Näkemys SL Hanoin esitykseen työvoimakoordinaattorin palkkaamisesta
Ulkoasiainministeriö
POL-11
PL 176
00161 Helsinki
Lausuntopyyntönne 28.4.2008
Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa Suomen Hanoin suurlähetystön esityksestä palkata määräaikainen työvoimakoordinaattori suurlähetystöön. Koordinaattorin tehtävänä olisi Vietnamista Etelä-Pohjanmaalle tapahtuvan työvoiman maahanmuuton järjestäminen ja koordinoiminen. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää lausuntonaan seuraavaa.
SAK:n kanta työvoiman maahanmuutosta yleensä
SAK:n mielestä on hyvä, että työvoiman maahanmuuttokysymyksistä keskustellaan aktiivisesti. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina ja sama suunta jatkunee. Jos suomalaista osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla, voi työvoiman maahanmuuton aktiivinen edistäminen olla perusteltua. Työvoiman maahanmuuton edistäminen ei kuitenkaan saa johtaa missään tapauksessa syrjiviin käytäntöihin.
SAK kantaa huolta havainnosta, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisille teetetään enemmän työtä työehtosopimusten vastaisin ehdoin kuin mitä suomalaisille työntekijöille. Näin on tapahtunut erityisesti, jos työvoimaa on palkattu rekrytointiyritysten tai työvoiman vuokrausfirmojen kautta. Ulkomaalaisiin työntekijöihin onkin sovellettava aina suomalaisia työehtoja.
On myös havaittavissa, että työvoiman maahanmuutolla pyritään ainakin osittain ratkaisemaan työpaikan ominaisuuksista (mm. työn osa-aikaisuus, epäsopivat työajat, palkan pienuus) johtuvia rekrytointiongelmia. SAK ei hyväksy näiden rekrytointiongelmien ratkaisuksi dualisoituvien työmarkkinoiden syntymistä Suomeen. Kun työpaikan ominaisuudet ovat kohdallaan suhteessa palkkaan ja työssä jo olevia työntekijöitä koulutetaan työn vaativuuden mukaisesti, löytyy Suomesta jatkossakin työntekijöitä avoimena oleviin työpaikkoihin.
SAK:lle on myös tärkeää se, että suomalaisen – tai jo Suomessa olevan ulkomaalaistaustaisten – työvoiman palkkaaminen ei saa vaikeutua sen vuoksi, että valtion ja/tai kunnan tarjoamat tukimuodot työnantajalle kannustavat palkkaamaan ensisijaisesti ulkomaalaista työvoimaa.
Työvoimakoordinaattorin palkkaaminen Hanoin suurlähetystöön heikosti perusteltu
SAK:n mielestä työvoiman maahanmuutosta pitäisi olla olemassa kokonaisnäkemys ennen kuin ryhdytään perustamaan työvoimakoordinaattorin virkoja eri puolille maailmaa. Parhaillaan valmistellaankin työvoiman maahanmuuttoon liittyviä linjauksia mm. työntekijöiden oleskelulupatyöryhmässä ja lähtömaayhteistyötä pohtivassa työryhmässä.
Esitystä työvoimakoordinaattorin palkkaamiseksi Hanoin suurlähetystöön ei ole perusteltu tarpeeksi. Esityksestä ei esim. selviä Etelä-Pohjanmaan työvoimatilanne yhtä viittausta 9,24% työttömyysasteeseen lukuun ottamatta. Alueen työttömyysprosentti on korkea ja jo se pistää miettimään miksi työvoimaa ei kouluteta tai palkata alueelta. Esityksestä ei myöskään selviä se, minkä tyyppiset/mitkä yritykset ovat kiinnostuneet työvoiman palkkaamisesta Vietnamista eikä se, minkälainen työvoiman tarve näillä yrityksillä on (mm. työvoiman määrän tarve ja aikajänne puuttuu). Lisäksi olisi tärkeää tietää, kuka työntekijöiden palkkakustannukset maksaa.
Tarkempi kannanmuodostus edellyttäisi tietoa muun muassa seuraavista asioista:
a) Mikä on Etelä- Pohjamaan työvoimapoliittinen tilanne &#;8211 onko siellä aloja, joissa on aidosti rekrytointiongelmia ja jos, niin missä määrin.
b) Lausuntopyynnössä mainitaan, että vietnamilaiset palkataan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.
- Onko palkka suomalaisten työehtojen mukaista?
- Kompensoiko maakuntaliitto, työvoimatoimisto, kunnat tai joku muu taho yrityksiä, jotka palkkaavan työntekijän tämän projektin kautta. Toisin sanoen, tuetaanko vietnamilaisen työntekijän palkkaamista työsuhteeseen julkisin varoin ml. EU:n ESR- rahat?
c) Miten jo alueella asuvat ulkomaalaiset ovat työllistyneet?
Edellä mainittujen avoimena olevien kysymysten vuoksi SAK ei pidä perusteltuna työvoimakoordinaattorin palkkaamista Hanoihin.
Työvoimakoordinaattorin palkkaaminen Hanoihin voi antaa erikoisen viestin ulkomaalaisen työvoiman tarpeesta Suomessa
Suomen olisi kartoitettava tarkoin, mitä riskejä Vietnamin kaltaisista maista rekrytoiminen voisi tarkoittaa. Olisi varmistuttava siitä, että esim. kiskonnan/ihmiskaupan välikädeksi ei ole mitään vaaraa joutua. Lisäksi olisi mietittävä etukäteen tarkoin, mitä kaikkea Suomi tulee viestittämään maailmalle, jos se alkaa aktiivisen työvoiman rekrytoinnin maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten vastaisesti kaukaisista, yhteiskuntajärjestelmältään toisenlaisista maista, joissa on lisäksi selkeästi matalampi elintaso kuin Suomessa. Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassahan lähtömaayhteistyön mahdollisuuteen viitataan lähinnä EU-maiden ja lähialueiden osalta – maiden jotka ovat sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti lähellä Suomea.
Viranomaisten ml. UM:n osallistuminen työvoiman rekrytointiin on yleisesti ottaen positiivinen asia
Lukuisissa selvityksissä on viime aikoina käynyt ilmi, että ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä teetetään suomalaisia useammin työtä työehtosopimusten vastaisin ehdoin. Näin on tapahtunut erityisesti, jos työvoimaa on palkattu rekrytointiyritysten tai työvoiman vuokrausfirmojen kautta. Tästä näkökulmasta asiaa katsottuna julkisen sektorin mukaantulolla ulkomaalaisen työvoiman rekrytointitoimintaan voisi olla positiivisia vaikutuksia. Tällöin julkisen sektorin kuuluisi varmistaa se että, suomalaisia työehtoja todellakin noudatetaan työpaikoilla, joihin palkataan ulkomaisia työntekijöitä ja se, että lähtömaissaan paremman elämän toivossa työtä ulkomailta etsivät saisivat realistinen kuvan elämästä Suomessa. UM:llä voisikin olla suurempi rooli tietojen välittämisestä Suomesta koskien esim. tietoja työehtojen ja työkulttuurin lisäksi myös ostovoimaan liittyvistä faktoista kuten asumis- ja ruokakustannuksista, verotuksesta sekä sosiaaliturvasta jne.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry