Säädösvalmistelun vaikutusarvioinnin asiantuntijapalvelut -työryhmän väliraportti
Valtiovarainministeriö
Kirjaamo
PL 28
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 12.1.2007 Dnro VM075:00/2006
SAK, STTK ja AKAVA lausuvat pyydettynä lausuntona asiasta seuraavaa:
Säädösten vaikuttavuusarvioinnin asianmukainen suorittaminen mahdollisimman laajasti valmisteltavien säädösten osalta tulee olla pääsääntö. Käytännössä ko. toimintaan liittyy useita ”pullonkauloja”, joita voidaan ratkoa kehittämällä lausuntopyynnön kohteena olevien asiantuntijapalveluiden saatavuutta ja käyttöä.
Vaikutusarvioinnin ongelmakohtia
Vaikutusarvioinnin suorittamisesta ja sen tavasta päättää asianomainen ministeriö ja hyvin suurelta osin säädöksen valmistelusta vastaava virkamies. Eri ministeriöiden ja jopa saman ministeriön virkamiesten kesken on käytännössä osoittanut hyvin suuria näkemyseroja vaikuttavuusarvioinnin suorittamisen osalta. Tältä osin vaikuttavuusarvioinnin suorittamisen osalta tarvitaan yhä tarkempia ministeriöitä ohjaavia ohjeita, joiden toteutumisen seurantaan myös laadullisesti tulee panostaa. Myös virkamiesten lainsäädännön valmisteluun liittyvää koulutusta kehitettäessä tulee huomioida vaikutusarvioinnin suorittaminen. Hyvin usein vaikutusarvioinnin kehittäminen jää säädösvalmistelun viimeiseksi asiaksi, jolloin lakihankkeen kiireellisyys huomioiden sen suorittamiselle ei jää riittävästi aikaa. Vaikutusarvioinnin suorittaminen ja sen valmistelu tulisikin aloittaa jo säädösvalmistelun alkuvaiheessa. Vaikutusten arviointiin tulisi väliraportin ehdotuksen mukaan kytkeä tueksi jo alkuvaiheessa tahoja (eri ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset, järjestöt), joilla on käytännön asiantuntemusta, mahdollisuuksia ja osaamista arvioida valmisteltavan säädöksen vaikutuksia myös kansalaisnäkökulmasta.
Vaikutusarviointien suorittamisen osalta tulisi taloudellisten asioiden rinnalla kiinnittää huomiota myös laadullisiin asioihin. Esimerkiksi työelämän osalta tulisi huomioida säädösuudistuksen suhde työlainsäädännön perusperiaatteisiin ja vaikutukset mm. työntekijöiden työhyvinvointiin, työsuhteiden vakauteen ja työnteko suhteiden epätyypillistymiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Vaikutusarviointi voidaan jakaa sekä valmisteluvaiheen arviointiin että säädöksen voimaantulon jälkeiseen vaikutusarviointiin. Vaikutusarviointijärjestelmän toteutumista ja osaamista tulisikin seurata aktiivisesti vertaamalla valmisteluvaiheen ja säädöksen voimassaoloaikaisten vaikutusten yhteneväisyyttä, kuten esimerkiksi hyviä kokemuksia tuottaneen vuorotteluvapaalain seurannan yhteydessä.
Jatkovalmistelun osalta lausumme, että väliraportissa ehdotettu säädöspoliittisen sihteeristön perustaminen muun muassa säädösvalmistelun koordinoinnin ja vaikuttavuusarviointien kehittämiseksi on tarpeellista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
AKAVA ry