Säädösehdotusten vaikutusten arviointi – uudet yhtenäiset ohjeet

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 12.4.2007, Dnrot OM 2/41/2006 ja OM015:00/2006

SAK lausuu pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Säädösten vaikuttavuusarvioinnin asianmukainen suorittaminen mahdollisimman laajasti valmisteltavien säädösten osalta tulee olla pääsääntö.

Vaikutusarvioinnin ongelmakohtia

Vaikutusarvioinnin suorittamisesta ja sen tavasta päättää käytännössä asianomainen ministeriö ja hyvin suurelta osin säädöksen valmistelusta vastaava virkamies. Eri ministeriöiden ja jopa saman ministeriön virkamiesten kesken on käytännössä osoittanut hyvin suuria näkemyseroja vaikuttavuusarvioinnin suorittamisen osalta. Tältä osin vaikuttavuusarvioinnin suorittamisen osalta tarvitaan yhä tarkempia ministeriöitä ohjaavia ohjeita, joiden toteutumisen seurantaan myös laadullisesti tulee panostaa. Myös eri ministeriöiden laatimat vaikutusalakohtaiset ohjeet arvioinneista tulee yhdistää yhtenäisiksi ohjeiksi.

Virkamiesten lainsäädännön valmisteluun liittyvää koulutusta kehitettäessä tulee huomioida vaikutusarvioinnin suorittaminen. Koulutuksen merkitystä säädösehdotusten vaikutusten arvioinnissa onkin työryhmän mietinnössä painotettu kiitettävän hyvin.

Hyvin usein vaikutusarvioinnin kehittäminen jää säädösvalmistelun viimeiseksi asiaksi, jolloin lakihankkeen kiireellisyys huomioiden sen suorittamiselle ei jää riittävästi aikaa. Usein jo lakivalmistelulle asetettu epärealistinen valmisteluaika on omiaan vaikeuttamaan asianmukaisen vaikutusten arvioinnin suorittamista. Vaikutusarvioinnin suorittaminen ja sen valmistelu tulisikin aloittaa jo säädösvalmistelun alkuvaiheessa, kuten mietinnössä ehdotetaankin. Vaikutusten arviointiin tulisi kytkeä tueksi jo alkuvaiheessa eri tahoja (eri ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset, järjestöt), joilla on käytännön asiantuntemusta, mahdollisuuksia ja osaamista arvioida valmisteltavan säädöksen vaikutuksia myös kansalaisnäkökulmasta.

Vaikutusarviointien suorittamisen osalta tulisi taloudellisten asioiden rinnalla kiinnittää huomiota myös laadullisiin asioihin. Esimerkiksi työelämän osalta tulisi huomioida säädösuudistuksen suhde työlainsäädännön perusperiaatteisiin ja vaikutukset mm. työntekijöiden työhyvinvointiin, työsuhteiden vakauteen ja työntekosuhteiden epätyypillistymiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Säädöshankkeiden vaikutukset voivat kohdistua joskus hyvinkin pieneen ihmisryhmään, mutta sitäkin voimakkaammin. Toisaalta säädöshankkeella voi olla hyvin pitkäaikaisia ja laajoja vaikutuksia. Säädöshankkeiden vaikutusten arvioinnin tulisikin olla mahdollisimman monipuolista ja jatkuvaa toimintaa, jossa arvioidaan toimenpiteiden vaikutusta myös säädöskokonaisuuden osana. Säädösvaikutusten arvioinnissa saatetaan helposti aliarvioida ns. laadullisten vaikutusten taloudellista merkitystä (esim. työturvallisuusasiat), joka näkökulma tulee erityisesti pitää mielessä. Säädösvaikutusten arvioinnin tulisi myös tuottaa toimenpide-ehdotuksia arvioinnin kehittämiseksi jatkossa, mikäli selviä puutteita on todettavissa.

Vaikutusarviointi voidaan jakaa sekä valmisteluvaiheen arviointiin että säädöksen voimaantulon jälkeiseen vaikutusarviointiin. Vaikutusarviointijärjestelmän toteutumista ja osaamista tulisikin seurata aktiivisesti vertaamalla valmisteluvaiheen ja säädöksen voimassaoloaikaisten vaikutusten yhteneväisyyttä, kuten esimerkiksi hyviä kokemuksia tuottaneen vuorotteluvapaalain seurannan yhteydessä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry