Suomen kanta komission uudistettuun palveludirektiiviehdotukseen 4.4.2006, com (2006) 160
Eduskunta
Talousvaliokunta
1. Ehdotus syytä hyväksyä
Komission uudistettu ehdotus on hyvin lähellä Euroopan parlamentin äänestyksessä hyväksyttyjä muotoiluja kaikissa olennaisissa ja aiemmin kiistanalaisissa kohdissa (soveltamisala, alkuperämaaperiaate, työoikeus, lähetetyt työntekijät). Sen sijaan neuvoston joulukuisesta tekstistä on huomioitu lähinnä vain ne kohdat, jotka myös EP sisällytti omaan kantaansa.
Komissio on lukenut parlamentissa ja jäsenmaissa vallitsevaa poliittista ilmapiiriä ja tilannetta oikein. On realismia, että lopullinen direktiivi ei juurikaan voi poiketa siitä yhteisymmärryksestä, jonka EP:n suuret ryhmät saavuttivat helmikuussa, jotta palveludirektiivi saadaan ylipäätänsä säädettyä. Itävalta yrittää saada asian jopa päätökseen oman pj-kautensa onnistumisen merkiksi.
SAK:n huolenaiheet, jotka liittyivät ennen muuta kansallisten työehtojen varmistamiseen ja niiden valvonnan edellytysten turvaamiseen, on pitkälti ratkaistu komission uudistetussa ehdotuksessa. Esitys kunnioittaa työehtosopimuksia, lakko-oikeutta ja takaa sen, että työehtojen ja kuluttajasuojan valvonta on kohdemaan vastuulla. Se ei myöskään riisu tarpeettomasti keinoja, joilla työehtojen toteutuminen voidaan varmistaa. Se ei myöskään merkitse julkisten palvelujen pakkokilpailuttamista tai pakkoyksityistämistä.
Suomen tulee neuvoston jatkokäsittelyssä antaa tukensa komission esitykselle ja pyrkiä siihen, että direktiivi saataisiin nyt esitetyltä pohjalta säädettyä. Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunnassa 5.5. hyväksymistä tarkoittava kanta vastaa SAK:n mielipidettä.
2. Vesitys ei pidä paikkaansa
Soveltamisala on kaventunut alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Olisi silti väärin luonnehtia esitystä vesitetyksi ja vailla merkitystä olevaksi. Direktiivi on tärkeä askel Euroopan laajuisten palvelumarkkinoiden avaamiseksi, josta myös suomalaiset palvelualan yritykset ja työntekijät voivat hyötyä. Tämän osoittaa myös Etlan tekemä arvio.
Direktiivi voi jonkin verran edesauttaa myös ns. Lissabonin strategian toteutusta EU:ssa, sillä palvelumarkkinoiden entistä laajempi avaaminen voi lisätä kasvua ja työllisyyttä EU-maissa. Terveyspalvelujen jääminen kokonaisuudessaan soveltamisalan ulkopuolelle voi sen sijaan alan toimijoiden näkökulmasta olla takaisku.
Direktiivin varsinainen tarkoitushan on karsia niitä tosiasiallisia kilpailun ja palvelun tarjoamisen esteitä, joita varsinkin Keski-Euroopan vanhoissa jäsenmaissa on edelleen runsaasti. Tältä kannalta on merkityksellistä, että jäsenvaltiot velvoitetaan komission ehdotuksessa (artiklat 9 – 13) käymään läpi omat diskriminoivat lupajärjestelmänsä jo direktiivin toimeenpanoaikana, raportoimaan niistä ja purkamaan ne, mikäli ne ovat syrjiviä tai niitä ei voida perustella pakottavalla yleisellä syyllä.
3. Edustajan asettaminen taattava
Ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan parantamiseksi Suomi muutti v. 2005 lakia lähetetyistä työntekijöistä siten, että työnantajalla, jolla ei ole toimipaikkaa Suomessa, tulee olla edustaja Suomessa. Alkuperäinen komission direktiiviehdotus olisi kieltänyt edustajan asettamisen, mutta uudistettu ehdotus näyttäisi sen sallivan, kun kyse on tilapäisestä palvelun tarjoamisesta. KTM:n muistion mukaan edustajan asettamiskielto näyttäisi liittyvän pysyvää sijoittautumista käsittelevään artiklaan.
Sen varmistamiseksi, että Suomessa tehtävään työhön aina sovelletaan suomalaisia työehtosopimusten mukaisia työehtoja, on välttämätöntä huolehtia siitä, että ulkomaisella työnantajalla on edustaja, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. SAK pitää tärkeänä, että Suomen edustajat varmistavat direktiivin viimeistelyssä, ettei teksti kiellä edustajan asettamista siten, kuin siitä on säädetty laissa lähetetyistä työntekijöistä (1198/2005).
4. Muita näkökohtia
Komission esityksessä on vielä joitakin epäselviä termejä, kuten sosiaalipalvelujen kohdalla oleva rajaus &#;8221tarvitsevat henkilöt” (persons in the need). Viimeistelyssä nämä puutteet on korjattava, jotta tuomioistuimille jäisi mahdollisimman vähän tulkittavaa sen suhteen, mitä direktiivillä on tarkoitettu, kuten myös valtioneuvosto edellyttää.
Komissio on antanut ymmärtää, että lähetettyjen työntekijöiden osalta se valmistelee uutta erillistä tiedonantoa. Lähetettyjen lain muuttamiseen kohdistuu paineita myös uusien jäsenmaiden suunnalta.
Suomen tulee tulevana puheenjohtajamaana olla tarkkana ja huolehtia siitä, ettei tiedonannolla tai muutoinkaan miltään osin horjuteta sitä pääperiaatetta, että myös lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan aina työntekomaan työehtoja ja että niitä kyetään myös asianmukaisesti valvomaan. On varmistettava, että Suomessa äskettäin voimaan tullut, lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvontaa parantava uusi lainsäädäntö ja pian voimaan tuleva tilaajan vastuuta ja uusien EU-maiden työntekijöiden rekisteröitymistä koskeva lainsäädäntö eivät miltään osin vaarannu komission mahdollisten uusien toimien johdosta.
5. Tilaajan vastuu myös EU-lainsäädäntöön
Euroopan parlamentissa direktiivistä käydyissä äänestyksissä tilaajan vastuuta ja työmarkkinaosapuolten kanneoikeutta koskevat muutosehdotukset (MEP L. Lehtinen) saivat varsin laajaa kannatusta (15 – 18 ja 15 – 19). On odotettavissa, että molemmat aloitteet tulevat jatkovalmisteluun myös eurooppalaisella tasolla, sillä Lehtinen on saanut laadittavakseen mietinnön asiasta marraskuuhun mennessä.
Tilaajan vastuun ja rajat ylittävän työmarkkinajärjestöjen kanneoikeuden avulla voidaan huolehtia siitä, että työvoiman ja palveluiden vapaa liikkuvuus EU:ssa toteutuu tasapainoisella tavalla. Suomen tuleekin myötävaikuttaa siihen, että nämä periaatteet, joiden osalta maassamme on jo tehty lainsäädäntötoimia, etenevät aikanaan myös EU:ssa.