Työryhmän ehdotus liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdoista

Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31
00023 Valtioneuvosto

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamista selvittäneen työryhmän loppuraportista. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.

Liikenneinvestointien pitkäaikainen suunnittelu ja rahoitus on ollut usean eri työryhmän ja selvityksen aiheena viime vuosina. Pitkäjänteiseen liikennepolitiikkaan siirtymistä selvitettiin työryhmässä jo edellisellä vaalikaudella ja tällä vaalikaudella on muun muassa annettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle.

Pitkäjänteinen, yli vaalikausien ulottuva liikennepolitiikka edellyttää suunnittelun lisäksi sitä, että uusien väyläinvestointien sekä väylien ylläpidon rahoitus on riittävällä tasolla. Liikenneväylien kehittämisinvestointien rahoitusmallit ovat muuttuneet, kun perinteisestä budjettirahoitusmallista on siirrytty optimirahoitukseen perustuvaan malliin. Samanaikaisesti on otettu käyttöön ulkopuolista rahoitusta sekä jälki- ja tilapäisrahoitusmallit.

Työryhmä on perusteellisesti arvioinut eri rahoitusmallien hyötyjä ja haittoja sekä listannut kehittämistarpeita. Nämä arviot antavat hyvän pohjan rahoitusmallien soveltamisehtojen laatimiselle. Rahoitusmallien tarkastelulle työryhmä esittää 9 tavoitteen listaa, joita voidaan pitää hyvin perusteltuina.

Työryhmä ehdottaa sovellettavaksi yhteensä 11 periaatetta uusien ja jo käytössä olevien rahoitusmallien käyttöön. Pääosin ehdotetut periaatteet selkeyttäisivät liikenneinvestointien rahoitusta. SAK pitää erityisen tärkeänä sitä, että liikennepolitiikan investointitarve arvioidaan pitkäjänteisesti työryhmän esittämällä tavalla. Myös liikennepoliittisten selontekojen laatimista on syytä jatkaa. Liikennepolitiikan investointitarvetta arvioitaessa työryhmän esittämä 10 vuoden aikajänne on riittävän pitkä. Liikennejärjestelmän jatkuvan toimivuuden turvaaminen edellyttää kuitenkin uusien investointien ohella riittävää ja pysyvää rahoitusta väylien ylläpitoon.

Työryhmän lähtökohtana investointien rahoituksessa on normaali talousarviorahoitus. Tämä johtopäätös on oikea ja kannatettava, sillä sinänsä käyttökelpoiset uudet rahoitusmallit eivät kuitenkaan pitemmällä aikavälillä tuo uutta rahaa liikennehankkeisiin. Ehdotukset budjettimenettelyjen kehittämiseksi ja investointihankemomenttien muuttaminen siirtomäärärahamomenteiksi parantaisivat hallinnollisesti perinteisen rahoitusmallin käyttöä. Elinkaari &#;8211 ja jälkirahoitusmallien käyttäminen vain rajatusti on perusteltua, jotta liikennehankkeiden rahoitusta ei laajemmin siirretä tulevien veronmaksajien maksettavaksi.

Työryhmän muut suositukset ovat monilta osin perusteltuja ja nykykäytäntöä selkeyttäviä. Esimerkiksi valtion sisäisen lainamallin käyttöön otto pilottihankkeena ja Infra Oy:n perustaminen huomattavien investointien rahoittamiseen vaikuttavat kehityskelpoisilta ehdotuksilta ja niitä on syytä jatkoselvittää. Erilaisten rahoitusmallien soveltamisessa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että liikennepolitiikan ja sen rahoituksen kokonaisseuranta ja päätöksenteko pysyy liikenne- ja viestintäministeriön ja valtioneuvoston vastuulla.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry