Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto ILO:n vuosiraporttiin
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 16.4.2008
dnro 1278/083/2008
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry esittävät lausuntonaan yleissopimuksista nro 81 ja 177 seuraavaa:
Yleissopimus nro 81
Kyse on ILO:n työsuojelutarkastuksia koskevasta yleissopimuksesta nro 81. Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat aikaisempiin lausuntoihinsa 4.6.2004, 25.1.2005 ja 5.9.2006. Lausuntojen sisällöt eivät pääkohdissaan ole muuttuneet.
Palkansaajakeskusjärjestöjen huolenaiheena on työsuojeluviranomaisten resurssien riittämättömyys työsuojelun valvonnan laadun varmistamiseksi, valvontakohteiden määrän ja sanktioiden vähyys ja niiden kohdentuminen sekä Suomen valtion tuottavuusohjelman vaikutukset työsuojeluviranomaistoiminnan laatuun.
Yleisesti
Sosiaali- ja terveysministeriö laati kolmikantaisessa yhteistyössä vuonna 2007 työsuojelupiirien uuden runkosopimuksen vuosille 2008 &#;8211 2011. Runkosopimuksen perusteella työsuojelupiirien toimintaa kehitetään niin, että voimavaroja suunnataan työelämän keskeisiin ongelmiin ja tarkastuksiin sekä tarkastusten lukumäärää lisätään 50 prosentilla vuoteen 2012 mennessä.
Samaan aikaan pääministeri Matti Vanhasen II hallituksessa on menossa vuoteen 2015 ulottuva valtion tuottavuusohjelma ja aluehallinnon uudistamishanke. Molemmat uhkaavat heikentää olennaisesti työsuojelupiirien laadullisten ja määrällisten toimintaedellytysten säilymistä edes nykytasolla, saati että tarkastuksia voitaisiin lisätä laadullisesti ja määrällisesti runkosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Valtioneuvoston antama valtiontalouden kehyspäätös 13.3.2008 ulottuu vuosille 2009 – 2012 ja osin vuoteen 2015 asti. Kehyspäätös toteuttaa edellä mainittua tuottavuusohjelmaa ja merkitsee noin 100 viran vähentämistä työsuojelupiireistä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä tämä heikentäisi suomalaisen työsuojelutarkastuksen laatua ja johtaisi tilanteeseen, mikä ei täyttäisi yleissopimuksen nro 81 edellytyksiä.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat ilmaisseet työsuojeluasioista vastaavalle ministerille syvän huolestuneisuutensa työsuojeluviranomaisen laadullisista ja määrällisistä toimintamahdollisuuksista, tarkastusten tilasta ja tulevaisuudesta.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat huolissaan työsuojelupiirien maantieteellisestä jaosta aluehallinnon uudistamishankkeen yhteydessä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä työsuojelupiirien toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista toimia kuutena alueena, jotka olisivat työpaikkojen määrän ja rakenteen suhteen tasapainoisia suhteessa työsuojelupiirien tarkastusresursseihin. Palkansaajakeskusjärjestöt vastustavat työsuojelupiirien alueiden pilkkomista liian pieniin yksiköihin, koska se vaarantaisi työsuojeluviranomaisten tehokkaan toiminnan. Työmarkkinajärjestöt ovat korostaneet, että työsuojelupiirien itsenäisyys pitää säilyttää, mitä yleissopimus nro 81 edellyttää.
Yksityiskohtaisia huomioita komitean kysymyksiin yleissopimukseen 81
Kysymys 1
Palkansaajajärjestöt viittaavat aikaisempiin lausuntoihin.
Kysymys 2
Ei lausuttavaa.
Kysymys 3
Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat aikaisempiin lausuntoihin. Katso yllä oleva kohta ”valtion tuottavuusohjelman seuraukset” koskien piirihallintoa, piirien lukumäärää ja resurssien vähentämistä lähes 30 prosenttia.
Kysymys 4
Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat aikaisempiin lausuntoihin. Palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole edelleenkään tiedossa yhtään työpsykologia tai lääkäriä, joka olisi töissä piirihallinnossa asiantuntijana. Kemian alan työsuojeluun liittyvä asiantuntemus vaihtelee tasoltaan eri piireissä. Tätä taustaa vasten herää kysymys, riittääkö asiantuntemus kaikissa työsuojelupiireissä turvaamaan kemian alan työsuojelun tason.
Hallituksen vastaus, että heillä ei ole tiedossa asiantuntijoiden käyttöä piiritasolla, on hämmästyttävä. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työsuojelupiirien tulossopimustyöryhmän, joka ohjeistaa ja neuvottelee työsuojelupiirien vuosittaiset ja pidempiaikaiset tulostavoitteet kuten viimeksi ajankohtaisesti kaudelle 2008 – 2011. Tälle runkosopimuskaudelle kaikki piirit ovat laatineet myös henkilöstösuunnitelman, joka tarkistetaan tarvittaessa vuosittain ministeriön tulosneuvottelujen yhteydessä.
Palkansaajakeskusjärjestöillä ei myöskään ole tiedossa yhtäkään tapausta, jossa piirin ulkopuolinen konsultti tai muu taho olisi toiminut valvontaviranomaisen ominaisuudessa.
Kysymys 5
Palkansaajakeskusjärjestöt viittaavat aikaisempiin lausuntoihin. Työterveyslaitos on julkaissut tänä vuonna tilaston ammattitaudeista ja niiden epäilyistä vuodelta 2005, edellinen julkaisu koski vuotta 2002. Työterveyslaitoksen julkaisun mukaan ammattitautien lukumäärät ovat nousussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan yhteyteen perustettiin ammattitautijaosto vuonna 2006. Jaosto toimeenpani yhdessä ministeriön kanssa selvityksen ”ammattitautidiagnostiikan esteet ja karikot”. Selvityksen toteutti työterveyslaitos. Selvityksen mukaan joidenkin sairauksien kohdalla on selvää alidiagnosointia, työperäisten sairauksien diagnostiikan kattavuudessa on suurta vaihtelua, mitä ei voida selittää alueiden elinkeinorakenteen eroilla. Tutkimuksen mukaan sairauksien työperäinen etiologinen osuus on suurempi kuin on aikaisemmin ymmärretty. Ammattitautijaoston toimintasuunnitelman mukaisesti on tavoitteena työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisyohjelma.
Palkansaajakeskusjärjestöt näkevät tärkeäksi parantaa työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyä ja diagnosointia. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriössä työturvallisuus- ja työterveysasioiden parempaa koordinointia koskien valvontaa, kehittämistä ja seurantaa.
Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Ongelmaksi näemme, että työsuojeluviranomaiset valvovat vain, onko työnantaja solminut työterveyshuoltosopimuksen. Työterveyshuollon sisältöön viranomaiset eivät ota kantaa.
Yhdessäkään työsuojelupiirissä ei ole edelleenkään lääkäriasiantuntijaa. Ilman lääketieteellistä asiantuntemusta ei palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä voida ammattitauteja tai muita työperäisiä sairauksia ennalta ehkäistä ja tutkia asianmukaisella tavalla. Resurssipuutteita on erityisesti uusien työelämäriskien valvonnassa, kuten psykososiaalinen kuormittuminen ja biologisten tekijöiden aiheuttamat esim. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveysongelmat.
Suomessa korvataan vuosittain noin 140 000 työtapaturmaa ja ammattitautia (TVL 2006). Tapaturmia viranomaisten tilastojen mukaan tutkittiin vuonna 2000 832 tapausta ja vuonna 2006 782. Viranomaisten tutkimien ammattitautitapausten lukumäärä oli vuonna 2000 99 ja vuonna 2006 vain 35 tapausta. Palkansaajajärjestöt pitävät lukumääriä alhaisina erityisesti ammattitautien osalta, koska samanaikaisesti työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat ammattitautien lisääntyneen ja alidiagnosoinnin olevan yleistä esimerkiksi tärinäaltistuksen osalta.
Kysymys 6
Palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole edelleenkään tiedossa ILO:n sopimuksen 81 artikloiden 20 ja 21 mukaista raportointia. Työelämän muutosten myötä yhä useampia töitä tehdään esimerkiksi vain yöaikaan kuten kauppakeskuksissa. Meillä ei ole tiedossa esimerkiksi, kuinka monta tarkastusta tehdään yöllä vai tehdäänkö tarkastuksia yöllä ollenkaan.
Työsuojeluvalvontaviranomaisen ja oikeusjärjestelmän välinen yhteistyö (Observation 2007/78)
Aikaisemmissa lausunnoissaan Suomen palkansaajakeskusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa työsuojeluviranomaisten toiminnan resurssien vähentämisen vaikutuksesta työsuojelun laatuun, valvontakohteiden alhaisesta määrästä ja sanktioiden vähyydestä. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt ilmaisevat huolensa siitä, että sanktiot voivat kohdistua työpaikoilla linjaorganisaatiossa henkilöihin, joiden edellytyksiä toimia työsuojelusta vastuullisina esimiehinä työnantaja ei ole turvannut.
Yleissopimuksen mukaisen vuosiraportin puuttuessa palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole tiedossa muuta kuin erittelemättömät karkeat luvut niin työsuojelutarkastusten määristä kuin pakkokeinoista. Palkansaajakeskusjärjestöillä ei myöskään ole tiedossa, onko työsuojeluviranomaisilla käytössä yhtenäisiä, kaikkia työsuojelupiirejä tai edes yksittäisen työsuojelupiirin osalta koskevia tilastointi- ja seurantajärjestelmiä koskien tehtyjä rikkomuksia ja rangaistuksia.
Käytössä olevien tilastojen (sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhallinnon vuosittaiset toimintakertomukset) mukaan tarkastettujen valvontakohteiden määrä oli vuonna 2000 19984 ja vuonna 2006 12082. Pakkokeinojen lukumäärä oli vuonna 2000 69 ja vuonna 2006 111. Pakkokeinojen kohdistumisesta ei myöskään ole yksilöityjä tietoja.
Vuonna 2005 EU:n komission johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC) arvioi Suomen työsuojeluviranomaisen toimintaa kehittämillään yhtenäisillä kriteereillä kaikille jäsenmaille. Palkansaajakeskusjärjestöillä on käytössään vuoden 2005 arviointiraportin luonnos. Lopullista raporttia Suomen ministeriö ei jostakin syystä ole julkaissut eikä johtopäätöksistä ole keskusteltu. Raporttiluonnoksessa todetaan, että Suomen viranomainen tekee keskimäärin 75 tarkastusta tarkastajaa kohden, mikä on alhainen muihin EU-maihin verrattuna. Käytännön tarkastustoimenpiteitä arvioidessaan arvioijat kokivat, että tarkastajat eivät käyttäneet toimivaltaansa lainsäädännön noudattamisessa eivätkä käyttäneet lain sallimia keinoja, vaikka tilanne heidän mielestään olisi sitä edellyttänyt.
Suomessa syyttäjälle ilmoitetaan noin 70 % kaikista rekisteröidyistä rikosepäilyistä, kuitenkin työturvallisuustapauksissa vain 17 %. Vuonna 2002 jätettiin syyttämättä 24,2 % työrikosepäilyistä, kun se vastaavasti törkeän veropetoksen kohdalla oli 4,4 % ja esim. pahoinpitelyn osalta 13,7, %. Lisäksi työturvallisuusrikosepäilyissä jätettiin tuomitsematta 21 % vuonna 2002 ja 30 % vuonna 2003. Palkansaajakeskusjärjestöjen tiedot perustuvat artikkeliin ”Rangaistava työn turvattomuus: Työturvallisuusrikosten tutkinta poliisissa” Anne Alvesalo & Kirsi Jauhiainen (teoksessa Alvesalo, A-Nuutila, A-M (toim.): Rangaistava työn turvattomuus. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirja 13, 2006.
Yleissopimus 177
Etätyön ehdoista on sovittu Eurooppa-tasolla solmitussa etätyön puitesopimuksessa. Suomessa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet sen voimaansaattamisesta keväällä 2005 ja laatineet listan asioista, jotka on otettava huomioon etätyöstä sovittaessa. Puitesopimus toimii pohjana sovittaessa etätyöstä työ- ja virkaehtosopimuksissa. Puitesopimusta noudatetaan myös solmittaessa etätyötä koskevia sopimuksia työnantajan ja etätyöntekijöiden välillä yksityisellä ja julkisella sektorilla.
Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme tässä lausuntopyynnössä pyydettyjen yleissopimusten osalta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry