Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua – kokeilulailla toteutettava alkuvaiheen ohjauksen malli "Osallisena Suomessa"

Sisäasiainministeriö
Maahanmuutto-osasto
PL 26
00023 Valtioneuvosto

Viite: Lausuntopyyntönne SMO25:00/2009

Hallitutusohjelman puolivälitarkastelun politiikkariihessä helmikuussa 2009 hyväksyttiin toimenpideohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi poikkihallinnollisilla toimenpiteillä.

Tähän liittyen sisäministeriö asetti huhtikuussa 2009 hankkeen määräaikaisen kokeilulain laatimiseksi. Määräaikaisen kokeilulain tarkoituksena on Suomeen tulleiden maahanmuuttajien uusien kotouttamismallien kehittäminen, maahanmuuttajien työllistymisen lisääminen sekä valtion ja kuntien yhteistyön tehostaminen maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kokeiluhankkeella ei ole tarkoitus säätää kunnille uusia tehtäviä, vaan pyrkiä kohdistamaan kotouttamiseen suunnattavat varat mahdollisimman tehokkaasti. Valtion ja kuntien toimijoille annettaisiin valtuuksia toimia uudella tavalla.

Tässä selvityksessä on käyty lävitse aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen nykytila ja siinä esiintyvät ongelmat, kuten pitkät odotusajat koulutukseen pääsyssä, tarpeettoman pitkät odotusajat eri koulutusjaksojen välissä, kielikoulutuksen vähäisyys jne. Koulutuksen seurantajärjestelmän puuttumiseen on myös kiinnitetty huomiota.

Kokeilulakiesityksen valmisteli sisäministeriön asettama strategiaryhmä, jossa oli edustus eri ministeriöistä sekä Suomen Kuntaliitosta. Työn aikana kuultiin mm. eräitä maahanmuuttajajärjestöjä ja hallitusohjelman mukaiseen pilottiohjelmaan osallistuvia kuntia.

Työmarkkinajärjestöt eivät ole olleet mukana strategiatyöryhmässä . Siitä syystä on hyvä, että voimme lausua mielipiteemme hanke-esityksestä.

Ehdotetut kotouttamisen kolme polkua

Suunnitelmassa on kehitetty Osallisena Suomessa -malli, jossa maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumistoimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Osallisena Suomessa -ohjelman kohderyhmänä olisivat kaikki maahanmuuttajat, riippumatta maahanmuuton perusteesta. Ohjelman ulkopuolelle jäisivät turvapaikanhakijat sekä Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset. Maahanmuuttajat ohjattaisiin nopeasti kotouttamisen kolmelle polulle, joista polut 1 ja 2 on tarkoitettu aikuisille maahanmuuttajille:

Polku 1: Työmarkkinoille suuntaavat maahanmuuttajat (henkilöillä on työpaikka Suomessa tai henkilöllä on työllistymisen edellytykset)

Polku 2: Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat (kotiäidit, henkilöt, joilla on vähäinen koulutustausta, luku- ja kirjoitustaidottomat, oppimisvaikeuksista kärsivät, iäkkään sekä muut erityistukea tarvitsevat)

Polku 3: Lapset ja nuoret (varhaiskasvatusikäiset lapset, oppivelvolliset lapset ja nuoret sekä oppivelvollisuusiän ylittäneet alle 18-vuotiaat nuoret)

SAK:n kanta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n mielestä toimenpiteet, jotka tähtäävät maahanmuuttajien nopeaan kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti toimet, jotka tähtäävät maahanmuuttajien työllistymiseen ovat tervetulleita ja kannatettavia. Erityisesti suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa muutenkin suomen/ruotsin kielen taito on tärkeää. Hanke-esityksessä on kiinnitetty kiitettävästi huomiota näihin asioihin.

Maahanmuuttajien alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteet ovat erityisen tärkeitä, jotta maahantulijat pääsisivät mahdollisimman nopeasti kiinni suomalaisen yhteiskunnan normaaliin elämään eivätkä jäisi yhteiskunnan palvelujen varaan. Myös tämä asia on huomioitu esityksessä samoin kuin erilaisten maahanmuuttajien erityyppiset tarpeet. Maahanmuuttajien vertaistuki ja alkuvaiheen palvelut omalla äidinkielellä, joita voivat tarjota esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöt, ovat tärkeitä asioita ja myös tähän on kiinnitetty kiitettävästi huomiota.

Maahanmuuttajille, kuten muillekin ihmisille, on tärkeää pystyä ansaitsemaan oma elantonsa. Työnteko on mielestämme paras kotoutumisen väline. Mielestämme maahanmuuttajien työllistymiseen, työpaikan etsimiseen ja esimerkiksi työharjoitteluun jo maahanmuuton alkuvaiheessa ei ole kiinnitetty tässä mallissa tarpeeksi huomiota. Lisäksi maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutuksessa ja perehdyttämisessä suomalaiseen yhteiskuntaan tulee jakaa tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä sekä työmarkkinajärjestöjen roolista. Tällä voidaan estää harmaiden työmarkkinoiden syntyminen ja maahanmuuttajien hyväksikäyttö työelämässä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on eriävässä mielipiteessään mielestämme tuonut hyvin esiin aikuisten maahanmuuttajien polkujen 1 ja 2 kohdalla esitettyjen työnjakojen ja henkilöihin ja rahoihin liittyvien resurssien työnjaon ja kohdentamisen.

Suomessa on käynnissä useita ESR-hankkeita, joissa kehitellään maahanmuuttajien kotouttamismalleja, myös alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteitä. Nämä hankkeet loppuvat suunnilleen samaan aikaan kuin esityksen mukainen maahanmuuttajien kotouttamisen kokeilulakihanke.

Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välille solmitussa aiesopimuksessa vuosille 2010-2012 kehitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Näiden lisäksi on käynnissä maahanmuuttajien kotouttamislain kokonaisuudistus, jonka työryhmissä on pohdittu ja suunniteltu samantyyppisiä toimenpiteitä.

SAK ei pidä järkevänä perustaa uusia päällekkäisiä määräaikaisia hankkeita. Se on omiaan kuluttamaan niukkoja resursseja: sekä määrärahoja että henkilöstöä. Sen sijaan pidämme tärkeänä, että sisäasiainministeriön johdolla jo aloitettua kotouttamislain kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan.

Selvityksessä esitetty kokeilulakihanke-esityksen rahoitusmalli veisi voimavaroja olemassa olevasta työmarkkinoille suuntautuvien työttömien koulutuksesta. Kuten TEM:n eriävässä mielipiteessään huomauttaa, tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Sinänsä tärkeisiin selvityksessä mainittuihin tavoitteisiin ei päästä ilman lisärahoitusta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry