Luonnos suomen kansalliseksi Alue- ja rakennepoliittiseksi strategiaksi
Sisäasiainministeriö
Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto
PL 26
00023 VALTIONEUVOSTO
Viite: SM-2006-00810/Ha-62
Pyydettynä lausuntona luonnoksesta Suomen kansalliseksi alue- ja rakennepoliittiseksi strategiaksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry esittää seuraavaa.
Kansallisen strategian valmisteluprosessi on ohjelmakauden 2007-13 osalta edennyt kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Sosiaalipartnerit ovat olleet informoituja Euroopan unionin tason valmisteluista ja voineet osallistua kansalliseen strategiatyöhön alusta asti.
Strategian painopisteet
Suomen kansallisen alue- ja rakennepoliittisen strategian lähtökohdat ja painopisteet ovat relevantteja. Strategiassa on otettu huomioon paitsi aiemmin tehtyjä strategisia linjauksia myös kuluvan kauden kokemuksia ja Euroopan unionin politiikkoja: koheesioperiaate, Lissabonin strategia, Göteborgin strategia.
Koko Suomi kuuluu Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden sekä Euroopan alueellinen yhteistyö- tavoitteen piiriin ohjelmakaudella 2007-13. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite painottaa keskittymistä suppeaan määrään ensisijaisia tavoitteita, erityisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Tavoitteessa korostetaan myös inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien suurta merkitystä muutoksiin sopeutumisessa.
Strategian valitut painopisteet kattavat hyvin väljästi Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen:
- Yritykset ja innovaatiot
- Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys
- Kilpailukykyiset toimintaympäristöt
Kansallisen strategian väljyys saattaa johtaa ohjelmavaiheen työskentelyä hajanaiseen suuntaan. Keskittämisen puuttuminen voi johtaa siihen, että ohjelmakokonaisuus ei pysty jäntevällä tavalla tukemaan kansallisia aluekehittämistoimia.
Kansallinen strategialuonnos mahdollistaa kuluvan ohjelmakauden työn jatkamisen. Yritystoiminnan edistämisen ja pk-yritysten vahvistamisen toimintamallit ovat edelleen vahvasti mukana. Nykyistä enemmän tullaan painottamaan innovatiivisuutta ja innovaatioverkkoja erityisesti yrityshankkeissa.
Kansallinen strategia mahdollistaa voimavarojen suuntaamisen keskeisiin kohteisiin myös osaamisen ja työllisyyden edistämisessä. SAK:n jäsenistön kannalta keskeistä on työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Ihmisiä ei pidä päästää työttömiksi ja heidän osaamistaan on kehitettävä jatkuvasti. Tutkimukset osoittavat, että uudelleen työllistyminen on vaikeaa, jos työttömyys kestää yli kolme kuukautta. Tarvitaan nopean puuttumisen toimintamalleja.
Kaupunkiulottuvuuden tulee olla vahva ohjelmakokonaisuudessa. Ohjelmakauden 2007-13 resursseista tulee 75 % suunnata Lissaboinin strategian mukaisesti kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Siksi toimenpiteitä pidä erotella eri kokoisten kaupunkien kesken. Suurkaupungit voivat toimia erilaisten kaupunkiverkkojen kehittämisvetureina.
Euroopan alueellinen yhteistyö- tavoite on strategiassa esillä varsin ylimalkaisesti. Ohjelmakokonaisuutta valmistellaan yhteistyössä rajanaapureiden kanssa, joka selittää erillisyyden. On kuitenkin tärkeätä varsinaisen ohjelmatyön käynnistyessä varmistaa, että Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite ja Euroopan alueellinen yhteistyö- tavoite tukevat toisiaan.
SAK pitää tärkeänä, että Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteen toimenpiteitä suunnataan työperäisen maahanmuuton edistämiseen.
Rahoituskehys
Suomi tulee saamaan ohjelmakaudelle 2007-13 Euroopan unionin rakennerahastovaroja 26 % vähemmän kuin kuluvalle kaudelle 2000-06. Toteutettavilta toimenpiteiltä vaaditaan nykyistä enemmän, jotta tulokset ovat tehokkaita ja vaikuttavia.
Strategian mukaan perusrahoitus jaetaan rahastojen ja neljän suuralueen kesken tasan 50- 50 prosenttia. Etelä- ja Länsi-Suomen väestön määrä on huomattavasti suurempi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja mm. pitkäaikaistyöttömyyden ongelmat muuta maata suuremmat. Sosiaalirahaston toimenpiteisiin pitäisi erityisesti etelässä suunnata varoja suhteellisesti enemmän kuin aluekehitysrahaston toimenpiteisiin.
Ohjelmarakenne
Rakennerahastovaroilla on pystytty kehittelemään ja kokeilemaan uusia käytäntöjä. Varat ovat tarjonneet parhaassa tapauksessa mahdollisuuden kokeilulaboratoriotyyppiseen toimintaan. Rakennerahastotoimin on täydennetty kansallista toimintaa. Rakennerahastojen täydentävä ja kokeileva rooli tulee korostumaan seuraavalla ohjelmakaudella varojen vähenemisen myötä.
SAK pitää parhaana sellaista ohjelmarakennetta, jossa on vain yksi valtakunnallinen teemapohjainen ESR-ohjelma ja EAKR-ohjelma. Kun rahoitus vähenee, on toimien kohdentaminen entistä tärkeämpää. Vähenevät rakennerahastovarat on syytä käyttää keskitetysti harvoihin painopisteisiin niin, että toimenpiteiden vaikuttavuus samoin kuin täydentävyys kansallisiin toimiin voidaan taata paremmin. Rakennerahastovarojen tehokasta käyttöä ryhdittäisi myös rahoitusvastuun keskittäminen yhdelle ministeriölle.
Monet yhteiskunnan muutospaineet edellyttävät ratkaisujen pohtimista maakuntaa suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja muuhun palvelurakenteeseen liittyviä ratkaisuja ei voida tehdä pohtimatta niitä ylimaakunnallisessa tai valtakunnallisessa viitekehyksessä.
Yhden ohjelman malli ei kuitenkaan estä toteuttamasta alueellisesti ja paikallisesti tärkeitä hankkeita alueiden painotusten mukaan.
Yhden ohjelman mallissa myös suurempi osa varoista olisi joustavasti käytettävissä odottamattomiin kriiseihin. Globalisaation vaikutukset yritystoimintaan Suomessa eivät ole hiipumassa. Nyt kaavailtu, vielä rakennerahastojen yleisasetusehdotuksessa avoimena oleva 3 %:n suoritusvaraus kriisitilanteita varten, on välttämätön minimi.
Strategialuonnoksen esittämä ohjelmamalli – valtakunnallinen ESR-ohjelma ja suuralueittaiset osiot sekä suuralueittaiset EAKR-ohjelmat &#;8211 tekee ohjelmarakenteesta monimutkaisen. Kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna ei näiltä osin tapahdu yksinkertaistumista.
Budjetoinnin tasolla ohjelmavarojen kohdentaminen tulee joustavoitumaan. Sen sijaan ohjelmien yksirahastoisuus tuo mukanaan lisätyötä yhteensovittamisessa. Näyttää siltä, että kokonaisuudessaan virkamiesten työpanos hallinnointiin ei tule vähenemään tulevalla ohjelmakaudella.
Hallinnointi
Sisäasiainministeriöön perustettavaksi esitettävä rakennerahastoneuvottelukunta on tarpeellinen elin rakennerahastojen sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien yhteensovittamiseksi.
Sen sijaan sisäasianministeriön sihteeristön seuranta-, raportointi- ja koordinointitehtävien siirtäminen aluetasolle näyttäisi lisäävän aluetason byrokraattista työtä. Aluetason voimavaroja tarvitaan kipeästi hankkeiden käytännön toteutuksen tueksi. Rahoituksen vähenemisen myötä on paineita myös teknisen tuen rahoituksella palkattavan henkilöstön vähentämiseen.
Tarkastustoiminnan sijoittaminen keskitetysti valtionvarainministeriön yhteyteen on tarpeellinen uudistus. Tarkastustoiminta saa yhtenäisen viitekehyksen.
Toivottavasti tarkastustoiminnan keskittäminen siivittää myös ministeriöiden seurantajärjestelmien yhtenäistämistä. Sitä on yritetty tehdä Euroopan unioniin liittymisestä lähtien.
Ohjelmien valmistelu
Kansallisessa strategialuonnoksessa korostetaan kumppanuuden toteuttamista rakennerahastojen yleisasetuksen artikla 10 pohjalta. Hyvä niin. Yhteistyö EAKR- valmistelun ja ESR- valmistelun välillä valtakunnan ja alueiden tasolla on myös välttämätöntä. TE-keskusten rooli käytännön hanketoiminnan ja substanssien asiantuntijoina on valmistelutyössä erityisen tärkeä.
Hallintobyrokratia tulee sitomaan tulevalla ohjelmakaudella viranomaisten työpanosta entiseen tapaan. Pirstoutunut ohjelmarakenne tuottaa edelleen runsaasti pieniä hankkeita.
Viranomaisroolin tulisi olla hankkeiden toteuttajia tukeva, ei vain kontrolloiva. Monipuolinen toteuttajien joukko takaa ohjelmien tarvelähtöisyyden toteutumisen.
Kuluvalla ohjelmakaudella on laajasti ilmennyt hankeväsymystä. Jos hankkeiden hallinnoijien ja toteuttajien tasolla ei tapahdu byrokratian vähenemistä, toimijoita voi olla entistä vaikeampi löytää.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry