SAK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 20.7.2009 nro STM053:00/2009

Luonnoksessa esitettävät muutokset ovat osa SATA-komitean sosiaaliturvan uudistamislinjauksia. Ne perustuvat pääosin tammikuussa 2009 neuvoteltuihin työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskeviin esityksiin vuosille 2009-2014 (ns. sosiaalitupo), jolta osin SAK on sitoutunut niiden toteuttamiseen.

SAK pitää luonnoksessa esitettyjä muutoksia työttömyysturvaan pääosin myönteisinä. Niiden seurauksena työttömyyspäivärahojen taso paranee erityisesti aktiiviaikana, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuminen tulee entistä houkuttelevammaksi ja ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy helpottuu. Samalla lainsäädäntö selkiytyy jossain määrin nykyiseen verrattuna, vaikkakin uuden lainsäädännön toimeenpano on nykyistä työläämpää. Toisaalta luonnokseen sisältyy myös joitain palkansaajan näkökulmasta haitallisia uudistuksia.

Työssäoloehdon lyhentämisen ja paluuehdon tarkastelujakson pidentämisen seurauksena palkansaajan on nykyistä helpompi hankkia oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Muutos parantaa erityisesti nuorten ja pätkätyöntekijöiden toimeentuloturvaa, ja on siten erittäin tarpeellinen.

SAK on tyytyväinen, että useat luonnoksessa ehdotettavat muutokset kannustavat työnhakijoita osallistumaan aktivointitoimenpiteisiin ja että kannusteet ovat luonteeltaan enemmän porkkanaa kuin keppiä. Merkittävin kannustin on päivärahan maksaminen korotettuna työllistymistä edistävien palvelujen aikana. Lisäksi luonnoksessa esitetään, että aktiiviaikana työttömyysetuutta maksettaisiin omavastuuajan, korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen estämättä, ja että toimenpiteiden ajalta maksetut etuuspäivät toisaalta laskettaisiin omavastuuaikaan. Tämä kannustaa osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin etenkin heti työttömyyden alkuvaiheessa, millä on parhaimmillaan työllisyyttä edistävä vaikutus. Toimenpiteisiin kannustaa osallistumaan myös se seikka, että julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvun mukaiset aktivointitoimenpiteet pidentäisivät jatkossa työssäoloehdon tarkastelujaksoa. SAK on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyisessä taloustilanteessa halukkaille työnhakijoille ei ole tarjolla riittävästi aktivointivaihtoehtoja.

Koulutuksen aikaisten tukien yhdistäminen ja sulauttaminen osaksi aktiiviajan korotettua tukea selkeyttää koulutuksen aikaista turvaa ja asettaa eri aktivointimuodot samanarvoisempaan asemaan verrattuna nykytilaan. Muutoksen seura- uksena työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetut etuuspäivät kuluttavat jatkossa päivärahan 500 päivän maksimiaikaa, mikä on saanut paljon kritiikkiä SAK:n jäsenistön keskuudessa. Toisaalta muutos kannustaa menemään koulutukseen jo työttömyyden alkuvaiheessa, millä voi olla työllistymistä edistäviä vaikutuksia.

Päivärahan maksaminen korotettuna 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä työnhakijoille, joilla on vähintään kolmen vuoden työhistoria, parantaa työttömyysturvajärjestelmän kykyä vakuuttaa vakiintunutta tulotasoa ja helpottaa työttömäksi joutuvien ja lomautettujen sopeutumista uuteen alhaisempaan tulotasoon. Toimeenpanovaiheessa etuuksien maksajille on syytä painottaa, että 20 päivän korotuksen edellytyksenä olevan kolmen vuoden työssäoloajan selvittämisessä olisi pyrittävä siihen, ettei selvittäminen tarpeettomasti viivytä hakemuksen käsittelyä. Seikkaan on kiinnitetty hyvin huomiota luonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Uusien aktiiviajan ja 20 päivän korotusten lisäksi eräät muut luonnoksen ehdotukset parantavat ansiosidonnaisen päivärahan tasoa nykyiseen verrattuna. SAK muistuttaa, että nyt ehdotettavien parannusten jälkeenkin pieni- ja keskituloisten ansiosidonnainen työttömyysturva on Suomessa Pohjoismaiden heikointa.

SAK:n jäsenistö on kritisoinut lisäpäivien alaikärajan nostoa vuodella. Ikääntyneet joutuvat esimerkiksi henkilöstön vähentämistilanteissa usein ensimmäisiksi irtisanotuiksi, ja heidän uudelleentyöllistymisensä on usein vaikeampaa kuin nuo remmilla. Tätä taustaa vasten onkin tärkeää, että ikääntyneinä työttömäksi joutuneille turvataan työ ja toimeentulo kunnan työllistämisvelvoitteen avulla siten, että kunnan on järjestettävä ikääntyneille työssäoloehdon täyttävä työ. Asiasta ollaan säätämässä TEM:ssä valmistuneessa luonnoksessa julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin tehtäviksi muutoksiksi. Luonnoksessa työttömyysturvalain muutoksiksi esitetään, että kunnan työn avulla saatava uusi ansiopäiväraha on vähintään yhtä suuri kuin sitä edeltävä ansiopäiväraha. Näin ollen sellaisten henkilöiden toimeentulo ei heikkene, jotka eivät nykytilanteeseen verrattuna pääse tulevaisuudessa lisäpäiville.

Sovitellun päivärahan enimmäiskestosta luopuminen lopullisesti on tervetullut muutos. Muutos tukee ja kannustaa osa-aikaiseen työllistymiseen, jos kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Etenkin pitkään kestävässä heikossa taloustilanteessa tarve sovitellun päivärahan pidempiaikaiselle maksamiselle kasvaa. Sovittelujäjjestelmään jää kuitenkin monia kehitystarpeita. Sovittelun byrokraattisuutta tulisi pyrkiä vähentämään. Lisäksi lomautettujen kuuluminen sovittelun piiriin on aiheuttanut ongelmia SAK:n jäsenliitoissa.

Esitysluonnoksen perusteluissa arvioidaan, että uuden lainsäädännön toimeenpano on hieman nykyistä lainsäädäntöä työllistävämpää, koska hakemuksen ratkaisemista varten selvitettävien asioiden määrä kasvaa. Työttömyysturvan kehittämisessä olisikin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota toimeenpanon yksinkertaistamiseen. Ansiopäivärahahakemuksen ratkaisemiseen liittyvää byrokratiaa voitaisiin keventää esimerkiksi yksinkertaistamalla palkanmäärittelyä, luopumalla lomarahan, lomakorvausten ja lomaltapaluurahan vähentämisistä, luopumalla palkan uudelleenmäärityksestä toistuvien lomautusten tapauksessa tai yksinkertaistamalla sovitellun päivärahan maksatusta.

Toisaalta esitetyt muutokset vähentävät työttömyysturvalain erilaisia poikkeustilanteita esimerkiksi työssäoloehdon ja paluuehdon osalta. Lisäksi eri etuuksien maksimiaikojen laskennan nollautumissännöt yhtenäistyvät, kun jatkossa ne perustuvat pääosin työssäoloehdon täyttymiseen. Samoin koulutusaikaiset etuudet yhtenäistyvät nykyisestä. Näin ollen uudistukset osaltaan helpottavat työttömyysturvajärjestelmän rakenteen ja etuuksien ymmärtämistä. Varsinkin eri perustein maksettavien korotusosien ensisijaisuusjärjestyksen ja niiden keskinäisten suhteiden kirjaaminen selkeästi lakiin helpottaa järjestelmän hahmottamista.

Myös työttömyysturvalain rakenne selkiytyy muutosten myötä nykyisestä. Esimerkiksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavia etuuksia koskevien yleisten säännöksien kokoaminen uuteen 9 lukuun on lakia selkeyttävä.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan yrittäjien työttömyysturvaan paljolti samoja muutoksia kuin palkansaajan työttömyysturvaan. Täysin samansisältöisen sosiaaliturvan toteuttaminen palkansaajille ja yrittäjille ei ole perusteltua, koska yrittäjien asema työelämässä on erilainen kuin palkansaajien. Yrittäjä kantaa riskin yritys toiminnan onnistumisesta, mutta menestyvä yritystoiminta myös antaa yrittäjälle vapauksia, joita ei palkansaajalla ole. Sosiaaliturvan tehtävä ei ole laajamittaisesti kantaa yrittäjätoiminnan riskejä. Näin ollen kaikkia palkansaajan sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia ei ole aina syytä tehdä sellaisenaan myös yrittäjien sosiaaliturvaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry