Selvitys maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista

Sisäasianministeriö
Maahanmuutto-osasto
PL 26
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne SM103:00/2008

Maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista valmistunut selvitys on kattava systemaattinen kuvaus erityisesti viranomaistoimenpiteistä, joita maahanmuuttajaan kohdennetaan Suomessa hänen työllisyyttä edistääkseen. Erityisen ansioitunut selvitys on siksi, että se ei käsittele maahanmuuttajia yhtenä homogeenisenä ryhmänä vaan on kartoittanut minkälaisista, minkä ikäisistä ja missä elämäntilanteessa olevista ihmistä maahanmuuttajaväestö koostuu. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa toisaalta konkreettisten toimenpide-ehdotusten tekemisen ja auttaa toisaalta poliittisia päättäjiä priorisoimaan esitetyt ehdotukset, mitoittamaan ne oikein ja arvioimaan lisärahoitustarpeen suuruuden toimenpiteiden toteuttamiseksi.

SAK pitää selvityksen tavoitetta maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työhön sitoutumisen vahvistamisesta kannatettavana. Myös mahdolliset kannustinloukut oli hyvä selvittää. Selvitysmies Arajärvi onkin painottanut ihan oikein, että kehittämisehdotusten painopisteen pitää olla maahanmuuttajien koulutuksessa ja työssä tarvittavassa suomen tai ruotsin kielen taidon antamisessa ja ammatillisen pätevyyden saavuttamisessa. Erityisen keskeisiä esityksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat maahanmuuttajien neuvonnan ja ohjauksen lisääminen, viranomaisvoimavarojen varmistaminen, viranomaisvastuiden selkeyttäminen sekä seurantajärjestelmän ja kehittämisindikaattoreiden luominen sekä kotouttamissuunnitelmien soveltamisalan laajentaminen ja sen muuttaminen oikeudeksi samalla kun eräitä viranomaistoimenpiteitä muutettaisiin velvoittaviksi.

1. Tärkeimmät toimenpide-ehdotukset

Myös Arajärven esittämä kuvaus maahanmuuttajan työllistymisprosessiksi edistäisi toimiessaan maahanmuuttajan yhteiskuntaan ja työhön sitoutumista. Selvityksessä onkin listattu kappaleessa 7.2. toimia viranomaisten tehtävien ja velvollisuuksien selkeyttämiseksi koskien erityisesti työvoimaviranomaisia, opetushallintoa, suomen ja ruotsin kielen opettamistoimia ja kuntia. SAK priorisoi runsaista hyvistä ehdotuksista viranomaisten tehtävien ja velvollisuuksien selkeyttämisen osalta sitä, että maahanmuuttajille pitää taata mahdollisuus päästä kieliopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen lisäämällä neuvontaa ja ohjausta ja tarvittaessa osaamista tehtävän kartoituksen avulla ja taata viranomaisille riittävät voimavarat, joka käsittää henkilöstön lisäksi henkilöstökoulutusta. Erityisen tärkeää on heikkenevän työllisyystilanteen vallitessa turvata työvoimapalvelujen saatavuus myös maahan muuttaneille. Tärkeää on myös luoda maahanmuutolle ja maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymisen seurannalle seurantajärjestelmä ja kehittää indikaattorit seurannan jatkuvuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Työvoimaviranomaisten toiminnan kehittämisessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota TE-toimistojen edellytyksiin maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksien arvioinnissa varsinkin kielitaidon sekä ammatillisen pätevyyden suhteen. Lisäksi on tärkeää laajentaa tutkimusta maahanmuuttajien työllistymisestä ja siihen vaikuttavista seikoista. Työvoimapoliittisen maahanmuuttajakoulutuksen vaikuttavuutta on arvioitava. Lainsäädäntöä muuttamalla voidaan nopeuttaa kotoutumissuunnitelman laadintaa sekä lisätä toiminnan vaikuttavuutta nopeuttamalla myös maahanmuuttajan tosiasiallista pääsyä työllistämistoimenpiteiden ja kotouttamissuunnitelman toteuttamisen piiriin.

Opetusviranomaisten osalta maahanmuuttajien työllistymistä edistävän koulutuksen tehostamiseksi pitäisi ensinnäkin ohjata maahanmuuttajat tehokkaasti koulutukseen ja ammattitaitoa täydentävään koulutukseen sekä varmistaa heidän aikaisemmin hankkimiensa tietojen ja taitojen hyödyntäminen. Myös maahanmuuttajien aikaisempien opintojen vastaavuuden arviointia olisi nopeutettava ja laajennettava ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutustarvetta vastaavaksi sekä vahvistettava ammattikorkeakouluun valmistavaa koulutusta. Nykyistä tehokkaammin voitaisiin käyttää hyväksi ammattikorkeakoulujen osaamisen tunnustamista ja mahdollisuuksia täydentää jo suoritettuja opintoja. Kielikoulutus olisi myös kytkettävä olennaiseksi osaksi muuta koulutusta.

Kielenopetuksesta vastaavien viranomaisten pitäisi puolestaan järjestää opetusta maan kaikissa osissa ja vielä siten, että opetuksen organisoinnissa ja kilpailuttamisessa otettaisiin huomioon opetuksen järjestäjien tosiasialliset mahdollisuudet ja turvattaisiin opetuksen hyvä laatu. Perustaidot hallittuaan maahanmuuttajan kielenopetus olisi suunnattava erityisesti hänen ammatissaan tai työelämässä tarvitsemaan kielitaitoon hyödyntäen ammatin opiskelun antamia mahdollisuuksia. Kuntien pitäisi puolestaan maahanmuuttajien työllistymistä edistääkseen tehostaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja saattaa kotoutumisohjelmat vastaamaan paremmin vaatimuksia, joilla maahanmuuttajat työllistyisivät oikeasti niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Kuntien olisi myös huolehdittava sosiaalisesta monimuotoisuudesta erityisesti asumisen suhteen ja toteutettava toimenpiteitä ja ohjelmia, joilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Kunnille olisi luonnollisesti taattava voimavarat huomioiden niiden uudet velvollisuudet.

2. Työnantajan perehdytettävä maahanmuuttaja riittävästi työtekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja varmistettava yhdenvertaisuuden toteutuminen työpaikalla

Työllistymisen esteet ovat valitettavan usein asenteellisia. Täydellistä suomen kielen taitoa vaaditaan sellaiseenkin työhön, jossa pärjäisi vähemmällä taidolla. SAK on erityisen tyytyväinen ehdotuksesta, jonka mukaan työnantajaa suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta ja koulutusta työelämän käytännöistä. Sen lisäksi esimiehiä, luottamusmiehiä ja työyhteisöjä on koulutettava kohtamaan muita kulttuureja.

Suositus nimenomaan riittävästä ohjauksesta on tärkeä vaikka työnantajalla on tälläkin hetkellä velvoite perehdyttää työntekijänsä työhän. Tämä jää kuitenkin erityisesti maahanmuuttajankin osalta usein riittämättömäksi mm. siihen varatun lyhyen ajan vuoksi. Myös niin esimiesten kuin luottamusmiestenkin monikulttuurisuuskouluttaminen on myös toistaiseksi valitettavan vähäistä, vaikka työnantajissa löytyy toki poikkeuksia.

Olisi erittäin suotavaa, että työnantajat kouluttaisivat esimiehiään ja työntekijöitään myös työsopimuslain osalta, joka edellyttää mm. jokaiselta työnantajalta työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja kieltää työntekijän eri asemaan asettamisen iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Maahanmuuttajien kolminkertainen työttömyysprosentti kun todistaa omalta osaltaan valitettavasti sitä, että heihin kohdistuvaa työhönottotilanteissa tapahtuvaa syrjintää ilmenee edelleen myös Suomessa.

Tasa-arvoa ja muuta yhdenvertaisuutta voidaan edistää työpaikalla esimerkiksi laatimalla erillinen yhdenvertaisuussuunnitelma tai käsittelemällä syrjimättömyyttä henkilöstö- tai tasa-arvosuunnitelmien tai muiden suunnitelmien yhteydessä. Tällöin voidaan kiinnittää huomiota työyhteisön syrjimättömyyteen sekä siihen, ettei maahanmuuttajia syrjitä työhönotossa. Samalla voidaan edistää maahanmuuttajien uralla etenemistä. Ristiriitojen tehokkaammaksi selvittämiseksi SAK on esittänyt yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistamaan asetetussa toimikunnassa, että sovittelua laajennetaan työpaikoille. Tällä SAK tarkoittaa sitä, että viranomaisella, kuten vähemmistövaltuutetulla, pitäisi olla tarjota ns. hyviä palveluita ristiriitatilanteiden selvittämiseksi muissa kuin työ- ja virkaehtosopimusasioissa.

Työehtoasioissa valvontaa on tehostettava. Erityisesti on huolehdittava, että maahanmuuttajille maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa myös vuokratyössä ja alihankintana tehtävässä työssä. Eräiden SAK:laisten liittojen ja luottamusmiesten mukaan ulkomaalaisen euro on 50 senttiä, ja ulkomaalaisen naisen vielä tätäkin vähemmän. SAK onkin esittänyt ammattiliitoille kanneoikeutta yhdenvertaisuuden tehokkaammaksi turvaamiseksi. Kanneoikeutta tarvitaan myös siksi, että näillä näkymin viranomaisvalvontaa ollaan vähentämässä.

Maahanmuuttajanaisten asema on usein vaikeampi kuin miesten. Tämän vuoksi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

3. SAK – Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö

SAK edistää omalta osaltaan erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen kansalaisjärjestäytymisen kautta tarjoamalla mahdollisuuden kuulua SAK:laisiin liittoihin ja luonnollisesti tiedottamalla maahanmuuttajille työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä samoin kuin suomalaisillekin. Miljoonajäsenistä SAK:ta voidaan pitää myös maahanmuuttajien suurimpana järjestönä Suomessa. SAK:n eri liittojen jäseninä on tälläkin hetkellä yli 13 500 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa jäsentä, joista osa toimii työpaikkojensa luottamismiehinä tai muuten aktiivisesti ay-liikkeessä. Eniten maahanmuuttajia on Metallityöväen liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. SAK:n mielestä monikulttuurisen yhteiskunnan arvoja ovat:

• erilaisuuden hyväksyminen
• yhdenvertaisuus
• suvaitsevaisuus
• tasa-arvoisuus
• oikeudenmukaisuus

SAK:lla oli 2008 vuoden loppuun Tallinnassa työelämän infopiste, joka neuvoi Suomeen töihin aikovia Suomen työmarkkinoiden keskeisistä pelisäännöistä sekä työntekijöiden oikeuksista, velvollisuuksista ja ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Tallinnan infopisteen työtä jatkaa ns. Bastun-hanke. Tietopaketti Suomeen töihin aikoville löytyy infopisteen nettipalvelusta edelleen osoitteesta www.sak.fi/tallinn. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat julkaisseet koulutusaineiston työelämän yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Mahmoud, Mertsi ja Maija – Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki -aineiston tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta ja vähemmistöjen osallisuutta työelämässä, työpaikoilla ja ammatillisessa toiminnassa.

SAK on myös osallistunut ”Meitä on moneksi ”-käännös- ja koulutusmateriaalien tuottamiseen ja jakeluun. Materiaali on suunnattu jäsenten ja maahanmuuttajien kouluttamiseen ja myös kouluttajien kouluttamiseen ja se on saatavilla puolan, romanian, venäjän ja suomen kielellä. Sama koskee oppaita ulkomaalaisen työskentelyyn Suomessa ja ulkomaisen työntekijän rekrytoinnista ja palkkaamisesta. Lisäksi SAK:n www- sivustoilta löytyy tietoa ulkomaalaisen työntekijän rekisteröinnistä suomen ja venäjän kielellä sekä tiivistelmä Työmarkkina-avaimesta: Informaatiopaketti työelämän keskeisistä käsitteistä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry