Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Oikeudenkäyntiavustajien kelpo…

Lausunnot

Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta

(Oikeusministeriön työryhmämietintö 2009:17)

Oikeusministeriö
Lainvalmisteluosasto
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

VIITE: Lausuntopyyntönne 8.12.2009 OM 7/41/2008, OM022:00/2008

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Mietinnön valmisteluprosessista

Työryhmämietintö on valmisteltu lähes yksinomaan oikeushallinnon virkamiehistä koostuvassa työryhmässä. Ainoana oikeushallinnon ulkopuolisena edustajana työryhmässä on vakituisena jäsenenä toiminut Asianajajaliiton edustaja. Myös työryhmän toisena sihteerinä on toiminut Asianajajaliiton edustaja.

Ehdotetuilla lupaedellytyksillä ja valvontakäytännöillä on suuri vaikutus mm. työsuhdeasioita pääasiassa ajavien ammattiliittojen oikeusaputoimintaan. Edelleen ehdotetut säännökset vaikuttavat olennaisella tavalla asianajotoimistojen ja oikeusaputoimistojen keskinäisiin toimintaedellytyksiin. Näistä syistä lausumme, että jatkovalmistelussa tulee erityisesti painottaa ko. lakiesitysten vaikutuspiiriin kuuluvien sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten mahdollisuutta esittää perusteltuja näkemyksiä säädösehdotuksista. Käytännössä tämä tarkoittaisi mielestämme keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen mahdollisuutta osallistua jatkovalmisteluun työryhmäedustajana tai edes pysyvänä asiantuntija.

Ammattiliittojen tarjoama työsuhdeasioiden oikeusapu – jäsenetu!

Ammattiliitot tarjoavat työ- ja virkasuhdeasioissa jäsenilleen sääntöjensä mukaista ja määrittelemää oikeusapua. Oikeusapu ei rajoitu pelkästään avustamiseen itse oikeudenkäynnissä, vaan oikeusapu kattaa jäsenetuna yleisen neuvonnan, erimielisyysneuvottelujen käymisen ja viime kädessä oikeusavun tarjoamisen itse oikeusprosessiin. Lisäksi on huomioitava, että ammattiliitot avustavat lisääntyvässä määrin jäseniään erilaisissa sosiaalivakuutusluonteisissa asioissa kuten tapaturma- ja ammattitautikorvausvalituksissa ja niitä koskevissa valitusasioissa ja oikeudenkäynneissä. Käytännössä valtaosassa jäsenten työsuhteeseen liittyvistä oikeudellisista ongelmista ratkaisuun päästään ennen oikeusprosessia.

Työryhmämietinnössä on (s. 75) erheellisesti todettu eri asiaryhmät yleistäen, että oikeusturvavakuutus korvaa usein asianosaiselle oikeudenkäynnistä aiheutuvia kustannuksia. Työoikeudellisten asioiden osalta on kuitenkin todettava se valitettava tosiasia, että ko. asiaryhmä on säännönmukaisesti rajattu ulos vakuutusyhtiöiden oikeusturva-vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvista asioista. Työryhmän mietinnössä on todettu, että vuonna 2008 suurin laajojen riita-asioiden ryhmä oli nimenomaan työsuhde- ja tasa-arvoasiat, joten ammattiliittojen oikeusavulla on keskeinen rooli kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.

Ammattiliittojen ajamissa oikeusjutuissa on pääsääntöisesti kyse paitsi lainsäädännön tulkitsemisesta niin myös työ- ja virkaehtosopimusten sekä keskusjärjestö- että paikallisen tason sopimusten sisällön soveltamisesta. Osoituksena työlainsäädännön alaan kuuluvien asioiden vaikeudesta voitaneen pitää tosiseikkaa, että työoikeudellisten juttujen ajaminen Suomessa on käytännössä keskittynyt yksityisellä puolella muutaman työoikeuteen erikoistuneen laki- ja asianajotoimiston asianajajalle. Pelkästään työtuomioistuimessa ajatetaan vuosittain yli 200 juttua, asiamiehinä pääasiassa liittojuristit. Nämä tosiseikat huomioiden tulee jatkovalmistelussa selvittää, onko Suomessa todella tarvetta saattaa myös työsuhteeseen liittyvät asiat ko. lupamenettelyn piiriin. Kuten työryhmän muistiosta on todettavissa, eräissä muissa maissa (kuten Ranska, Tanska) on päädytty työsuhteeseen liittyvien asioiden osalta ratkaisuihin, joissa ne on jätetty ulkopuolelle tai kevennetyn lupamenettelyn varaan. SAK lausuu, että lakiehdotuksesta jätetään lupamenettelyn ulkopuolelle työsuhteeseen liittyvät riita- ja rikosasiat.

Luvan myöntämisen perusteet ja valvonta

Mikäli luvanvaraisuus päätetään ulottaa kaikesta huolimatta ay-liikkeen asiamiesten toimintaan, tulee luvan myöntämisen edellytyksiä pykälän 2 perusteluissa täsmentää siten, että riittävän perehtyneisyyden voi hankkia myös toimimalla ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa tehtävässä, joka olennaisesti perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtäviin. Tällainen tehtävä voisi olla esimerkiksi liittolakimiehen avustajana toimiminen.

Luvan valvonnan osalta esityksessä todetaan, että ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa olevien asiamiesten valvonta olisi kurinpidollisten seuraamusten osalta valvontalautakunnalla ja mahdollisen luvan peruuttamisen osalta toimivalta olisi oikeudenkäyntiavustaja-lautakunnalla. Valvontalautakunta on nykyään osa Asianajajaliiton toimintaa ja ehdotuksen mukaan nykyistä yhdeksän hengen jaostoa täydennettäisiin kolmella uudella jäsenellä. Tältä osin SAK lausuu, että valvontalautakunta, joka suorittaa kurinpidollista valvontaa oikeudenkäyntiavustajiin olisi edelleen osa Asianajajaliittoa. Mikäli kyseinen lupajärjestelmä säädetään voimaan, tulee valvonnan olla täysimääräisesti riippumatonta ja puolueetonta ja irrallaan kokonaan Asianajajaliiton toiminnasta. SAK lausuu tältä osin, että sekä seuraamusten että luvan voimassaoloon liittyvä valvonta tulee olla kokonaisuudessaan Oikeusministeriön yhteydessä toimivalla oikeudenkäyntiavustaja-lautakunnalla.

Työnantajan palveluksessa toimivalta asiamieheltä ei vaadita lupaa?

Työsuhteeseen liittyvien asioiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta työryhmän esitykseen sisältyy merkittävä ongelma: Työnantajan omalta (palkkalistoilla olevalta) asiamieheltä ei edellytetä lupaa. Esityksessä ei ole eritelty, tarkoitetaanko tällä asemalla paitsi yksityisen työnantajan palveluksessa olevaa asiamiestä, vai myös kunnallisen tai valtiollisen työnantajan palveluksessa olevaa asiamiestä, vai myös työnantajajärjestön palveluksessa olevaa asiamiestä? Ehdotus tarkoittaa toteutuessaan sitä, että työoikeudellisissa riita- ja rikosasioissa, joissa työnantajaa edustaa tämän palveluksessa oleva ”oma asiamies”, ei tältä edellytetä lainkaan lupaa eikä mitään pätevyysvaatimuksia. Sen sijaan vastapuolen asiamieheltä eli liittolakimieheltä edellytetään ehdotuksen mukaan aina lupaa ja lupaehtojen mukaisia pätevyysvaatimuksia ja/tai työhistoriaa. Ehdotus ei täytä tältä osin tasaveroisen kohtelun vaatimusta. Lisäksi tällä vääristetään merkittävästi osapuolten välistä kustannustenjakoa suhteellisen hintavan luvan lunastamisen ja sen vuosimaksun myötä. Edelleen luvan myöntämisen edellytyksenä ovat varsin kattavat oikeusturvavakuutukset, joita ei niitäkään vaadittaisi työnantajan palveluksessa olevalta asiamieheltä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry