Työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttaminen
Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi
TEM/1239/03.01.01/2016 TEM044:00/2016
Työttömyysturvan käyttö aktiivitoimiin
Työttömyysturvan käyttäminen työttömien aktivointiin paikkaa hallituksen päätöksiä leikata työllisyysmäärärahoja. SAK näkemyksen mukaan valtion maksamien työttömyysturvaetuuksien käyttö määräaikaisesti aktiivitoimiin on kuitenkin tässä huonossa työllisyystilanteessa kannatettavaa. Rahoitusmuutoksella voidaan saada aikaan tukien maksuun työllisyystilanteen mukaista kaivattua joustavuutta ja taata rahojen riittävyys tasaisemmin koko vuodelle.
Palkkatuki
Palkkatuen saamisen edellytyksiin lisätty työttömyyden todennäköinen kesto yli 12 kuukautta on liian tiukka. SAK:n mukaan kriteeri tulisi olla väljemmin uhka työttömyyden pitkittymisestä. Esityksessä mainittu pitkäaikaistyöttömyyden profilointityökalu ei huomioi tarpeeksi nuoria tai maahanmuuttajia. Myös heidän työttömyys tulisi katkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja työllistämisessä tarvitaan palkkatuettua työtä. Tätä ei tule korvata työkokeilujen lisäämisellä.
Välityömarkkinoilla on pitkään ollut oma roolinsa pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa tätä roolia tulisi kehittää ja vahvistaa. Kolmannen sektorin palkkatuetun työn vähentäminen nykyisessä tilanteessa ei ole kannatettavaa.
Työttömyysturvaan liittyvän työssäoloehdon karttuminen palkkatuetussa työssä vain 75 prosenttisesti on täysin käsittämätön muutos. Etenkin kun vain muutamia vuosia sitten karttuminen nostettiin täysimääräiseksi. Työssäoloehdon karttumisen alentamisen on vaikea nähdä lisäävän hallituksen esitykseen kirjatusti työttömien hakeutumista avoimille työmarkkinoille palkkatukityön aikana.
Työkokeilu
SAK:n näkemyksen mukaan nykyisen työkokeilun kehittäminen uuden työnäytteen sijaan on kannatettavaa. Uudessa soveltuvuuden arvioimiseksi toteutettavassa työkokeilussa on hyvää lyhytkestoisuus, vapaaehtoisuus, työn tosiasiallisuus, kokeilusopimus sekä vakuutusturva.
Lyhytkestoisen työkokeilun kriteereihin on lisättävä rajoitus käyttää työkokeilijoita alle 3 kk kestävissä töissä. Tarkoituksena ei voi olla palkallisten kesä- tai kausityöntekijöiden korvaaminen palkattomilla kokeilijoilla, joten tämä tulisi myös lain tasolla näkyä.
Esityksen perusteluissa todetaan väljästi, että TE-toimiston tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei työnantaja ”ketjuta” työkokeilijoita samoissa tehtävissä palkkaamatta ketään työsuhteeseen kokeilun jälkeen ja ettei työkokeilijoilla korvata lyhyisiin sijaisuuksiin palkattavia henkilöitä tai sesonki- ja kausiluonteisen työvoiman tarvetta.
Edellä mainitut kirjaukset ovat SAK:n näkemyksen mukaan ajatukseltaan hyviä, mutta kaipaavat tiukempaa linjausta. Selkeää kieltoa, ettei työnantaja voi näin toimia ja työkokeiluja ei voi kyseisissä yrityksissä enää toteuttaa. Henkilöstön edustajan yhteydenotto TE-toimistoon tulee myös ottaa painavaksi perusteeksi selvittää työkokeilijoiden käyttöä.
Kaikkiin työkokeiluihin liittyy olennaisesti ohjaaminen. Soveltuvuuden arvioimeksi järjestettävän kokeilun yhteydessä olisi myös painotettava ohjaamista/perehdyttämistä. Erityistä tarvetta ohjaamiselle ja mm. työhönvalmentajan käytölle myös näissä tilanteissa voi olla etenkin nuorilla, maahanmuuttajilla, vammaisilla sekä pitkäaikaistyöttömillä.
Lyhytkestoinen työkokeilu on hyvin lähellä nykyistä koeaikaa. Näin ollen SAK painottaa, että työsopimuslakiin tulee kirjata soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävän työkokeiluajan vähentäminen koeajasta.
Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävä lyhytkestoinen työkokeilu määritellään kokeiluluonteiseksi. Kokeilua tulee myös arvioida, ajoissa ennen määräajan loppumista sekä kolmikantaisesti.
Liikkuvuusavustus
Uusi liikkuvuusavustus ja tuen laajentaminen koskemaan kaikkia työttömyysetuuksien saajia on SAK:sta kannatettavaa.
Liikkuvuusavustuksen myöntäminen tulee olemaan työttömyyskassoille uudenlainen tehtävä, jonka työttömyyskassat ovat valmiita hoitamaan lisätyöstä huolimatta. Avustuksen myöntämisedellytykset jää kuitenkin vielä joilta osin kassoille epäselväksi – työmatkan keston mittaaminen, tarkastellaanko työaikaa toteutumisen vai sopimuksen perusteella, mitä jos työsuhde päättyy suunniteltua kahta kuukautta aiemmin tai kesto on sidottu urakkaan/projektiin.
Kulukorvaukset
SAK ei kannata omaehtoiseen kouluttautumiseen liittyvien kulukorvausten poistamista. Muutos voi heikentää työttömien kannustavuutta parantaa omaa työmarkkina-asemaansa koulutuksen kautta. Tämä negatiivinen vaikutusarvio tulisi hallituksen esitykseen myös kirjata. Kulukorvausten poistamisen ei esitykseen kirjatulla tavalla voida arvioida nopeuttavan opintoja.
Työttömiä voitaisiin kannustaa kouluttautumaan lisäämällä esitykseen SAK:n jo valmisteluvaiheessa esittämä ehdotus – työttömien omaehtoista kouluttautumista työttömyysetuudella tulee helpottaa lieventämällä TE-toimistojen harkintaa koulutustarpeen ja omaehtoisen opiskelun edellytysten täyttymisestä.
Yrittäjä
Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen ajalta saa SAK:sta kannatusta. Muutoksen voi arvioida vähentävän hieman pää-/sivutoimisuuden harkintaan liittyvää epävarmuutta lyhyitä toimeksiantoja tekevien päästessä ansaitusti sovitellun päivärahan piiriin. Pienenä riskinä voi kuitenkin olla, että toimeksiantoja pätkitään keinotekoisesti pätkiksi.
TE-toimisto ei näissä tapauksissa anna lausuntoa, vaan työttömyyskassa selvittää työn kestoa. Työttömyyskassojen näkökulmasta kysymyksenä kuitenkin on, missä ja miten tunnistetaan siirtymä päätoimiseksi yrittäjäksi. Toimeksiannot voivat olla toistuvia, muutaman päivän mittaisia työpätkiä. Tuleeko kassan käytännössä seurata toimeksiantojen toteutumista ja arvioida yrittäjyyttä/lausunnon tarvetta toiminnan jatkuessa? Tähän kaivataan vielä mahdollisimman selkeitä kriteereitä.
Palkanmäärittelyn muutos
Esityksessä on mukana myös kilpailukykysopimuksen mukainen palkanmäärittelyn muutos. Jos palkkaa on selviytymissopimuksella (tai suoraan TSL:n 7 luvun 3 §:n irtisanomisperusteen nojalla) alennettu, päiväraha määräytyy aiemman palkan perusteella. Asiaan liittyvä pykälä ja perustelut ovat hyväksyttäviä. Yleisperusteluissa ja kenties myös johdannossa tulisi SAK:n mukaan kuitenkin näkyä maininta tästä muutoksesta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry