Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen seitsemäs määräaikaisraportti

Ulkoasiainministeriö
Oikeuspalvelu
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK-40) PL 411
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 5.1.2012, HEL7836-2

Pyydettynä lausuntona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava toteavat viitekohdassa mainitun asian osalta seuraavaa:

Yleistä

Määräaikaisraportissa viitataan useassa kohdassa aikaisemmin annettuihin määräaikaisraportteihin ja niissä annettuihin selvityksiin. Vastaavasti muutamissa kohdissa viitataan muualla raportissa todettuun. Viittaukset vaikeuttavat raportin luettavuutta ja niitä pitäisi pyrkiä välttämään. Ottaen huomioon määräaikaisraporttien vuosikertomusluonteen tulisi viittausten sijaan kirjata aiemmin todetut seikat. Lisäksi todettakoon se, että määräaikaisraportissa on useassa kohdissa viitattu komitean jo useampaan kertaan pyytämiin selvityksiin. Pyydetyt selvitykset tulisi toimittaa tai antaa selvitys siitä, että mainittuja tietoja ei ole ollut raporttia kirjoitettaessa saatavilla.

1 artikla kohta 2; Oikeus työhön

Komitean päätelmissä on toistuvasti todettu, että syrjinnän perusteella maksettavan hyvityksen enimmäismääräsääntely ei ole sopusoinnussa sopimuksen 1 artiklan kanssa. Palkansaajakeskusjärjestöt kiinnittävät huomiota siihen, että tilanne ei ole tyydyttävä myöskään EU:n oikeuskäytännön valossa.

Tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja yhteistoiminnasta yrityksistä annetun lain mukaiset hyvitykset ovat luonteensa puolesta vahingonkorvaukseen rinnastettavia suorituksia, joita ei alun perin pitänyt ottaa huomioon työttömyysturvaa maksettaessa. Työttömyyskassoja valvova Finanssivaivonta on sittemmin antanut työttömyyskassoille soveltamisohjeen tilanteeseen, jossa työsuhteen osapuolet ovat tehneet asiasta sopimuksen. Jos työnantaja maksaa työntekijälle hyvitykseksi nimetyn rahakorvauksen, on työttömyyskassa aina tapauskohtaisesti arvioitava kyseisen korvauksen luonne. Toisin sanoen se, että työnantajan maksama suoritus on nimetty tasa-arvolain, yhdenvertaisuus-lain tai yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaiseksi hyvitykseksi, ei ole tae siitä, ettei tuo raha tulisi työttömyysetuutta maksettaessa jaksotettavaksi. Tilannetta voidaan pitää vähintäänkin epätyydyttävänä.

Artikla 9: Oikeus ammatinvalinnan ohjaukseen

ESR-rahoitteinen toiminta-ohjelma aikuisten ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluiden kehittämiseksi on edennyt epätasaisesti ja kokonaiskuvaa hankkeen tuloksista on ollut vaikea muodostaa. Alueellisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden verkostojen ja niissä kehitettyjen toimintamallien jatkuvuus ESR-rahoituksen päättyessä on ollut toistaiseksi epävarmaa. Useissa Opin-Ovi¬hankkeissa on kuitenkin saavutettu myönteisiä tuloksia. Raportissa mainittu NUOVE-projekti on päätetty keskeyttää. Yhtenäisten ja ”yhden luukun” periaatteella toimivien sähköisten palvelujen kehittämisessä on ollut merkittäviä ongelmia.

Ohjauksen saatavuus ja laatu vaihtelee eri oppilaitoksissa ja ohjaushenkilöstön määrä on liian vähäinen suhteessa opiskelijoihin. Ohjauksen ja neuvonnan tarve on kasvanut mutta esiin. työ-ja elinkeinohallinnon ohjausta ja neuvontaa antavien toimihenkilöiden määrä on vähentynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on määritellyt strategiset tavoitteet elinikäisen ohjauksen kehittämiseksi vuoden 2011 aikana.

Työpaikalla tapahtuvaa ohjausta on ammattiyhdistysliikkeen toimesta ryhdytty kehittämään myös vertaistukeen perustuvalla neuvonta- ja tiedotustoiminnalla.

Ammatillisten tutkintojen suorittamisessa on huomattavia sukupuoleen ja aikaisempaan koulutukseen liittyviä eroja. Aikuiskoulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia tulisi parantaa kaikille työntekijäryhmille siten, että koulutustarve vastaa tehtävän vaativuutta ja sen edellyttämää osaamisen päivittämistä, laajentamista ja syventämistä.

Artikla 10: Oikeus ammatilliseen koulutukseen/Oppisopimuskoulutuksen edistäminen

Opintojen ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen on asianmukaisesti ohjeistettu, mutta sen laadukas hoitaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä riittäviä voimavaroja.

Koulutuksen rahoituksen kehittämisellä voitaisiin kannustaa henkilökohtaistamista ja aikaisempien opintojen tunnustamista tarpeettoman koulutuksen välttämiseksi.

Oppisopimuskoulutuksen lisääntyminen on kasvattanut työelämän vastuuta, jota se ei aina kykene hoitamaan. Oppisopimuskoulutuksen laatua ei voida parantaa pelkästään sillä, että koulutuksen järjestäjien laadun kehittämistä edistetään ja vastuita täsmennetään. Huomattava osa työpaikkakouluttajista ei ole saanut mitään kouluttajakoulutusta.

Oppisopimuskoulutus on pääasiassa aikuisten koulutusmuoto. Nuorten koulutusväylänä sitä on kokeiluna yhdistetty osaksi oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta. Oppisopimuskoulutus ei ole kuitenkaan osoittautunut patenttiratkaisuksi niille nuorille, jotka eivät viihdy oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa.

Opintovapaalainsäädännön sekä erityisen nuorten yhteiskuntatakuun kehittämiseksi on asetettu työryhmät, joihin työmarkkinajärjestöt osallistuvat. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen vuonna 2011 sopimaan raamisopimukseen liittyen on käynnistetty työryhmiä työntekijöiden koulutusoikeuden, koulutusetuuksien ja työpaikalla tapahtuvan koulutussuunnittelun sekä yhteistoiminnan edistämiseksi.

Article 15 para. 2: Promotion of employment of persons with disabilities

Question 1
Tässä yhteydessä pitäisi mainita myös laki sosiaalisista yrityksistä (135112003). Lain mukaan sosiaalisen yrityksen on rekisteröidyttävä sosiaalisten yritysten rekisteriin, ja täytettävä tiettyjä § 4 täsmennettyjä ehtoja, jotka käytännössä ovat osoittautuneet varsin rajoittaviksi. Siksi tämän lain mukaan työllistettyjen vajaakuntoisten määrä on jäänyt varsin vähäiseksi. Valmistuvassa olevan seurantatutkimuksen mukaan lain avulla olisi vuonna 2011 työllistetty vain noin 600 ihmistä, jossa joukossa on myös muita kuin vajaakuntoisia. Palkansaajajärjestöjen mielestä lain ehtoja on täsmennettävä siten, että määrä voisi olennaisesti kasvaa.

Question 3
Taulukon mukaan vajaakuntoisia työnhakijoita on vuonna 2010 ollut vajaa 100 000. Näistä noin 70 000 on työhallinnon palveluiden piirissä. Loput noin 30 000 ei ole. PT:n tutkimuksen (Vammaisten työllistymisen tukitoimien vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys, 2011) mukaan nämä ihmiset ovat käytännössä jääneet työvoimapalvelujen ulkopuolelle. Se on ongelmallista, sillä tutkimuksen mukaan suuri osa heistä on työorientoituneita ja myös työhön kykeneviä. Palkansaajajärjestöjen mielestä tämä ongelma on korjattava siten, että tuen toimeentulon lähde, kuten kansaneläkelaitoksen tuet, eivät rajaisi työorientoituneita vajaakuntoisia työhallinnon palvelujen ulkopuolelle.

Artikla 20

Kaikilla työntekijöillä on oikeus tasa-arvoisiin mandollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Suomen hallituksen vastaus sivuuttaa täysin ne tasa-arvolain puutteet, jotka koskevat työntekijöiden itse valitsemien edustajien myötävaikuttamis- ja tiedonsaantioikeutta koskien tasa-arvosuunnitelman laadintaa ja toteuttamista, palkkakartoituksen tekemistä ja siinä selville tulleiden perusteettomien sukupuolisidonnaisten palkkaerojen poistamisessa.

Naisten suurempi osuus määräaikaista ja vastentahtoista osa-aikaista työtätekevistä on rakenteellinen ongelma, jonka poistamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä. (Vastaavasti asiantuntijatehtävissä työskentelevillä) Lapsiperheiden isien ja äitien mandollisuuksia työaikojen joustoon ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulisi parantaa.

Ikä ja sukupuoli johtavat Suomessa työttömyydessä outoihin eroihin sukupuolien välillä. Parhaassa työiässä (30-50 vuotta) olevien naisten työttömyys on korkeampaa kuin saman ikäisten miesten. Nuorten ja vanhojen miesten työttömyys on vastaavasti suurempaa kuin samanikäisten naisten. Näihin rakenteellisesta syrjinnästä kertovat erot tulisi poistaa.

Poikien ja miesten koulutusvaje, joka vaikeuttaa nuorten miesten työllistymistä ja rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuvien iäkkäiden aikuisten miesten uudelleen työllistymistä on sivuutettu täysin.

24 artikla; Oikeus suojeluun työsuhteen päättymisen yhteydessä

Komitea on 1 artiklan päätelmissä kuvatulla tavalla todennut laittoman työsuhteen päättymisen perusteella maksettavan korvauksen enimmäismääräsääntelyn sopimuksen vastaiseksi. Tältä osin tilannetta ei voi pitää tyydyttävänä.

Tässä yhteydessä olisi myös syytä mainita työsopimuslain 12:3, jonka perusteella vahingonkorvauksesta vähennetään maksettu työttömyysetuus. Lisäksi vahingonkorvausta koskeva oikeuskäytäntö on muodostunut sellaiseksi, että korvaus tulkitaan erittäin helposti myös työttömyysturvalain mukaiseksi taloudelliseksi etuudeksi eli kultaiseksi kädenpuristukseksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjarjesto SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry