Palkansaajakeskusjärjestöjen ja SASKin lausunto Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman luonnoksesta

Palkansaajakeskusjärjestöjen ja SASKin lausunto Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman luonnoksesta

SASK kiittää mahdollisuudesta osallistua Suomen uuden kehityspoliittisen toimintaohjelman  valmisteluun. Kommenteille lähetetty ohjelmaluonnos* sisältää useita ansiokkaita linjauksia,  joista tärkeimpiä luonnoksen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, demokratian painottaminen sekä työn ja työllisyyden merkityksen korostaminen köyhyyden vähentämisessä. Yksityiskohtaisen kommentoinnin sijasta keskitymme kaikkein oleellisimpiin kohtiin, joista lausunnon lopussa kaksi esitystä. Lausunto on palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n sekä SASKin yhteinen linjaus.

1. Yleiset kommentit

Kehityspoliittisen toimintaohjelman on nimensä mukaisesti määrä olla työkalu, joka ohjaa Suomen käytännön kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä hallitusohjelmaan kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Ohjelmaluonnos sisältää kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia, jotka käytännössä vaarantavat ohjaavuustehtävän. Kiinnitämme huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin:

• Ohjelmaluonnoksesta puuttuu paikoin selkeä kytkentä hallitusohjelman kehityspolitiikkaa koskevaan osioon, erityisesti siinä määriteltyihin painopisteisiin. Hallitusohjelman mukaan Suomen kehitysyhteistyön erityisiä painopistealueita ovat koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen. Ao. alueista ihmisarvoinen työ (Decent Work) ei näy riittävällä painoarvolla eikä riittävän täsmällisesti määriteltynä ohjelmaluonnoksessa.

• Ohjelmaluonnoksen teksti jättää epäselväksi, missä määrin ja miltä osin se ohjaa myös kansalaisjärjestöjen kehityspoliittista toimintaa ja kehitysyhteistyötä. Kytkentä edellisen hallituksen tekemään kansalaisyhteiskuntalinjaukseen puuttuu, samoin maininta siitä, aiotaanko linjaus uusia. Kumpikin asia tulisi määritellä toimintaohjelmassa selkeästi ja ilman, että eri osapuolille jää mahdollisuus erilaisiin tulkintoihin ja käytäntöihin.

Pidämme tärkeänä, että ohjelmassa korostuu työn ja työllisyyden merkitys kestävän kehityksen oleellisena elementtinä. Yhtä tärkeää on, että ohjelmaluonnos huomioi kehittyvissä maissa kasvavan epävirallisen sektorin ongelmallisuuden kestävän työn ja toimeentulon luomisessa. Hallitusohjelmassa erityiseksi painopistealueeksi nostettu ihmisarvoisen työn käsite tulisi siksi määritellä selkeästi. Näin myös tavoitteen 2 sisällä kulkevat viittaukset ihmisarvoisiin työpaikkoihin saavat täsmällisemmän merkityssisällön.

Ohjelmaluonnos määrittelee Suomelle neljä erityistä vahvuusaluetta osallistavan ja työllisyyttä edistävän vihreän talouden edistämisessä. Vahvuuksista puuttuu yhteiskuntakehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä alue, jossa Suomi on kiistatta maailman huippua: vapaaseen järjestäytymisoikeuteen perustuva sopimus- ja neuvottelujärjestelmä, jolla on ollut merkittävä vaikutus tulonjaon tasaisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

2. Muutosesitykset

1. Esitämme, että kehityspoliittisen toimintaohjelman neljänneksi läpileikkaavaksi periaatteeksi nostetaan oikeus ihmisarvoiseen työhön. Ihmisarvoisen työn käsite määritellään kytkemällä se selkeästi kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiin työelämän vähimmäisnormeihin sekä elämiseen riittävään palkkaan tai ansiotuloon. Työelämän normien ytimessä ovat perusoikeuksiksi määritellyt järjestäytymisvapaus ja oikeus neuvotella työehtosopimuksista sekä pakkotyön, lapsityön ja syrjinnän kielto.
    
2. Esitämme, että Suomen vahvuusalueiksi tavoitteessa 2 lisätään: sopimiseen ja neuvotteluihin pohjaavat työelämän pelisäännöt sekä toimiva kolmikantayhteistyö viranomaisten, työnantajien ja ammattiyhdistysliikkeen välillä.

*Lausunto perustuu ohjelmaluonnoksen 3.1.2012 päivättyyn versioon.