Luonnos asetukseksi mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisesta asiantuntijaryhmästä ja kansallisesta rokotusasiantuntijaryhmästä

Muita kommentteja

SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää muutamia täydennyksiä asetusluonnokseen sekä perustelumuistioon. Luonnoksessa lähinnä vain lääketieteellistä näkökulmaa tulisi laajentaa tarkastelemaan myös muutakin yhteiskuntaa ja mm. työelämää. Tavoitteena tulee olla nykytilan parantaminen, ei vain sen säilyttäminen.

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan asiantuntijatyöryhmän tehtäväksi tulee asetuksessa selkeästi kirjata tavoite pitää resistenssit mikrobikannat mahdollisimman vähäisinä ja harvalukuisina, sekä niistä aiheutuva haitta yhteiskunnalle pienenä ja kustannuksiltaan vähäisenä.

Asiantuntijaryhmän asettaminen tulee muiden vastaavan tasoisten ryhmien tapaan olla valtioneuvoston tehtävä, jonka STM valmistelee. Asiantuntijatyöryhmä työskentelee STM:lle ja sen alaisille laitoksille huomioiden laaja-alaisesti ja poikkitieteellisesti resistenssien kehittymistä ehkäisevät toimet. Näihin toimiin kuuluu myös mm. rokottaminen ja tartuntatautien ennaltaehkäisy. Nämä tulee korjata ja täydentää asetukseen ja perustelumuistioon.

Tehtävät tulisi asetuksessa kirjata myös konkreettisemmin, esim. kansainvälisiä suosituksia ei vain seurata vaan ryhmä auttaa soveltamaan niitä suomalaisiin olosuhteisiin. Asetukseen tulisi myös kirjata velvoite antaa suosituksia terveydenhuollon toimijoille, kuten hyvinvointialueille tai työterveyshuolloille.

Mikrobilääkeresistenssillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia työelämään, etenkin terveydenhuollossa työskenteleviin ja myös kotitalouksiin. Tämä tulisi tunnistaa ja kirjata perustelumuistioon.

Myös kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän tehtäviä tulisi asetuksessa laajentaa ja konkretisoida. Tässäkin pelkkä kansainvälisen kehityksen seuraaminen ei ole riittävä tehtävä, vaan kansainvälistä kehitystä tulisi aktiivisesti hyödyntää Suomen toiminnassa, rokotusohjelmassa ja suosituksissa. Suosituksien käyttöä työvälineenä tulisi laajentaa ja tämän tulisi näkyä kirjatuissa tehtävissä.

Erityisesti tulisi mainita aikuisten ja ikääntyneen väestön rokotussuojan kehittäminen ja parantaminen, mikä tulee lisätä tehtävälistaukseen. Tässä Suomi on nyt jo jäämässä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.

Myös tämän asiantuntijaryhmän asettaminen tulee muiden vastaavan tasoisten ryhmien tapaan olla valtioneuvoston tehtävä, jonka STM valmistelee. Asiantuntijatyöryhmä työskentelee STM:lle ja sen alaisille laitoksille niiden työtä tukien. Tämä tulee korjata asetukseen ja perustelumuistioon.

Kansallista asiantuntijaryhmää tulisi hyödyntää myös viestinnän suunnittelussa ja seurannassa, niin ammattilaisille kuin eri väestöryhmille. Asiantuntijaryhmän kokoonpano tulisi myös olla riittävän laaja-alainen. Mahdollisina asiantuntijatahoina on perustelumuistiossa mainittu käyttäytymistieteet sekä terveystaloustiede. Vähintäänkin näiden asiantuntemusalueiden tulisi olla aina (ei mahdollisesti) edustettuina asiantuntijaryhmässä. Muutoinkin monialaisuuteen ja monitieteellisyyteen tulisi kiinnittää huomiota ja tämä tulisi kirjata varsinaiseen asetukseen. Lääketieteen erikoisalojen joukossa työterveyshuollon edustus pitää olla mukana työryhmässä.

Asetuksessa ryhmän tehtäviin tulisi lisätä kustannus-hyöty-analyysien laadinta ja arviointi. Tällöin tulisi huomioida yhteiskunnan muutkin osa-alueet kuin terveydenhuollon saamat hyödyt. esimerkiksi työelämään, sosiaaliturvaan ja sen rahoitukseen sekä kotitalouksille aiheutuvat vaikutukset pitäisi rutiininomaisesti huomioida kustannus-hyöty-analyyseissa.

Taloudellisten arvioiden osalta perustelumuistiossa kiinnitetään huomiota vain toimeenpanosta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin, jotka jäävät vähäisiksi. Kokonaan huomiotta jää sen sijaan laajapohjaisempi taloudellisten vaikutuksien arviointi julkiseen talouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin.

Tehokas mikrobilääkeresistenssien ehkäisy sekä varsinkin kattava rokotusohjelma todennäköisesti aiheuttavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä eri toimijoille yhteiskunnassa. Vaikka lyhyehkössä perustelumuistiossa ei ole tarvetta tehdä laajempaa kustannus-hyötyanalyysiä, tulisi taloudellisen arvioinnin kappaleessa kuitenkin huomioida ja kirjata muitakin vaikutuksia kuin vain toimeenpanon hallinnollisia kustannuksia.