja opintokokonaisuuksia (OPM).

(Viher-)Taloudellinen näkökulma on liian kapea SAK:n mielestä. Toimenpidelinjaus tulee muotoilla siten, että opintosuunnitelmiin sisällytetään kestävää kehitystä edistäviä aineita ja opintokokonaisuuksia. Näin linjaus pitäisi sisällään taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden.

• (6) Kehitetään energiaremontteihin sekä vakavien kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen soveltuvia taloudellisia ohjaus- ja rahoitusmalleja sekä sisällytetään energiakatselmuksen, kuntoarvion, kuntotutkimuksen sekä korjaussuunnittelun teettäminen kotitalousvähennyksen piiriin (YM, VM).

SAK ei pidä mahdollisena kotitalousvähennyksen laajentamista, koska valtiontalouden kestävyysvaje edellyttää lähimpien vuosikymmenten aikana mittavia toimenpiteitä lisäverotulojen saamiseksi. Kotitalousvähennystä koskeva linjaus tulisi poistaa.

(7) Laaditaan kansalliset ohjeet siitä, miten suunnittelussa, kaavoituksessa sekä tuki- ja lupaprosesseissa voidaan edistää kiinteistökohtaisia ja alueellisia hybridienergiaratkaisuja. Helpotetaan sähkön pientuotannon verkkoon liitäntää ja otetaan se taloudellisten kannustimien piiriin. (TEM, YM).

Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon edellyttää investointeja verkkoon ja säätövoimaan, koska pientuotannon tarjonta ei ole useimmiten vakaata. Tällöin on ratkaistava joukko kysymyksiä, kuten: kuka maksaa säätövoimainvestoinnit ja investoinnit verkon parantamiseen sekä minkälaista säätövoimaa rakennetaan. SAK:n mielestä nämä kysymykset on ratkaistava uskottavasti ennen kuin tällaista linjausta voidaan hyväksyä.

• (10) Selvitetään auto- ja ajoneuvoverotuksen korvaamista pitemmällä aikavälillä kokonaan tai osittain aikaan, paikkaan ja käytettyyn teknologiaan perustuvalla tienkäyttömaksulla (VM, LVM).

Auto- ja ajoneuvoveron korvaamista tienkäyttömaksulla voidaan selvittää. Tässä yhteydessä pitää kuitenkin huomioida liikenteen verotus kokonaisuutena. Kysymys on merkittävistä verotuloista, joiden kertymä ei saa vaarantua. Vaikutukset työllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen ja tulonjakoon on sisällytettävä selvitykseen. Tienkäyttömaksu saattaisi olla tulonjaon kannalta huonompi vaihtoehto kuin nykyinen liikenteen verotus (esim. autovero on hintasidonnaisuuden johdosta lievästi progressiivinen vero). SAK korostaa, että myös tienkäyttömaksun tulonjakovaikutukset on selvitettävä.

• (11) Uudistetaan työssä käymiseen ja liikenteeseen liittyviä verotuskäytäntöjä (esim. maksuton pysäköinti, autoetu, kilometrikorvaus, matkakustannukset, työsuhdematkalippu) siten, että ne nykyistä paremmin tukevat liikenteen terveys-, ilmastopoliittisia ja kestävän kehityksen tavoitteita (VM, LVM).

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin ei juuri voida vaikuttaa kilometrikorvausjärjestelmään puuttumalla. Verovapaalla kilometrikustannuskorvauksella hyvitettyjen kilometrien osuus kaikista Suomessa henkilöautoilla ajetuista kilometreistä on vain vajaat viisi prosenttia. Kilometrikorvausjärjestelmä on välttämätön omalla autolla tehtyjen työmatkojen korvaamiseksi. On muistettava, että tällä vaalikaudella on jo perusteettomasti heikennetty kilometrikorvausten verotuskäytäntöä. Suomessa asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saatavaa verovähennystä on kasvatettu työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. Matkakuluvähennys tukee työllisyyttä, eikä sitä ole väitetty ns. ylikompensoivaks

Ylipäätään liikenteen maksujen ja verotuksen kokonaisuudistus on kannatettava hanke, mutta se on tehtävä niin, että myös vaikutukset työllisyyteen/työssä käyntiin ja väestön tulonjakoon otetaan huomioon. Valtion verotuloja ei pidä vaarantaa. Työmarkkinajärjestöjen tulee olla mukana kokonaisuudistusta tehtäessä sen mahdollisesti suurten työllisyys- ja tulonjakovaikutusten vuoksi.

• (14) Edistetään taloudellisella ohjauksella kestäviä ruokavalintoja (VM, MMM).

SAK suhtautuu kielteisesti arvonlisäverojärjestelmän peukaloimiseen periaatepäätösluonnoksessa kuvatulla tavalla. Kaikki taloustieteellinen tutkimus- ja selvitysaineisto viittaa siihen, että nämä keinot eivät ole tehokkaita. Tanskassa esimerkiksi on juuri päätetty luopua ns. rasvaverosta sen toimimattomuuden vuoksi. On sanottu että ”huonot ideat eivät koskaan kuole”. Terveys- tai ekologisuusperusteinen arvonlisävero kuuluu ilmeisesti niihin.

• (15) Vähennetään ruokahävikkiä ohjeistamalla ammattikeittiöitä sekä lisäämällä kotitalouksien tietoa keinoista, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää (MMM).

Julkisia ammattikeittiöitä tulee ohjeistaa siten, että ne tarjoaisivat ruokaa jolle on kysyntää. Tämä vähentää tehokkaasti hävikkiä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry