Pohjoismaiden neuvoston jäsenehdotus pohjoismaisesta globaalin vastuun merkistä
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
00102 Eduskunta
Viite: kirjeenne 13.2.2007 / jäsenehdotus A 1401/medborgar
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n mielestä on erittäin myönteistä, että globaalin vastuullisuuden kysymykset ovat esillä Pohjoismaiden neuvostossa. Kannatettavia ovat myös jäsenehdotukseen sisältyvät ajatukset globaalista sosiaalisesta vastuusta osana Pohjoismaiden menestysstrategiaa ja Pohjoismaiden toimimisesta esimerkkinä kehityksessä kohti globalisaatiota, jossa ei ole häviäjiä.
Ehdotuksessa on kiitettävällä tavalla nostettu esiin ILO:n yleissopimuksissa määritellyt työntekijöiden perusoikeudet ja niiden kunnioittamisen merkitys globaalissa kaupassa ja tuotannossa. Merkillepantavaa ja globaalin yritystoiminnan luonteen kannalta tärkeää on myös se, että ehdotuksessa edellytetään vastuullisuutta tuotantoketjun jokaiselta vaiheelta.
Kuluttajien lisääntyvä tietoisuus ja tuotannon vastuullisuutta koskevien vaatimusten kasvu tekevät tuotteiden merkinnästä yhden hyvän tavan kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteiden suosion nopea kasvu Suomessa osoittaa, että ainakin joidenkin tuoteryhmien kohdalla eettisellä tuotemerkinnällä voi olla tuntuviakin myönteisiä vaikutuksia.
Kun tuotteiden alkuperää koskeva keskustelu on vilkastunut ja vaatimukset alkuperän selvittämisestä yleistyneet, on samalla jouduttu entistä selvemmin toteamaan myös se, kuinka vaikeaa tuotannon vastuullisuuden luotettava todentaminen käytännössä voi olla. Erityisesti teollisten tuotteiden pitkät ja monimutkaiset tuotantoketjut ovat eettisten merkkien ja sertifiointien kehittäjille erittäin suuri haaste. Esimerkiksi eettisen merkinnän ehkä tunnetuin edustaja ja kehittäjä, Reilun kaupan kansainvälinen kattojärjestö Fairtrade Labelling Organizations International FLO, onkin merkintöjensä luotettavuuden taatakseen edennyt sertifioidun tuotevalikoiman laajentamisessa varsin hitaasti ja varoen.
Koko tuotantoketjun kattavan valvonnan vaikeuden ohella toinen suuri haaste eettisissä sertifioinneissa on erilaisten merkkien määrän kasvu. Eurooppalaisille ja amerikkalaisille eettisesti vaativien kuluttajien markkinoille pyrkiville yrityksille useisiin eri merkkijärjestelmiin osallistuminen voi olla byrokraattinen taakka, mikä puolestaan voi hidastaa uusien yritysten saamista sosiaalista vastuullisuutta kehittävien ohjelmien piiriin. Siksi erilaisten merkkien suuri määrä ei välttämättä ole myönteinen asia, vaikka niiden tavoitteet ja vaatimukset olisivatkin myönteisiä. Myös kuluttajien näkökulmasta erilaisten merkkien suuri määrä saattaa olla hämmentävää ja siten jopa toimia merkinnän tarkoitusta eli vastuullisten valintojen helpottamista vastaan.
Edellä esitetyistä syistä olisi perusteltua selvittää millä tavoin tuotannon vastuullisuutta voitaisiin edistää tukemalla ja kehittämällä jo olemassa olevia normeja, valvontajärjestelmiä ja merkintöjä. Työntekijöiden perusoikeuksien kannalta olisi esimerkiksi tärkeää, että Pohjoismaat voisivat vahvistaa panostaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työn tukemisessa ja edistää myös työntekijöiden oikeuksien entistä parempaa huomioon ottamista kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.
Pohjoismaat voisivat olla edelläkävijöitä myös julkisten hankintojen eettisyydessä. Julkisten hankintojen taloudellinen arvo on niin suuri, että niiden kautta on aidosti mahdollista vaikuttaa vastuulliseen tuotannon yleistymiseen. Pohjoismaiset julkisen sektorin hankinnat voisivat myös toimia myönteisenä esimerkkinä niin yksityisten kuluttajien ja yritysten kuin muiden maiden julkisten toimijoidenkin suuntaan.
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK