Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 4. määräaikaisraportti
Ulkoasiainministeriö
PL 176
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 17.12.2008
Pyydettynä lausuntona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa
ARTICLE 3: THE RIGHT TO SAFE AND HEALTHY WORKING CONDITIONS
Article 3, para. 1: Safety and health regulations
Työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvä lainsäädäntö on viime vuosina uudistettu ja on sinällään ajan tasalla. Työsuojelustrategiassa tavoitteeksi on asetettu työtapaturmien, ammattitautien vähentäminen ja myös muihin sairauksiin liittyvien poissaolojen vähentäminen sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Kuitenkin vuosina 2005 – 2006 – 2007 työtapaturmat ovat koko ajan lisääntyneet. Tämä osoittaa olemassa olevan kuilun strategioiden ja reaalielämän välillä.
Suomessa on 240 000 työpaikkaa ja työsuojeluviranomaiset tekevät vuosittain noin 20 000 työpaikkatarkastusta. Tämä tarkoittaa, että työsuojeluviranomaiset vierailevat useimmilla työpaikoilla harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Näin ollen SAK:n mielestä työpaikkojen mahdollisuudet saada tukea työsuojelun kehittämisessä työsuojeluviranomaisilta ovat rajalliset.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä, alle 10 työntekijän työpaikkoja. Näillä työpaikoilla ei ole lakisääteistä velvoitetta valita työsuojeluvaltuutettua. Niillä työpaikoilla, joissa työsuojeluvaltuutettu on valittu, iso osa valtuutetuista on vailla asianmukaista työsuojelukoulutusta. Lisäksi SAK haluaa kiinnittää huomion siihen, että työsuojelusta vastaavalta työnantajan edustajalta ei Suomessa edellytetä minkäänlaista työsuojelukoulutusta. Tämä on selkeä puute.
Edellä olevan perusteella voi esittää vahvan epäilyn, kuinka hyvin voimassa olevat lait ja asetukset on omaksuttu ja otettu käyttöön työpaikoilla viranomaisvalvonnan ollessa vajavaista ja työpaikkojen oman tietotason myös ollessa puutteellista.
Article 3, para. 4: Occupational health services
Työterveyshuoltolaki velvoittaa Suomessa kaikkia työnantajia järjestämään työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut. Lisäksi myös yrittäjillä (esim. maanviljelijöillä) on mahdollisuus hankkia itselleen työterveyshuoltopalvelut. Kansainvälisesti arvioituna suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä on varsin kattava ja monin osin toimiva. On kuitenkin huomattava, että työterveyshuoltopalveluiden ulkopuolella on 10 – 16% työntekijöistä. Palvelujen ulkopuolelle jäävät usein lyhytaikaisissa työsuhteissa, matkatöissä tai vuokratöissä olevat työntekijät. Lisäksi pienillä työpaikoilla työterveyshuoltopalvelut ovat useammin järjestämättä kuin isoilla työpaikoilla. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi vuokratöissä oleville sattuu enemmän tapaturmia kuin vastaavassa työssä vakituisesti työskenteleville. SAK:n mielestä on tavoitteena pidettävä parempaa palvelujen kattavuutta. Valitettavasti työsuojeluviranomaisten vähäisten tarkastuskäyntien vuoksi järjestämisvastuun valvonta on vajavaista. Lisäksi SAK haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vaikka työterveyshuoltolakiin on kirjattu palveluiden sisällöllisiä tavoitteita, palvelujen laadussa on huomattavia eroja eri työterveyshuoltoa tuottavien yksiköiden välillä. Työsuojeluviranomaiset eivät myöskään valvo työterveyshuoltopalveluiden sisältöä.
ARTICLE 11: THE RIGHT TO PROTECTION OF HEALTH
Article 11, para. 1: Removal of causes of ill-health
Lakimuutokset, joilla säädettiin potilaiden pääsystä hoitoon määräajan kuluessa kiireettömän hoidon osalta, ovat merkittävästi parantaneet potilaiden asemaa ja lyhentäneet jonotusaikoja tutkimuksiin ja hoitoon. Muutosta on pidettävä tervetulleena, vaikka kaikilta osin hoidon saatavuus määräajassa ei vieläkään toteudu.
Samanaikaisesti lakiuudistusten kanssa valmisteltiin kiireetöntä hoitoa koskevat hoito-ohjeet. Nämä ohjeet hoitoon pääsystä ovat yhtenäistäneet hoitokäytäntöjä julkisella sektorilla terveydenhuollossa. Tiettyjen sairauksien osalta hoitokriteerit ovat kuitenkin yksityissektorilla löysemmät kuin julkisella puolella ja tämä voi aiheuttaa epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä.
Kuten Suomen määräaikaisraportissa todetaan, on terveydenhuoltohenkilöstön määrä kasvanut nopeasti. Mikäli henkilöstön määrän tarve kasvaa yhtä nopeasti tulevina vuosina, on edessä pula koulutetusta henkilöstöstä. Osin työvoimavajetta on paikattu tilapäistä vuokratyövoimaa käyttämällä. Tällaisessa tilanteessa ei voi muodostua kestävää hoitosuhdetta ja hoidon laatu kärsii. SAK näkee jossain määrin ongelmallisena myös sen, että varsin monet julkisella sektorilla työssä olevat lääkärit työskentelevät samanaikaisesti yksityissektorilla. Tällä voi olla vaikutusta potilaiden seurantaan ja hoitoon sekä myös potilasvirtojen ohjaukseen.
Article 11, para. 2: School health care
SAK pitää hyvänä, että kouluterveydenhuollosta on annettu laatusuositukset, joilla ohjataan valtakunnallisesti kouluterveydenhuollon sisältöä. Eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseksi tehtävä työ on aloitettava jo kouluterveydenhuollon toimesta.
Article 11, para. 3: Prevention of diseases
Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelma lähestyy laaja-alaisesti tärkeää sairauksien ehkäisyä ja terveyden edistämisen kenttää. Kunnianhimoisena tavoitteena on terveyden huomioiminen kaikessa päätöksenteossa. Kuitenkin tällä hetkellä suositus terveyden huomioimisesta näkyy vain harvoin kunnallisessa päätöksenteossa. Tämän vuoksi tarvitaan edelleen valtakunnallista ohjeistusta, tukea ja seurantaa.
Väestön terveydentilassa on monilta osin tapahtunut merkittävää paranemista viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuitenkin tilalle on tullut uusia haasteita. Ylipainoisen väestön osuus lisääntyy, samoin masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden nousu on ollut voimakasta. Väestötasolla ei masennuksen määrä näyttäisi lisääntyneen, vaikka sen aiheuttaman työkyvyttömyyden määrä on lisääntynyt. Masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi on käynnistynyt Masto-projekti. SAK näkee hankkeen tärkeänä ja korostaa työelämän kiristyneiden vaatimusten vaikutusta lisääntyneeseen työkyvyttömyyteen.
Alkoholin kulutuksen kasvun myötä alkoholin aiheuttamista kuolemista on tullut työikäisen väestön tärkein kuolinsyy. On arvioitu ainakin 500 000 suomalaisen olevan alkoholin suurkuluttajia. Alkoholin aiheuttaman sairastavuuden ja kuolleisuuden torjunnassa eivät terveydenhuollon käytettävissä olevat keinot riitä, vaan tarvitaan mm. verotuksen keinoin toteutettua hintojen korotusta.
ARTICLE 30: THE RIGHT TO PROTECTION AGAINST POVERTY AND SOCIAL EXCLUSION
Vaikka absoluuttista köyhyyttä on Suomessa globaalisti arvioituna vähän, on kuitenkin suhteellisesti köyhiä Suomessa yli 700 000 ja heidän osuutensa on vain kasvanut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet Suomessa ja tämä selittää osan suhteellisen köyhyyden lisääntymisestä. Erityisesti työttömät ovat köyhyysuhan alla. Työttömät putoavat järjestetyn työterveyshuollon ulkopuolelle. On tärkeätä, että heidän terveyttään seurataan työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta systemaattisesti. Pilottitutkimusten mukaan tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Köyhyys on monimuotoinen ilmiö, jota on tärkeää tarkastella useilla mittareilla. Esimerkiksi väestön terveyserot ovat sidoksissa köyhyyteen ja sosiaaliseen asemaan. Jos mittarina käytetään esimerkiksi 35-vuotiaiden miesten elinajan odotetta, voidaan todeta ylempien toimihenkilöiden odotteen olevan 6,1 vuotta pitempi kuin työntekijöillä. Ero elinajan odotteessa on lisääntynyt noin vuodella viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Myös terveyspalveluiden käytön osalta voidaan havaita riippuvuus sosiaalisesta asemasta. Terveyspalvelujen käyttö ei jakaannu väestössä pelkästään tarpeen vaan myös sosiaalisen aseman ja tulotason mukaan.
SAK näkee, että hyvä työllisyys ja ihmisten mahdollisuus työllistyä, ovat tehokasta köyhyyden ehkäisyä. Toisaalta on myös huolehdittava siitä, että niille henkilöille, jotka ovat jo työmarkkinoiden ulkopuolella, taataan riittävä sosiaaliturva. Kolmannen sektorin toimijat kuten erilaiset yhdistykset ja järjestöt voivat osaltaan lievittää köyhyyden tuomia ongelmia esimerkiksi ruoka-avun antamisella, asunnottomien majoittamisella sekä esimerkiksi velkaneuvontaa järjestämällä. Lopullinen vastuu köyhyydeltä suojaamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä on kuitenkin valtiolla ja kunnilla.
ARTICLE 12 Page 20, para. 3:
Since January 2007, the pension insurance of private sector employees (Seamen are not included, they have the pension act of their own) falls under one single Employees Pensions Act&#;8230
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry