Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Luonnos hallituksen esitykseks…

Lausunnot

Luonnos hallituksen esitykseksi tietoyhteiskuntakaareksi

Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31
00023 Valtioneuvosto

LVM/1353/03/2011

SAK lausuu pyydettynä lausuntona seuraavaa.

Tietosuojakaariuudistuksen kokonaisuus on kannatettava

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tietoyhteiskuntakaari. Esityksellä toteutettaisiin sähköisen viestinnän sääntelyn kokonaistarkistus. Esitys tehostaisi ja yksinkertaistaisi toimilupajärjestelmää siirtämällä merkittävän osan ohjelmisto-lupapäätöksistä Viestintävirastolle. Samalla luovuttaisiin vastikkeettomasta taajuuksien käytöstä. Huutokauppamenetelmää voitaisiin soveltaa esityksen mukaan jatkossa matkaviestinnän käyttöön osoitettuihin taajuusalueisiin. Esityksessä parannettaisiin myös kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä. Erityisesti kuluttajansuojasääntelyä parannettaisiin teleyrityksen ja myyjän tai palveluntarjoajan yhteisvastuuta sekä teleyritysten korvauskäytäntöä.

SAK tukee näitä tavoitteita.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain kumoamien yhteydessä varmistettava työntekijöiden tietosuojan turvan jatkuminen

Ehdotetulla lailla kumottaisiin viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki, laki radiotaajuuksista ja telelaitteista, laki televisio- ja radiotoiminnasta, verkkotunnuslaki, laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä, laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista ja laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta sekä näiden nojalla annetut asetukset.

Sähköisen viestinnän yksityisyyden suojan sääntely ja tietoturvan varmistaminen ulotettaisiin koskemaan kaikkia viestinnän välittäjiä. Sähköisen viestinnän tietosuojalain säännökset, jotka koskevat yhteisötilaajan oikeutta käsitellä tunnistamistietoja yrityssalaisuusvuototapauksissa ja muissa väärinkäytöstilanteissa esitetään kumottaviksi. Jatkossa yrityssalaisuusvuotojen selvittämisen hoitaisivat esitutkintaviranomaiset uuden vuonna 2014 voimaan tulevan pakkokeinolain nojalla.

SAK haluaa kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota sähköisen viestinnän tietosuojalain kumoamisen tuomiin mahdollisiin negatiiviin vaikutuksiin. Erityisesti siihen, mitä sähköisen viestinnän tietosuojalain kumoaminen esitetyllä tavalla 2014 voimaan tulevalla pakkokeinolailla tarkoittaa käytännössä. Miten jatkossa yrityssalaisuusvuotojen selvittämisestä vastuussa olevat esitutkintaviranomaiset selviävät uudesta tehtävästään työntekijän tietoturvan osalta vastuun siirtyessä tietosuojavaltuutetulta poliisille? SAK:ta huolettaa se, että poliisilla ei ole riittäviä voimavaroja hoitaa tietosuojakysymyksiä ja näin rikkomukset hautautuvat muun rikostutkintamassan alle. Asioiden eteenpäin vieminen ei olisi jatkossa välttämättä työnantajankaan intressissä, sillä yleensä tietosuojaa käsitteleviä asioita ei haluta poliisin tutkintaan.

Lain valmistelun yhteydessä onkin varmistettava, että työpaikoilla ei tule olemaan jatkossa sääntelemätön tilanne siltä osin, mitä toimenpiteitä ja millä edellytyksillä ns. yhteisötilaaja eli työnantaja saa suorittaa sähköisen viestinnän ns. tunnistetietojen osalta. Nyt voimassa olevat pykälät säätelevät ko. toiminnan edellytykset ja mm. luvan hakemisen välttämättömänä edellytyksenä. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työntekijöiden tietosuojan toteutumiseen käytännössä työpaikoilla. Se saattaa heikentyä olennaisesti, jos ko. säännökset kumotaan kokonaan.

Mikäli uudistuksessa päädytään kuitenkin sisällyttämään nykyiset sähköisen viestinnän tietosuojalaissa olevat säännökset uudistettavaan pakkokeinolakiin, SAK:n näkemyksen mukaan tunnistamistietojen käsittelyedellytysten tulee olla uudessa pakkokeinolaissa samantasoiset ja yhtä tarkat kuin nykyisin voimassa olevat säännökset. Ennen ns. Lex Nokia säännöksiä vallinnut epäselvä oikeustila ei palvele kenenkään etua ja on omiaan aiheuttamaan suuria työntekijöiden tietoturvariskejä sekä yritysturvallisuusriskejä. Edelleen SAK lausuu, että pakkokeinolakiin tai muualle työnantajia/yhteisötilaajia velvoittaen tulee säätää nykyisin voimassa olevan tyyppinen luvan hakemismenettely (nyk. tietosuojavaltuutetulta), jolla varmistetaan käytännössä toimintatapojen laillisuus, edellytykset ja saadaan samalla tietoa yksityisyyden suojaa loukkaavan poikkeus-menettelyn laajuudesta.

Yllä mainituista syistä lakiesityksen voimaantulon yhteydessä olisi seurattava tiiviisti, miten se vaikuttaa erityisesti työntekijöiden tietoturvaan. Jos vaikutukset ovat negatiivisia, lakia on muutettava.

Sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevat asiat valmisteltava jatkossakin kolmikantaisesti

Työmarkkinakeskusjärjestöt valmistelivat parin vuoden ajan ns. Lex-Nokia säännöksiä. Säännösten valmistelu oli kolmikantainen ja ehdotetut lakimuutokset yksimielisiä. Työmarkkinaosapuolet katsoivat tuolloin 2009, että kyseiset sähköisen viestinnän tietosuojalaissa olevat luottamuksellisen viestinnän takaavat säännökset, jotka koskevat myös yhteisötilaajia ovat välttämättömiä, jotta luottamuksellisen viestinnän suoja voidaan taata mm. työpaikoilla. Lain säätämisen aikaan oli myös useampia laajaakin julkista keskustelua aiheuttaneita yritysten sisäisiä tietoturvaloukkauksia ja työntekijöiden luottamuksellisen viestinnän rikkomistapauksia. Myös yritykset ja työnantajajärjestöt katsoivat tuolloin tärkeäksi, että puutteellinen lainsäädäntö saadaan tältä osin korjattua. Työnantajat katsoivat tuolloin, että sääntelemätön tilanne saattaa pahimmillaan vaarantaa yritysten yrityssalaisuuksia ja mm. viestintäpalvelujen luottamuksellisen käytön. Näiden tosiseikkojen pohjalta LVM:n johdolla kolmikantaisesti valmisteltiin ja saatettiin voimaan ns. Lex-Nokia pykälät sähköisen viestinnän tietosuojalakiin.

Ns. Lex-Nokia säännökset on valmisteltu kolmikantaisesti ja niiden toimivuutta on seurattu vuosittain ns. sähköisen viestinnän seurantaryhmässä (LVM). Tätä säätelyä koskevat muutokset tulisi käsitellä myös jatkossa kolmikantaisesti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry