Työlupatyöryhmän raportti

Työministeriö
Kirjaamo
PL 34
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntö 20.6.2007

Työministeriö on pyytänyt SAK:n lausuntoa viime keväänä jätetystä työlupatyöryhmän raportista, jossa esitetään muutoksia ulkomaalaisten työntekoa koskeviin ulkomaalaislain säännöksiin sekä viranomaismenettelyihin. Työryhmä oli kolmikantainen SAK:n osallistuessa myös sen työhön ja ehdotusten valmisteluun.

Kuten lausuntopyynnössä mainitaan, tilanne on uuden hallitusohjelman myötä tuntuvasti muuttunut. Siksi osa työryhmän esityksistä on jo vanhentunut ennen kuin niiden toteuttamiseen ehdittiin ryhtyä. Ohjelmassa päätettiin uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta vuoden 2008 alusta. Maahanmuuttoasiat päätettiin keskittää sisäasiainministeriöön. Hallitukseen tuli ensimmäistä kertaa erityinen maahanmuuttoministeri ja Ulkomaalaisvirasto päätettiin muuttaa Maahanmuuttovirastoksi. Ohjelman mukaan oleskelulupajärjestelmää muutetaan niin, että oleskelulupaan sisältyy työnteko- ja opiskeluoikeus. Työvoiman saatavuusharkinnasta tullaan myös luopumaan asteittain.

Työmarkkinajärjestöt esittivät ennen hallitusneuvotteluja yhteisessä kannanotossaan laillisen työperäisen maahanmuuton edistämistä lupajärjestelmää ja ulkomaalaisasioiden hallintoa yksinkertaistamalla. Kannanotossa kiirehdittiin ulkomaalaislain uudistamista kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Kannanotossa haluttiin helpottaa pysyvää ja tilapäistä työskentelyä Suomessa ja samalla varmistaa se, että myös ulkomaalaisiin työntekijöihin sovelletaan aina suomalaisia työehtoja. Ulkomainen työvoima nähtiin kannanotossa yhtenä ratkaisuna eräillä aloilla ja paikkakunnilla ilmenevään työvoimapulaan.

Suomalaiset työehdot varmistettava etukäteen

SAK pitää välttämättömänä, että helpotettaessa työperäistä maahanmuuttoa ns. kolmansista maista Suomeen, työehtojen ennakkovalvonta ulotetaan samalla kaikkiin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin (Työryhmän ehdotus nro 4).

Nykyään tarkistus ulottuu vain niihin henkilöihin, joihin sovelletaan työvoiman saatavuusharkintaa. Riskinä on, että hallituksen luopuessa saatavuusharkinnasta samalla poistuu koko työehtojen etukäteisvalvonta kolmansien maiden kansalaisilta. Käytännön kokemukset lukuisilta työpaikoilta osoittavat valitettavasti, että edelleenkin esiintyy ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja suomalaisten työehtojen polkemista. Tähän viitataan työryhmän raportissakin, kun siinä kerrotaan työsuojelupiirien tarkistuksista ja työvoimatoimistojen lausunnoista. Työehtojen etukäteisvalvonnasta ei siksi pidä luopua, vaan se tulee tehdä mahdollisimman aukottomaksi.

Käytännössä työntekijäammateissa toimivia kohdellaan nykyään eri tavalla kuin niitä ulkomaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet vapautettuja työntekijän oleskeluluvasta. Ihmisten tasavertainen kohtelu edellyttäisi samanlaista kohtelua ammattialasta riippumatta. Etukäteistarkistuksen järjestämistä puoltaa myös se, että ongelmien ennaltaehkäisy on paljon tehokkaampaa kuin niiden jälkikäteisvalvonta, josta vastaavat työsuojeluviranomaiset ja käytännössä usein myös poliisi (mm. KRP:n ns. PUT-yksikkö) yhdessä ammattiliittojen kanssa.

Käytännössä tarkistuksen toimeenpano edellyttää, että työsuhteen keskeiset ehdot ja työnantajatiedot sisällytetään oleskelulupahakemukseen, mikäli sitä haetaan työntekoa varten. Biometriseen tunnistukseen siirtyminen EU:ssa tarkoittaa myös sitä, että hakemus on jätettävä henkilökohtaisesti, jolloin lähetystö tai paikallispoliisi voi varmistaa, että ao. tiedot sisältyvät hakemukseen.

Maahanmuuttovirastoon pätevä yksikkö

Hakemukset käsittelevään Maahanmuuttovirastoon tulee organisoida riittävä määrä työehtosopimus- ja työmarkkinaosaamista omaavia virkailijoita, jotka ripeästi pystyvät arvioimaan luvan myöntämisen edellytykset tai tarpeen pyytää lisätietoja. Työvoimahallinnosta, kuten Uudenmaan työvoimatoimistosta löytyy tarvittaessa osaamista näihin tehtäviin. Virkailijoilla on oltava oikeus tarkistaa myös työnantajaa koskevat tiedot eri rekistereistä verottajan tiedot mukaan lukien, jotta ennen luvan myöntämistä voidaan varmistua siitä, että työnantaja on kykenevä ja halukas täyttämään lakisääteiset työnantajavelvoitteensa.

Ensimmäisiä työntekijän oleskelulupia ja jatkolupia myönnetään vuosittain ainoastaan 6000 – 7000 kappaletta. Syntyvä hallinnollinen rasite ei ole siksi mitenkään kohtuuton, varsinkin kun jo olemassa olevia resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää kohdentamalla niitä uudelleen.

Malttia saatavuusharkinnasta luopumiseen

Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen ei voi tulla kyseeseen ennen kuin ulkomaalaislaki on uudistettu ja työehtojen asianmukainen etukäteisvarmistus Maahanmuuttovirastossa on taattu.

Ulkomaalaislain uudistuksessa on myös siirryttävä uuteen biometristen tunnistusten aikaan, kuten EU:ssa on sovittu. Tämä tarkoittaa, että nykyisestä monen paikan vireillepanomahdollisuudesta luovutaan ja jatkossa työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan panee vireille aina hakija itse henkilökohtaisesti. Sähköpostin ja internetin aikakaudella tämä ei todellisuudessa vaikeuta työnantajien asemaa, koska he joka tapauksessa ovat ennen rekrytointipäätöstä yhteydessä haluamaansa työntekijään ja voivat toimittaa lupahakemusta varten tarvittavat tiedot tulijalle.

Hallinnon keskittäminen ja yhteen lupaan siirtyminen kyseenalaistaa myös tarpeen ylläpitää jatkossa useampaa nimeltään erilaista oleskelulupaa. Työntekijän oleskeluluvan ohella näin ollen tarpeettomaksi tulee myös ns. elinkeinonharjoittajan oleskelulupa, joiden määrä onkin jäänyt vuosittain alle parin sadan. Jos oleskelulupaa haetaan elinkeinonharjoittamista varten, on kuitenkin arvioitava ennen luvan myöntämistä suunnitellun toiminnan laillisuus ja se, että suunnitellulla elinkeinotoiminnalla hakija pystyy elättämään itsensä. Toisen palvelukseen tulo ja työsuhteen ehtojen kiertäminen elinkeinonharjoittamisen nimikkeen alla on estettävä ja sellaisen yrittämistä on käsiteltävä ulkomaalaisrikkomuksena eli yrityksenä kiertää maahantulosäädöksiä.

Ulkomaalaislain kolmikantainen uudistus vireille

Hallitusohjelman kirjaukset, ulkomaalaisasioiden hallinnollinen keskittäminen, biometrinen tunnistaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen vaativat, että koko ulkomaalaislaki uudistetaan.

Työlupatyöryhmän raportin esitysten erilliseen toteuttamiseen ei siksi juurikaan ole mahdollisuuksia eräitä vähäisiä viranomaiskäytäntöjen parantamisehdotuksia lukuun ottamatta. SAK ehdottaa, että hallitus käynnistää ulkomaalaislain uudistamistyön kolmikantaisesti ensi tilassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry