Sähkön jakeluhäiriöiden ehkäiseminen ja jakelun toiminnalliset tavoitteet
KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
PL 32
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntö KTM003:00/2006
Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 6.2.2006 työryhmän kartoittamaan niitä keinoja ja valmiuksia, joita sähkönjakelijoilla tulisi olla jakeluhäiriöiden ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Tavoitteeksi asetettiin sähkökatkojen pitäminen mahdollisimman lyhyinä. SAK:n jäsenliitto Sähköliiton edustajat olivat työryhmän kuultavina huhtikuussa. Työryhmän raportti julkistettiin 19.12.2006.
Työryhmä toteaa, että sähkömarkkinalaissa säädetystä verkon kehittämisvelvollisuudesta huolimatta jakeluverkon keskeytysajat eivät ole viimeisen vuosikymmenen aikana lyhentyneet. Tästä on aiheutunut hankaluuksia ja taloudellisia menetyksiä sekä kotitalouksille, yrityksille, mökkiläisille että maatalouden harjoittajille. Pisimpiä katkokset ovat olleet harvaan asutulla maaseudulla, mutta isoja sähkökatkoja on sattunut myös pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupungeissa.
Suurin osa sähkönjakelussa aiheutuneista keskeytyksistä aiheutuu tuulen ja lumikuormien sähköjohdoille kaatamista puista. Pääasiallisin keino vähentää suurhäiriöitä ja niiden vaikutuksia on investoida verkkoon vuosittain enemmän ja lisäämällä korjaushenkilökunnan määrää. Ilmajohtojen korvaaminen maajohdoilla on tehokas toimenpide myrskyvahinkoja vastaan. Johtolinjojen reunusmetsien raivaus myös ennaltaehkäisee katkoksia. Katkojen pituus riippuu puolestaan siitä, kuinka nopeasti ja kuinka paljon korjausmiehistöä saadaan liikkeelle.
Myös jakeluverkoston rakenteeseen tehtävillä muutoksilla voidaan vaikuttaa katkosaikoihin. Ongelmallisten kohteiden keskeytysaikaa voidaan lyhentää rakentamalla kohteeseen varasyöttöyhteys. Varasyöttöyhteys voidaan muodostaa rakentamalla säteittäinen verkko rengasmaiseksi, jolloin kahden johtolähdön välille rakennetaan varayhteys, joka normaalissa käyttötilanteessa ei ole käytössä. Varasyöttöyhteyksiä voidaan rakentaa myös naapuriyhtiöiden verkkoihin, mikä lyhentäisi suurempien vikojen aiheuttamia keskeytysaikoja.
Työryhmä pitää tarpeellisena, että säädösteitse asetetaan yleiset tavoitetasot jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Työryhmä ehdottaa uuden erillisen työryhmän asettamista laatimaan nopealla aikataululla esitys sähkönjakelun toimitusvarmuuden kriteeristöksi ja tavoitetasoksi sekä selvittämään niihin liittyvät hyöty- ja kustannusvaikutukset.
Työryhmä esittää lisäksi, että sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännös, joka edellyttää verkonhaltijoiden laativan erillisen varautumissuunnitelman suurhäiriöiden varalle. Varautumissuunnitelmien tulisi olla riittävän kattavia, jotta niiden avulla voitaisiin turvata toimintaedellytykset jakeluhäiriön selvittämiselle laajassakin suurhäiriötilanteessa.
Energiamarkkinavirasto aikoo kehittää sähköyhtiöiden taloudellisen valvonnan menetelmiä siten, että sähkökatkoksia koskeva tieto otetaan mukaan valvontaan. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkittyneet sähkökatkot leikkaavat yhtiöiden tuottoa ja päinvastaisessa tapauksessa yhtiöille sallitaan suurempi tuotto. Energiamarkkinavirasto antaa toista valvontajaksoa (2008 – 2011) koskevan vahvistuspäätöksen vuoden 2007 aikana.
SAK toteaa, että sähköyhtiöt eivät aina ole tehneet kaikkea mahdollista toimitusvarmuuden parantamiseksi. Asiakkaat ovat saanet tottua siihen, että talvisin ja tuulisella säällä sähkönjakelussa saattaa esiintyä häiriöitä, jotka voivat kestää pitkäänkin, pahimmillaan jopa vuorokausia. Sään lisäksi tähän on ollut syynä se, että yritykset eivät ole riittävästi investoineet verkon toimitusvarmuuteen. Osaltaan tähän on johtanut omistajatahojen sekä toimivan johdon odotukset yhtiöiden voittojen ja omistaja-arvon jatkuvasta kohottamisesta.
Sähkömarkkinalakiin tulisikin tehdä täsmennyksiä sähkönjakeluverkkojen kehittämisvelvoitteeseen. Siinä tulisi tarkemmin määritellä riittävän hyvälaatuisen sähkön tunnusmerkit, johon kaikilla asiakkailla on tasapuolinen oikeus asuinpaikasta riippumatta.
SAK katsoo lisäksi, että sähköyhtiöiltä tulee edellyttää perusteellista valmiussuunnitelmaa jakeluhäiriöiden varalta. Osana valmiussuunnitelmaa yhtiöiltä tulee vaatia sitovia sopimuksia, joilla ne varmistavat joka tilanteessa riittävän ja nopean viankorjausresurssin saatavuuden. Henkilöstöä ja laitteita on oltava kylliksi varalla ja myös operatiivinen johto- ja ohjausorganisaatio on oltava ajan tasalla.
Valmiussuunnitelmaan perustuvan henkilöstön määrän tulee olla tasolla, joka mahdollistaa niin tehokkaan viankorjauksen, että sähkökatkojen pituudet lyhentyvät merkittävästi. Ammattitaitoisen henkilökunnan ikääntyminen ja suoranainen vähentyminen eläköitymisen seurauksena on alan yhteinen haaste. Siksi ammattikoulutukseen ja alan vetovoimaan nuorison parissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota.
Pitkiin johtohaaroihin tulee lisäksi rakentaa enemmän rengassyöttöjärjestelmiä, jotta mahdollisessa häiriötilanteessa vika pystytään rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle. Tämä parantaisi sähkönlaatua erityisesti maaseudulla.
Sähkön häiriötön saanti on nykyaikaisen tietoyhteiskunnan elinehto. Sähkönjakeluhäiriöiden ehkäiseminen ja sähkökatkojen lyhentäminen on siksi koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. SAK toteaa, että työryhmän mietinnössä on otettu varsin hyvin huomioon ne ehdotukset, jotka Sähköliitto esitti työryhmälle. SAK tukee työryhmän ehdotusten toteuttamista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry