Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Turvapaikkapolitiikkaa koskeva…

Lausunnot

Turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys

Sisäasiainministeriö
Maahanmuutto-osasto
PL 26
00023 VALTIONEUVOSTO

Lausuntopyyntönne SM019:00/2009

Selvityksestä yleensä

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n mielestä on tärkeää, että Suomen turvapaikkapolitiikan tilaa selvitellään, sitä verrataan muihin Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden vastaavaan politiikkaan ja tehdään tarvittaessa politiikkaa parantavia toimenpide-ehdotuksia. On hyvä, että selvitys &#;8221Näkökulmia turvapaikkapolitiikkaa – kehitysehdotuksia ja pohjoismaista vertailua” on tehty. Vertailua EU:n jäsenvaltioiden käytäntöihin ja erityisesti Pohjoismaihin olisi hyvä tehdä jatkossakin tasaisin väliajoin.

Selvitys on helppolukuinen ja luvussa 2. on esitetty toimenpide-ehdotukset selkeästi. SAK keskittyy lausunnossaan tuomaan esiin keskeisimpiä toimenpide-ehdotuksia ja kommentoimaan lisäksi lausuntopyynnön yhteydessä erikseen pyydettyjä kohtia.

Luvun 2. ehdotusten keskeisimmät toimenpide-ehdotukset

Kuten jäsenliittomme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:kin lausunnossaan toteaa, yksi selvityksen tärkeimmistä toimenpide-ehdotuksista on turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden sitominen henkilöllisyyden selvittämiseen. Henkilöllisyyden selvittäminen käytettävissä olevin eri keinoin on suotavaa. Kuten selvityksessäkin todetaan, tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, ettei turvapaikanhakija ajaudu harmaiden työmarkkinoiden piiriin. Työnteko-oikeuden sitominen henkilöllisyyden selvittämiseen on yksi tapa varmistua asiasta. Vaatimus siitä, että ammattiliittojen mahdollisuuksia hoitaa ulkomaalaisten työntekijöiden etuja on parannettava, on ajankohtainen myös tässä yhteydessä. Yleisemmin voi todeta, että syrjäytymisen ja turhautumisen ehkäisemiseksi tulee myös turvapaikanhakijoiden työllistymistä tukea kaikin tavoin ja työllistymiseen liittyviä hallinnollisia esteitä poistaa.

Turvapaikkapolitiikkaa linjaavista ehdotuksista sitä vastoin turvapaikanhakijoille annettavan toimeentulotuen mahdollista vaikutusta vetovaikutusten arviointiin ja erityisesti tuen antamiseen hyödykkeenä SAK suhtautuu varauksellisemmin, johtuen selvityksen painotuksista. Toimeentulotuen vertailu sinänsä erityisesti pohjoismaiden välillä on kannatettavaa ja osa normaalia virkamieskäytännön mukaista toimintaa, mutta selvityksessä se oli jäänyt pintapuoliseksi. Jos/kun vertailuja tehdään, ei riitä pelkkä turvapaikanhakijoille maksettavan toimeentulotuen summan vertailu eri maiden välillä vaan toimeentulotukivertailuja tehtäessä olisi lisäksi huomioitava hyvin tarkkaan muut turvapaikansaajan etuudet ja mm. eri maiden yleinen hintataso tai edunsaajan ostovoima. On verrattava myös turvapaikanhakijan etuuksia muihin maassa asuviin, toimeentuloa saaviin ryhmiin jne. Turvapaikanhakijalla pitäisi olla mahdollisuus hankkia ja valmistaa ruokansa itse niin tahtoessaan.

Turvapaikkaprosessin tehostamisen kannalta kannatettavina ehdotuksina SAK pitää hallinto-oikeuksien resurssien lisäämistä kansainvälistä suojelua koskevien valitusten käsittelemisessä ja tulkkaus-, oikeusapu- ja edustajaresurssien osalta. Tehokas turvapaikanhakumenettely ja hakijan oikeusturvan toteutuminen edellyttävät henkilöstön määrän ja osaamisen lisäämistä. Tämä on selvityksessä huomioitu ja henkilöstön asemaan ja voimavaroihin tulee turvapaikkamenettelyn kehittämisessä kiinnittää huomio myös lainsäädännössä ja toimeenpanovaiheessa. Erityisen tärkeitä ovat lisäksi ehdotukset turvapaikkatutkinnan- ja päätöksenteon määrärahojen perustumisesta hakijamääriin ja kunnille maksettavien korvausten korottamisesta. Kotouttamiseen ja etnisiin suhteisiin liittyvät toimeenpanotehtävät painottuvat paikallistasolle ja vastuu niistä on kunnilla ja työvoimatoimistoilla. Pakolaisten sijoittaminen kuntiin on viime vuosina vaikeutunut. Turvapaikanhakijoiden määrä puolestaan kasvoi viime vuonna. Kuten selvityksessä todetaan, kunnille pakolaisten ja muiden oleskeluluvan saaneiden sijoittamisesta maksettavien laskennallisten korvausten taso on pysynyt ennallaan vuodesta 1993. Korvausten tasoa tulisi välttämättä korottaa, jotta pakolaisten ja muiden luvan saaneiden kuntiin sijoittamisen edellytyksiä voidaan vahvistaa.

Iän selvittäminen lääketieteellisellä tutkimuksella

SAK on sitä mieltä, että alaikäisen turvapaikanhakijaa koskevaa viranomaistoimintaa on hyvä yhtenäistää ja kansallista lainsäädäntöä ikätutkimuksista, niihin liittyvistä toimintavaltuuksista ja tutkimusten suorittamisesta on tarpeen säätää. Muista Pohjoismaista on kuitenkin saatu sellaista kokemusta, jonka mukaan lääketieteellinen tutkimus iänmäärittelyssä on todettu yksilön oikeusturvan kannalta liian epätarkaksi. Myös useat alan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ainakaan toistaiseksi iänmäärittely ei ole täysin luotettavaa. Lisäksi iänmäärittely on epävarman lopputuloksen lisäksi kallista ja viivästyttää hakuprosessia. Näistä syistä iän määrittelyn olisi oltava täysin vapaaehtoista. Kun iänmääritystutkimukset ovat kehittyneet luotettavimmiksi, voisi asiaan palata.

Turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden sitominen henkilöllisyyden selvittämiseen

Kuten edellisessä kappaleessa on todettu, SAK pitää tätä ehdotusta yhtä selvityksen tärkeimmistä.

Perhesideluvan myöntäminen kasvattilapselle

Kasvattilapsen määritteleminen ulkomaalaislakiin on perusteltua. Huoltosuhteen asiakirjanäytön puutteen mahdollisuus on huomioitava laissa ja siinä on mainittava myös mahdollisuus kertoa kiinteästä perhesuhteesta. Ulkomaalaislaissa olisi huomioitava lapsen etu ja tästä syystä SAK ei kannata varauksettomasti kertomuksen tulkinnan ”riidattomasti esitettävää todistelua” lakitekstin osaksi.

Väärien tietojen antamisen vaikutus mahdollisuuteen toimia perheenkokoajana

Toimenpide-ehdotus, jonka mukaan vääriä tietoja antaneen perheenkokoajana toimimista rajoitetaan, on perusteltu.Perhesideluvan toimeentuloedellytys, kun kansainvälistä suojelua saaneen perhe on perustettu maahantulon jälkeen

Toimenpide-ehdotus, jonka mukaan asetetaan perhesideluvalle toimeentuloedellytys, kun kansainvälistä suojelua saaneen perhe on perustettu vasta Suomeen tulon jälkeen, on perusteltu.

Asumisaikaedellytys kansainvälistä suojelua saaneen (pl. pakolaiset) toimimiselle perheenkokoajana

Toimenpide-ehdotus on oikean suuntainen, mutta toisin kuin selvityksessä, SAK asettaisi YHDEN vuoden asumisaikaedellytyksen kansainvälistä suojelua saaneiden toimimiselle perheenkokoajana tekstissä mainitun ”VÄHINTÄÄN” yhden vuoden sijaan.

Lopuksi SAK toteaa JHL:n tapaan, että kun selvityksen pohjalta uudistetaan lainsäädäntöä ja pyritään turvapaikkatutkinnan nopeuttamiseen ja tehostamiseen, on samalla pidettävä huolta, ettei hyvän hallinnon oikeussuojakeinoja, kuten asianosaisen kuulemista ja tiedonsaantioikeutta heikennetä. Käsittelyn tehokkuuden nimissä ei tule tinkiä hyvän hallintomenettelyn muista laatutavoitteista: tulkitseminen ja kääntäminen, viranomaisen neuvontavelvoite, käsittelyn julkisuus ja viranomaisten yhteistyö.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry