Toisen asteen koulutuksessa olevien opintotuen kehittäminen
Eduskunnan sivistysvaliokunta
Opintotukeen on tällä hallituskaudella tehty useita parannuksia. Korkeakouluopiskelijoiden opintotukea on muutettu opintolainan osalta ja marraskuun alusta lähtien asumislisään vaikuttavien asumismenojen yläraja nousee. Opintotukea on kehitetty selvitysmies Kurrin vuonna 2003 tekemän toimenpideohjelman pohjalta. Toimenpideohjelmasta on kuitenkin poimittu yksittäisiä ehdotuksia unohtaen samalla kokonaisuus. SAK on jo aiemmissa kannanotoissaan kritisoinut opintotuen sirpaleista kehittämistä.
Opintotukea on tarkasteltava kokonaisuutena eri koulutusasteet tasapuolisesti huomioiden. Opintotukea koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa vähemmälle huomiolle näyttävät toistuvasti jäävän toisen asteen opiskelijat. Korkea-asteen opintotuen kehittämisessä on tiettyjä ratkaisuja tehty. Viime vuosikymmenen opintotukiuudistuksessa toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen jäi useita epäkohtia, jotka on myöhemmin korjattu vain osittain. Nyt olisikin aika pikaisesti korjata näitä epäkohtia.
Työelämän osaamisvaatimukset ovat kasvaneet niin, että ammatillinen peruskoulutus on vähimmäisedellytys työmarkkinoilla selviytymiseksi. Tästä kehityksestä kertoo osittain myös se, että yhä useammat tahot ovat ehdottaneet oppivelvollisuusiän ulottamista myös toisen asteen koulutuksen ajaksi. Tästä näkökulmasta SAK pitää perusteltuna, että toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien opintotuen kehittämisen pääpaino on oltava opintorahan epäkohtien korjaamisessa.
Vanhempien luona asuvilla alle 18&#;8211vuotiailla opintorahan taso on erittäin alhainen. Alle 17-vuotiaat opiskelijat saavat vielä lapsilisää, joka ensimmäisestä lapsesta on 100 euroa kuukaudessa. 17 vuotta täyttäneiden opintoraha on vanhempien luona asuvilla 21,86 €/kk ja itsenäisesti asuvilla 84,09 €/kk. Lisäksi opintorahan suuruuteen vaikuttavat kaikilla alle 20-vuotiailla opiskelijoilla, myös itsenäisesti asuvilla vanhempien erittäin tiukat tulorajat. Täysimääräisen opintotuen voi saada vain, jos vanhempien yhteiset kuukausitulot jäävät alle 2331 euron. Vanhempien tulorajoja ei ole tarkistettu vuoden 1994 jälkeen. Keskipalkka on Suomessa noin 2400 €/kk ja SAK:laisten keskipalkka on noin 2100 €/kk.
Lisäksi Itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat ovat opintotuen vanhempien tuloharkinnassa eri asemassa alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Merkittävä osa ammattiin opiskelevista asuu jo nyt itsenäisesti. Oppilaitosverkon kehittäminen voi johtaa siihen, että yhä useampi ammattiin opiskeleva joutuu muuttamaan opintojensa takia toiselle paikkakunnalle.
Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastojen 2003/04 mukaan opintotuen saajia oli suunnilleen saman verran yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa (noin 85 000 henkilöä jokaisessa oppilaitosmuodossa). Oppilaitosasteittain tarkasteltuna lukukauden aikana opintolainaa nosti ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista noin 44 000 ja yliopistojen opiskelijoista noin 36 000. Näyttääkin siltä, että ammatillisten perustutkintojen laajentuminen kolmivuotisiksi ja opintorahan alhainen taso johtaa ammattiin opiskelevien yhä suurempaan velkaantumiseen opiskeluaikana.
Ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisesta on puhuttu paljon. Lähivuosina ammattiosaajia tarvitaan työmarkkinoilla yhä enemmän, kun pitkän työuran tehneitä suurten ikäluokkien edustajia siirtyy kiihtyvällä vauhdilla eläkkeelle. Jo nyt joillakin aloilla on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa. Toivottavasti opintotuen uudistamisessa eivät unohdu juhlapuheet ammatillisen koulutuksen tärkeydestä. Opintotuen parantaminen olisi konkreettinen toimi, jolla voidaan osoittaa arvostusta ammatilliselle koulutukselle.
SAK esittää lähivuosien aikana opintotuen kehittämisen painopisteenä on toisen asteen opintotuen epäkohtien korjaaminen. Selvitysmies Kurrin ehdotusten lisäksi on kaikilta itsenäisesti asuvilta poistettava vanhempien tuloharkinta opintotukea myönnettäessä. Ensimmäisenä toimena, olisi jo ensi vuoden valtion talousarviosta päätettäessä korotettava vanhempien vuositulorajoja 15 prosentilla. Selvitysmiehen mukaan tästä aiheutuisi valtiolle vuositasolla noin 10 milj. euron lisämeno.
Saana Siekkinen
koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry