Suomen kansainvälistyvä harmaa talous
Eduskunta
Tarkastusvaliokunta
00102 Eduskunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on pyytänyt lausuntoa harmaan talouden laajuudesta ja ilmenemismuodoista tehdystä tutkimuksesta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.
Eduskunnan tilaama tutkimus osoittaa konkreettisella tavalla harmaan talouden laajuuden ja siitä aiheutuvat ongelmat. Jotta ongelmiin voitaisiin asian vaatimalla tavalla puuttua, jatkotoimien lisäksi on harkittava myös toiminnan suuntaa ja painopisteitä. Lausuntopyynnössä lausujia pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti kolmeen asiaan, jotka ovat tämän lausunnon väliotsikoita.
1. Tutkimuksen tulokset SAK:n ja SAK:laisten toimialojen kannalta
Tutkimuksen mukaan harmaan talouden laajuus vuonna 2008 oli 5.5&#;82117.5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroina lausuttuna näin mitattu fiskaalinen, verotuksen ulkopuolelle jäävä, harmaa talous oli 10–14 miljardia euroa. Vuoden 2008 valtion tulo- ja menoarvion loppusummasta se on 22–31 prosenttia. Tämä arvio perustuu varsin monipuoliseen aineistoon, mutta pääasiallisena menetelmänä ovat ilmeisesti olleet työtuntivertailut. On syytä huomata, että pääomavaltaisilla aloilla muitakin menetelmiä tarvitaan, ja että niiden käyttö johtaa yleensä vielä suurempiin lukuihin, kuten professori Friedrich Schneider on osoittanut.
Joka tapauksessa näin suuri vuoto ei ole vain taloudellinen, taloudenpitäjien toimintaedellytyksiin vaikuttava ongelma, vaan yhteiskunnallinen, talousjärjestelmän uskottavuutta ja oikeudenmukaisuutta koskeva ongelma. Siten ongelmaan puuttumisen tulisi olla hallituksen asialistan kärjessä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen toiminnan organisointi erillisiksi, sisäisen turvallisuuden ohjelmiksi, jonka koordinointi on hoidettu määräaikaisen projektin (VIRKE) resurssein ei ole antanut toiminnalle sille kuuluvaa arvoa. SAK:n mielestä toimintaorganisaatio on arvioitava uudelleen.
Tutkimuksen mukaan vuodot koskevat kaikkia tuotannontekijätuloja, mutta suurinta kasvu on ollut kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 prosenttia kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle. Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen todellisia haltijoita on tänä päivänä lähes mahdotonta identifioida ja verottaa. Tästä ongelmasta SAK on lausunut useampaan otteeseen. Kaikki tuotannontekijätulot pitäisi saada yhdenvertaisen verokohtelun piiriin, ja siksi toimintaa on uudelleensuunnattava siten, että myös harmaa pääomatulo otetaan asianmukaisen tarkastelun kohteeksi.
Tutkimuksen mukaan harmaa talous korostuu SAK:laisilla aloilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä liikenteessä. Syynä tähän ovat näille aloille tyypilliset työn organisointimuodot, kuten runsas alihankinta ja ulkomaisen työvoiman käyttö. Vuodesta 2007 voimassa ollut tilaajavastuulaki ei lain seurantatutkimuksen mukaan ongelmia ole ratkaisua ongelmiin tuonut. On jopa mahdollista, ja rakennusalan osalta suorastaan ilmeistä, että tilanne näillä toimialoilla on entisestään huonontunut. Syynä tähän ovat muutokset toimintaympäristössä, kuten 8.1.2010 alkanut palvelujen vapaa liikkuvuus EU-alueella sekä eräät EU-tuomioistuimen päätökset työntekomaan lainsäädännön, kuten työehtojen, heikosta sitovuudesta kilpailulainsäädäntöön verrattuna.
Tässä mainitut työvaltaiset alat ovat myös aiemmassa tutkimuksessa osoittautuneet kärkialoiksi, siksi on syytä olettaa, että ne pysyvät myös jatkossa kärkialoina.
Kesällä tehdyn haastattelukierroksen perusteella näillä aloilla ml. metalliala esiintyy runsaasti ongelmia työntekijöiden työehdoissa kuten alipalkkauksessa ja sosiaaliturvan puutteissa. Nämä ongelmat yhdistettiin voimakkaasti ulkomaisten yritysten palveluksessa olevaan, vuokrattuun tai aliurakoinnissa käytettyyn työvoimaan.
Kuljetusalalla alipalkkaus ja työpäivän laiton pidentäminen ovat isoja ongelmia myös kotimaisissa yrityksissä, ravintola-alalla alipalkkaus on yleistä erityisesti etnistaustaisissa ravintoloissa. Metallialalla erityispiirteenä on ulkomaisten työntekijöiden palkan maksaminen pääosin päivärahana varsinaisen palkan osuuden jäädessä vähäiseksi.
Nämä ongelmat ovat johtaneet kilpailun vääristymiseen ja suomalaisten pienyritysten häviämiseen urakkakilpailuissa erityisesti rakennus- ja metallialoilla. Näillä aloilla keskeisenä ongelmana ovat täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaiset yritykset, jotka pystyvät hinnoittelemaan urakkansa 20 – 25 % suomalaisia kilpailijoitaan halvemmiksi sen vuoksi, etteivät ne itse maksa veroja, eivät peri niitä työntekijöiltä eivätkä maksa työehtosopimusten mukaisia palkkoja.
Kuljetusalalla vastaavaa kilpailun vääristymää syntyy täällä Suomen sisäisiä ajoja ajavista ulkomaalaisista kuljetusyrityksistä. Suurempi ongelma on kuitenkin kotimaista perua eli suuret toimeksiantajat pystyvät alihinnoittelemaan kuljetukset tavalla, joka pakottaa pienet kuljetus-liikkeet epäterveeseen hintakilpailuun palkkausta alentamalla ja sosiaaliturvamaksuja kiertämällä.
Harmaan talouden ilmiöt liittyvät keskeisesti myös kotimaiseen alihankintaan ja vuokratyövoiman käyttöön. Julkishallinnossa harmaa talous liittyy toimintojen ulkoistamiseen. Tämä on herkkä alue myös korruption kannalta. Vuokratyövoiman, itsensä työllistävien ja hallinnon sisään rakennetun yritystoiminnan osuus on koko ajan kasvamassa ja tämä luo lisäalustaa myös harmaalle taloudelle.
2. Tutkimuksen johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
SAK kannattaa kaikkia tutkimuksen toimenpide-ehdotuksia (sivu 4 ja sivut 291 – 294). Eräät niistä, kuten rakennusalan käännetty arvonlisäveromenettely ja rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosi-ilmoitukset verohallinnolle sekä tyyppihyväksytyt kassakoneet ravintola-alalla, ovat alakohtaisia. Tältä osin SAK yhtyy Rakennusliiton ja Palvelualojen ammattiliiton lausuntoihin.
Budjettiriihessä ja sen jälkeen valtioneuvosto on jo päättänyt toteuttaa osan ehdotuksista. Yksi niistä on määräaikaisen viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin vakinaistaminen siten, että ryhmän työtä jatkaisi vakinainen, verohallituksen alaisuuteen perustettava harmaan talouden selvityskeskus. Jo aiemmin valtioneuvosto on päättänyt käännettyyn arvonlisäveromenettelyyn siirtymisestä. SAK antaa täyden tukensa näille päätöksille.
Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin ehdotuksiin:
Ulkomainen työnantaja ja hänen Suomessa oleva edustajansa tulisi yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa säätää yhteisvastuullisiksi ulkomaalaiselle Suomessa tehdystä työstä maksetuista palkoista perittävästä lähdeverosta tai niistä toimitettavista ennakonpidätyksistä.
Tutkimuksen mukaan tämä ongelma koskee lähinnä rakennusalaa, mutta SAK:n arvion mukaan ongelma on yleisempi, ja tulee ajan saatossa yleistymään. Tutkimuksesta ei ilmene, millaisia lainsäädäntötoimia ehdotuksen toimeenpano edellyttää, kuten ei myöskään sitä, mitä kokemuksia yhteisvastuullisuudesta on muissa yhteyksissä saatu. Ehdotus vaatinee lisäselvityksiä.
Tilaajavastuulakia tulisi kehittää enemmän tosiasiallista vastuuta sisältäväksi laiksi sen toimeenpanosta saatujen kokemusten perusteella.
Tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaisi tilaajavastuun ulottamista koko aliurakoitsijaketjuun siten, että työehtosopimusten tosiasiallinen noudattaminen toteutuisi, ja että tämän vastuun laiminlyönti sanktioitaisiin nykyistä tehokkaammin. SAK kannattaa esitystä. Tilaajavastuuta tehostamalla mahdollistetaan rehellisesti toimien yritysten kilpailumahdollisuudet ja estetään alipakkausta. Erityisesti alihankintaketjun loppupäässä olevat ulkomaiset työntekijät ovat haavoittuvassa asemassa.
Työehtojen valvonta on saatava ajan tasalle. On myös kehitettävä välineitä ja koulutettava viranomaisia, jotta kiskonnan tapaiset työsyrjintätapaukset tunnistetaan paremmin ja niistä saadaan rikoksen vakavuutta vastaavat tuomiot.
Kaupparekisteritietojen tosiasiallinen julkisuus tulisi toteuttaa yritystietojärjestelmän (www.ytj.fi) tarjoamien tietojen laajentamisella.
Tutkimuksen mukaan tämä näiden tietojen julkisuus on nykyään näennäistä ja haittaa siten mm. tilaajavastuuseen liittyvien vastuiden todellista kantamista. SAK:n mielestä tämäkin asia on syytä laittaa pikaiseen jatkovalmisteluun. Viimeisten 5 vuoden aikana asiassa ei näytä tapahtuneen olennaista edistymistä.
Rahanpesun valvontaa varten saatujen tietojen käyttömahdollisuus verovalvonnassa tulisi säätää mahdolliseksi
Tutkimuksesta ei ilmene, millä perusteella käyttömahdollisuus on toistaiseksi estetty. Mutta SAK:n arvion mukaan nämä ovat olennaisia tietoja, joiden avulla on mahdollisuus jäljittää järjestäytyneen rikollisuuden ydinryhmän hyvin suunniteltuja ja suuria rahamääriä käsittäviä toimia. On syytä olettaa, että harmaan ja mustan talouden välillä on yhteys, ja että sen yhteyden selvittäminen edellyttää kaiken käytettävissä olevan viranomaistiedon saattamista verottajan käyttöön.
Verohallinnolle on annettava oikeus suorittaa vertailutietotarkistuksia luottolaitoksissa.
Tätä oikeutta SAK on ajanut jokaiseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiseen ohjelmaan. Perustelu on sama kuin edellä: ydinryhmän keskinäisten rahansiirtojen selvittämiseen. Se, missä määrin tällä keinolla päästään kansainvälisten rahansiirtojen jäljille, vaatii kuitenkin lisäselvityksiä, kuten tutkimuksessa todetaan. Tutkimuksen mukaan tämä oikeus on ollut käytössä Ruotsissa jo pitempään, ja että tulokset sen käytöstä ovat todella hyvät.
Hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuus on toteutettava
SAK:ssa on pidetty erittäin ongelmallisena sitä, että pääomatulojen hallintarekisteröinti ja sitä vastaavat järjestelyt, joissa edunsaajan identifioinnista on käytännössä luovuttu, ovat voineet jatkua ja jopa laajentua. Niin kauan kuin edunsaajaa ei identifioida, harmaan talouden vastaisessa toiminnassa on pääomatulojen mentävä reikä. On kaikki syy olettaa, että näitä porsaanreikiä hyödyntävät myös suomalaiset verovelvolliset, ja että veromenetykset tällaisesta toiminnasta ovat kasvussa, kuten tutkimuksessa selkeästi osoitetaan.
Etävälittäjältä tulisi vaatia toimiluvan edellytyksenä sitoumus siitä, että ne toimittavat suomalaisia kaupankävijöitä koskevat tiedot verohallinnolle.
Tämäkin muutos on SAK:n mielestä välttämätön, jotta pääomatulot saataisiin samalle viivalle muiden tuotannontekijätulojen kanssa. Vastaava säännös on jo voimassa Ruotsissa.
3. SAK:n omat ehdotukset harmaan talouden torjunnan kehittämiseksi
Ulkomaiset yritykset ja niiden palveluksessa olevat työntekijät on harmaan talouden näkökulmasta luokiteltavissa kahteen ryhmään. Näitä ovat vuokratut työntekijät ja sellaiset Suomessa ulkomaisen työnantajan lukuun toimivat, joiden työnantajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa.
Olennaista SAK:n kannalta on se, miten verovalvonta näiden ryhmien osalta järjestetään. Jos Suomessa aliurakoita tarjoavat ulkomaiset yritykset halutaan ainakin palkkakustannuksiltaan samalle viivalle suomalaisten yritysten kanssa, asiaa voidaan työntekijöiden verotuksen osalta pyrkiä ratkaisemaan seuraavilla tavoilla:
1. Laajennetaan verosopimuksissa oleva työvoiman vuokrauksen määritelmä niin laajaksi, että se kattaa ainakin sellaiset aliurakointitilanteet, joissa kysymys on lähinnä työpanoksesta ilman merkittävää pääoman sijoitusta, taikka
2. Lyhennetään verosopimuksissa oleva rakennus-, kokoonpano- tai asennustoiminnan kiinteän toimipaikan syntymiseen edellytettävä aika selvästi nykyistä lyhyemmäksi, esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi.
Lisäksi on luotava valvontamekanismit, joilla Suomen verotusoikeuden syntymisen edellytyksiä voidaan tosiasiallisestikin kontrolloida sekä varmistettava verojen kertyminen joko lähdeveron perimisvelvollisuudella taikka edustajan/toimeksiantajan vero-vastuulla.
Asia vaatii jatkoselvityksiä. Mutta nyt käytettävissä olevin tiedoin kannatamme vaihtoehtoa 2, koska siinä verovelvollisuuden kriteerit olisivat selkeämmin määriteltävissä kuin vaihtoehdossa 1. Verotusoikeuden laajennus rakennus-, kokoonpano- ja asennustoimintaan olisi myös helpommin läpivietävissä ja kohdistuisi juuri niihin aloihin, joilla ulkomainen yritystoimintaa aiheuttaa eniten kilpailuhäiriöitä.
Tarkemmin tästä ja eräistä muista asioista SAK tulee lausumaan omassa harmaan talouden vastaisessa puheenvuorossaan, joka julkaistaan loka-marraskuun aikana.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry